Mikä Kuivuri on paras

[Kaupoi]

on muutama asia joita tulee välttää kuivurin toteutuksessa: tasokuljettimet (kalliita) kuljetinruuvit (aitoa 60 lukua)
pyöreät viljasiilot epäkäytännöllisiä ja prkl rumia ja esteenä laajentamiselle.

....

toinen asia on kaikkiin siiloihin tulee yltää elevaattorilla
koska elevaattorin lisämetrit ja seinä halpaa tasokuljettimiin nähden jotka yleensä myös tehottomia hintaansa nähden 6000e et häävistä pätkää saa.

Tän täytyy olla trolli :D

[Tikkis]

on muutama asia joita tulee välttää kuivurin toteutuksessa: tasokuljettimet (kalliita) kuljetinruuvit (aitoa 60 lukua)
pyöreät viljasiilot epäkäytännöllisiä ja prkl rumia ja esteenä laajentamiselle.

....

toinen asia on kaikkiin siiloihin tulee yltää elevaattorilla
koska elevaattorin lisämetrit ja seinä halpaa tasokuljettimiin nähden jotka yleensä myös tehottomia hintaansa nähden 6000e et häävistä pätkää saa.

Tän täytyy olla trolli

Kukaan ei ole vielä kerinnyt kehumaan Akua..

[marhoo]

Jos kuivurimyyjältä ei taho saada edes tarjouspyyntöä lupauksista huolimatta niin pitäisköhän siitä osata päätellä jotain...Jos se lapun tekeminen on jo niin vaikeeta niin mitenkäs ku rakentaminen alkaa ja jotain esim. puuttuu. Voi alkaa ottaa pattii...Taidan kohta tilata Arskan kuivaamon, kun on ainoo mistä saa kohtuullisessa ajassa tarjouksen. Ainakin siinä mielessä Arska metalli on näillä nurkilla paras.

M

[nut]

Jonkinlaiseen ratkaisuun päädytty - viimeisellä rundilla oli mukana Arska ja Antti. Näistä Antti oli himpun verran jopa halvempi, ja semmoinen tuohon näillä näkymin sitten tulee, 300 hl MF3 pohjalla ja alipaineisena 300 kW uunilla. Elevaattoriksi E-sarjan 100 tonnin elevaattori ja kaks kierrosta korotusta, samalla uudet kattopellit kun vanhat alkaa olla aika lailla tiensä päässä paikka paikoin ja katto vuotaa sieltä sun täältä. 17 levyä saa purettavista siiloista vielä seinää. Pihalle yks 185 kuution pönttö ja pohjan ajattelin kaivaa valmiiksi toiselle samalla kertaa. Vanha sähkökeskus tulee hyötykäyttöön, Antin automatiikka vaan kylkeen.

Mietin, että kannattaa se nyt kuitenkin korottaa samalla kerralla. Ensinnäkin katon pois ottamalla uuden koneiston paikalleen nostaminen on kuitenkin kertaluokkaa helpompaa, toisekseen pääsee eroon ruuveista pyöreiden pönttöjen täytössä ja saa sen verran lisätilaa noihin jäljelle jäävään 6 kpl kanttisiiloja että mahtuu aina täys kaapillinen siiloon. Tänään tuossa zoomailtiin että maassapäin rakentaa valmiiksi noin metrin korotuspalan puusta (saa poistoputken sivulta ulosta ja puhaltimen lattian päälle ylös, tyhjennystorvi samaten sivulle että saa rekkaan ohi ajaen kuormata) ja siihen nosturilla katto päälle odottelemaan. Nostaen vanhat romut pihalle, korotuspellit kiinni, uudet koneistot sisään ja katto takasin päälle. Kaks kertaa siis joutuu nosturiautoa kutsumaan hätiin. Osittain meinasin tehdä itse (pohjat, korotuspala puusta, uunihuoneet yms.) ja kasailla kennot ja alustat valmiiksi. Katon nostoon ja takasinlaittoon ynnä korotuksen ja pöntön tekoon sitten todennäkösesti yksi paljon Antin kuivureita pystyttänyt porukka kaveriksi.

