yhdyskuntajätteen käyttö viljelyssä

[Rubinjo]

Tässä pelisäännöt jonka mukaan tällä hetkellä pitää toimia: http://www.mavi.fi/attachments/mavi/jul ... oehdot.pdf
s. 18-19
Ja kyse on toki ketjun otsikosta poiketen jätevesilietteestä. Yhdyskuntajäte on "hieman" eri asia.

"Saa viljellä kasveja, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi".
Miten tämä tulkitaan, kun viljellään esim leipävehnää? Muistaakseni sama maininta on yhdyskuntajäteessä.

Ei tuo "– kasveja, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi" sulje mitään pois, vaan on yksi "kasvilaji" (non-food) muiden mukana tuossa listassa. Tuo vain-sana tuolla alussa hiukan tosin hämää, jos haluaa väärin ymmärtää.

"Saat käyttää käsiteltyä puhdistamolietettä vain, kun viljelet
– viljaa
– öljykasveja
– sokerijuurikasta
– kasveja, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi
– nurmea, kun se perustetaan suojaviljan kanssa ja liete
mullataan huolellisesti
Huomaa lisäksi, että pellolla, johon on levitetty käsiteltyä
puhdistamolietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia
aikaisintaan viiden vuoden kuluttua viimeisestä lietelevityksestä."

[SS]

Ja niin siis, jätevesilietteessä on pääsääntöisesti sellaisia kemikaaleja (sitä teflonia, heh) jotka on jo kertaalleen syöty ! Palonsuoja-aineet tulevat sateessa alas, ei viemärilietteestä.

Jos ihmiset ovat niin pässejä, että esimerkiksi kaatavat käytettyjä jäähdytysnesteitä sadevesiviemäreihin ja pienparistoja, eihän se ole maanviljelijän vika vaan ihmisten itsensä. Käytetyt jäähdytysnesteet ovat merkittävä erilaisten liuenneitten metallien lähde. Niistä palautuu vain murto-osa ongelmajätteiden käsittelyyn. Joskus muutama vuosi sitten olivat ongelmajäteasemilla jopa harmistuneita, kun kannoin jäähdytysnestetonkkia sinne, ohjeitten mukaan.

Satojen tuhansien lisääntymis-ikäisten naisten normaalitkin hormonit poistuvat viemäriin, saatikka sitten syötyjen e-pillerien korkeammat päästöt. Kyllä ne piltsut siis dosetista menee syötynä viemäriin, ei kai niitä nyt kallita vitamiineja viemäriin vedetä. Ja apteekit ottavat jokaisen lääkepurkin takaisin jos vaan vie sinne.

-SS-

[maamees]

Mites, onko jätevesilietettä vielä perinteisesti vai onko ne kaikki jo kompostoituja tuotteita? Kompostin jälkeen vissiin jo aika hyvä tuote? Tietty mm. lääkkeet ja raskasmetallit ongelma...

[Multipetteri]

Tuossa joitain tekstejä tuli lueskeltua aiheesta. Koska p**ka haisee pahalle niin sitä helposti ajattelee että se on pahasta, shit is bad mmkay? (Mr. Mackey, South Park)

Ongelma taisikin olla siinä että on totuttu hyväksymään jätteen koostumus joka on peräisin niiltä ajoilta kun kaikki on tuupattu suoraan mereen. Kaikki likavesi sekoitetaan ongelmaliemeksi jota sitten yritetään kovasti puhdistaa. Ihmisjäte olisikin yksinään varsin hyvä lannoiteraaka-aine ja..pelloltahan se on tullutkin.
Hilkka Pellikka: Pöntöstä peltoon (2012) toteaa lyhyesti että: karjanlannassa hormoneja ja lääkejäämiä on paljon enemmän kuin ihmisen.

P aska kuuluu pellolle minun mielestä. Se vain pitäisi saada sinne likaamatta hyvää sontaa matkalla.

[Amatööri]

Tuosta lääkejäämien määrästä karjanlannassa Meillä ainakin elukoita tropataan hyvin vähän, Utare tulehdukset parantaa Atria jos on niin paha että vaatisi lääkitystä ja muutenkin jos eläinlääkäriä tarvitaan tilalla kovin paljon niin silloin on kyllä jotain pielessä ja se taas syö katetta

[Carnivor]

Tietty mm. lääkkeet ja raskasmetallit ongelma...

Mutta täysin hallittavissa oleva ongelma. Mun tietääkseni käsittelemätöntä lietettä ei levitetä peltoon lähinnä e.coli ja salmonella riskin takia.

[Pale]

Hilkka Pellikka: Pöntöstä peltoon (2012) toteaa lyhyesti että: karjanlannassa hormoneja ja lääkejäämiä on paljon enemmän kuin ihmisen.

Näyttää pikaisen lähteiden tarkastuksen perusteella siltä, että tuo Pellikan lyhyt toteamus liittyy enemmän tietämättömyyteen kuin asiantuntemukseen. Ei sillä etteikö tuo monissa tilanteissa varmasti pitäisi paikkaansakin.

Pellikka viittaa nimittäin jonkin lobbausjärjestön julkaisuun tuossa ja sen julkaisun hormoniviitettä ei löydy sähköisenä, saksalainen väitöskirja näytti keskittyvän jätevesiin ja tuo kolmas viite vertaa karjanlantaa ihmisvirtsaan. Sen julkaisun tiivistelmässä todettiin, että ihmisvirtsassa on vähemmän raskasmetalleja, antibiootteja ja hormoneja kuin lannassa. Ja aineisto siis ilmeisesti Saksasta. Sitten kun vielä saisi sitä eriteltyä ihmisvirtsaa hankittua jostakin.

[Multipetteri]

Näin on. Ja tuossahan se kompa jo tulikin: ihmisvirtsaa verrataan karjanlantaan. Ihmiselläkin kiintoaineessa on ne pöpöt sun muut. Pelkkää k usta verrattiin jossain kaupallisiin lannoitteisiin. Sitähän saisi erottelevasta pöntöstä. Kaupunkien viemärit vaan uusiksi..

Aina tasaisin välein kompostointilaitokset yrittävät aloittaa rahastamista tuotteillaan jolloin menekki lässähtää. Varastojen täytyttyä komposti on pellolle tuotuna ilmaista taas ja ottajia jonossa. Siinä vaiheessa kun saa yli kesän vanhaa kasaa, on vaarana rikkaruohojen leviäminen. Savikka tuntuu leviävän helposti sieltä asfalttikentän reunoilta.

[eevaonerva]

Etujärjestömme MTK ei välttämättä suosita yhdyskuntajätteen käyttöä ruoan tuotantoon - on siis varauksellinen. Olen keskustellut asiasta mm. tri Salkinoja-Salosen kanssa ja hän puhui bakteerimyrkyistä, joita ei saada pois lietteestä. Toki suurin osa bakteereista hajoaa kompostoinnissa, mutta ei kaikki ja niiden tuottamat bakteerimyrkyt jäävät. Onhan jo löydetty yhdyskuntajätteen joukosta antibioottia sietävää tuberkuloosiakin. Noista kemikaaleista sen verran, että ei ole edes tiedossa menetelmää esmes palonsuojeluaineiden poistamiseksi eikä ilmeisesti siitäkään, mihin ne keräytyvät ja miten vaikuttavat. Jos nyt tutkitaan vain raskasmetalleja, ollaan pahasti myöhässä. Minusta jonkun instanssin pitäisi tehdä jotain, jotta käyttö olisi turvattua ja voisimme perustella asian myös kuluttajille. Ennen pitkää asia nousee julkiseen keskusteluun ja silloin on hiukan myöhäistä.
Entäs sitten asia, jos pitkään lietettä käyttänyt viljelijä haluaa ryhtyä luomuviljelijäksi. Onnistuuko?

[Carnivor]

Kaiken maailman uhkakuvia on helppo heittää ilmaan, mutta vaikea uskoa että bakteerien tuottamia myrkkyjä kertyisi ympäristöön ja että niitä olisi havaittavia määriä enää pellolta korjatussa sadossa. Sama juttu palonestoeineiden kanssa. Niitä on ympäristössä joka puolella. Altistus kuluttajaan tulee lähinnä Itämeren kalan syömisestä, mutta nämäkin pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa jo kymmenen vuotta. Suurin riski on elektroniikkaromun kierrätyksen parissa työkentelevillä. Ilman todisteita on vaikea uskoa, että lietteen käytöllä olisi vaikutusta ihmisten altistumiselle.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/t ... n/bromatut

En ole varma mitä kaikkea peltokäyttöön tarkoitetusta yhdyskuntalietteestä mitataan rutiininomaisesti raskasmetallien lisäksi, mutta todennäköisesti kaikki tarpeellinen mitataan. Keskieuroopassa lietteen kierrätys pellolle on ollut tavanomaista jo pitkään ja ennemmin yleistymässä kuin vähenemässä. Tässä englannin kielinen animaatio aiheesta miksi kierrätystä tarvitaan: http://www.youtube.com/watch?v=cDhmtQUWS8I

[eevaonerva]

Olen samaa mieltä, että ravinteet on saatava kiertoon. Tiedän vain ettei tutkimus takaa tätä nykyä mitään. Pitäisi saada selvityksiä, ettei puhtaan ruoan maine mene kerralla. Raskasmetalleja , ehkä bakteeripitoisuuksia muttei juuri muuta. Lääkejäämät, hormonit, antibiootit, bakteerimyrkyt ja uudet kemikaalit jäänevät kokonaan vaille huomiota. Minusta MTK:n ympäristöjohtaja on oikeassa, kun ei suosita käyttöä ruoan tuotannossa.

[SS]

Olen samaa mieltä, että ravinteet on saatava kiertoon. Tiedän vain ettei tutkimus takaa tätä nykyä mitään. Pitäisi saada selvityksiä, ettei puhtaan ruoan maine mene kerralla. Raskasmetalleja , ehkä bakteeripitoisuuksia muttei juuri muuta. Lääkejäämät, hormonit, antibiootit, bakteerimyrkyt ja uudet kemikaalit jäänevät kokonaan vaille huomiota. Minusta MTK:n ympäristöjohtaja on oikeassa, kun ei suosita käyttöä ruoan tuotannossa.

Osoittaisitko puolestasi kertomasi hormonit, ja miten erotat ne karjan ja kasvien normaalisti elintarvetuotteisiin erittämistä hormoneista, määritä väitteesi bakteerimyrkyt, ja niiden ero rehuissa ja lannassa normaalisti eläviin ja lisääntyviin patogeeneihin ja kasveissa joinakin vuosina runsaastikin esiintyviin home- ja sienimyrkkyihin, kerro miten erotat esim. leipähomeissa syntyvät antibiootit lääkeantibiooteista, ja erittele mekanismit, joilla ne kertyisivät kasveihin ja karjaan, määrittele mainitsemasi uudet kemikaalit, ja miten ne nimenomaan kertyvät yhdyskuntalietteeseen ja sieltä pellolle, pellolle taivaalta lankeavasta kuormasta poikkeavasti.

Jos pelkästään väität, että ei voida osoittaa, ettei niitä olisi ja ettei voida osoittaa, etteivät ne voisi olla vaarallisia, ei lukija juurikaan saa väitteistä lisäarvoa, eli kommenteistasi suurkiitos, mutta lisävalaistusta asiaan olisi hyvä saada.

-SS-

[Carnivor]

+1 SS:n kommentille. Kyllä kaikki ymmärtää ettei yhdyskuntalietteiden peltokäytön riskit ole nolla, mutta nykytiedon valossa riskit on hallittavissa ja hyödyt haittoja suurempia.

[eevaonerva]

Keskustelulla yritän saada aikaiseksi uutta tutkimusta aiheesta. Ei riitä että taivastellaan ja käytetään lietettä tietämättä varmasti, mitä käyttö vaikuttaa ruoan laatuun ja pellon käyttöön tulevaisuudessa.

Haastattelin vuosi sitten suuren joukon asiantuntijoita, jotka tekevät työtä omalla sarallaan, mutta onko tehty yhteenvetoja? En löytänyt muta kuin MTK:n suosituksen.

Raskametalleista selvitettiin aikanaan se, että viljaan sitä kerääntyi vähiten ja lietettä suositettiin käytettäväksi viljapeltojen lannoitteksi. Tuon selvityksen jälkeen lietteiden raskasmetallipitoisuudet ovat pudonneet merkittävästi sen jälkeen, kun sadevesien johtaminen lietteen joukkoon lopetettiin.

En halua eipäs juupas -keskusteluita vaan sitä että saatais lietteen käytölle selkeät ohjeet ja että myös haitat olisivat kaikkien tiedossa. Kuluttajathan sitten lopulta päättävät, millaisia tuotteita ostavat.

[Pale]

Keskustelulla yritän saada aikaiseksi uutta tutkimusta aiheesta. Ei riitä että taivastellaan ja käytetään lietettä tietämättä varmasti, mitä käyttö vaikuttaa ruoan laatuun ja pellon käyttöön tulevaisuudessa.

Uutta tutkimusta ei murtolan palstoilla varmaan oikein saa aikaiseksi.

Viimeaikoinahan on kyllä tehty mittavissa määrin tämän aihepiirin ympärillä tutkimusta. Aika hyvä lähdeluettelo löytyy tästä vesilaitosyhdistyksen julkaisusta:
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal ... 742615.PDF

MTT:n ja Eviran Biosafe hankekin päättyy ja varmasti sitä tullaan talven mittaan uutisoimaan. Sieltä ainakin tällainen raportti: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti82.pdf

p.s. aiemmista luomulausunnoista pitää sen verran ihmetellä, että miten luomun suljetun kierron periaatteelle sopii se että puhdistamolietteiden käyttö on viljelyssä kielletty? Ravinnetaseen ylläpitämiseksi luomussa on nykyisellään pakko käyttää louhittua fosforia tavanomaisen lehmän tai sian läpi "luomutettuna".