Olishan tämänkin projektin hinnalla saanu uuden 500-sarjan bemarinkin, mutta mielenhäiriöitä on näemmä monenlaisia, josko tuolla sen 35 vuotta taas kuivais Molempien sijoitusten arvon on joka tapauksessa nolla 20 vuoden päästä niin mitä sitä suremaan

[Shield]

Eikös tuo pakettikuivurin korottaminen ole usein hieman mainittua konstikkaampi operaatio - numeroa vahvemmat pellit tulisi lisätä nimenomaa siilostojen alimmiksi kerroksiksi! Tämä siis tapauksissa, joissa mahdollista tulevaisuuden korotusta ei ole huomioitu jo alunperin siilostojen peltien vahvuuksissa (,ja harvemmin on!)...

[nut]

Eikös tuo pakettikuivurin korottaminen ole usein hieman mainittua konstikkaampi operaatio - numeroa vahvemmat pellit tulisi lisätä nimenomaa siilostojen alimmiksi kerroksiksi! Tämä siis tapauksissa, joissa mahdollista tulevaisuuden korotusta ei ole huomioitu jo alunperin siilostojen peltien vahvuuksissa (,ja harvemmin on!)...

Kyllä tuota oon itsekin miettinyt mutta molempien em. tehtaiden miehet olivat sitä mieltä että pitäisi olla OK tuo kahden kerroksen korotus nimenomaan suoraan yläpäähän. Tuossa on nyt 6 kerrosta ja näin väittivät että kahdeksaan kerrokseen asti on aikoinaan tehty tuolla samalla pohjalla. Mene ja tiedä sitten.

[tvu-9550]

Jonkinlaiseen ratkaisuun päädytty - viimeisellä rundilla oli mukana Arska ja Antti. Näistä Antti oli himpun verran jopa halvempi, ja semmoinen tuohon näillä näkymin sitten tulee, 300 hl MF3 pohjalla ja alipaineisena 300 kW uunilla. Elevaattoriksi E-sarjan 100 tonnin elevaattori ja kaks kierrosta korotusta, samalla uudet kattopellit kun vanhat alkaa olla aika lailla tiensä päässä paikka paikoin ja katto vuotaa sieltä sun täältä. 17 levyä saa purettavista siiloista vielä seinää. Pihalle yks 185 kuution pönttö ja pohjan ajattelin kaivaa valmiiksi toiselle samalla kertaa. Vanha sähkökeskus tulee hyötykäyttöön, Antin automatiikka vaan kylkeen.

Voin kyllä suositella tota anttia tämän vuoden kokemusten perusteella.Arskan meinasin alkuun ottaa mutta kun kävin kone forumissa anttia arskaa ja mepua katsomassa päädyin anttiin tai mepuun laadun vuoksi.Ja loppupeleissä antti oli kaikkein halvin.Ja tossa kuivaus kauden jälkeen kyselin eräältä kasaus porukalta ,että mikä on laadukkain kuivuri kertoivat sen antin olevan ja sanoivat myös mepun ihan hyväksi, mutta ainoastaan antissa ei tarvita porakonetta kasauksessa.Kertoivat kasaus tarjouksia tehdessään pistävänsä arskan kasaukseen ylimääräistä hintaa.Mutta tosiaan antin tavarat kaikki silloin paikalla kun oli sovittu,tehtaalta sai aina apua kysymyksiin, yhden väärän osan vaihto ei ollut ongelma ,kaukokiito toimitti 2pv:ssä.Ainoastaan kasaus ohjeita en nyt mahdottomasti kehuisi ,mutta kyllä tommosen koneiston nyt kasais noillakin ohjeilla.Kyllä tolla arskallakin varmasti kuivaa en sitä sano,mutta ammatti metallimiehen silmään laatu on niinkuin autotallissa tehtyä.Ja kovasti se arska tota tuotekehitystä mainostaa joka paikassa, mitä mielestäni ei niin hirveästi ole tehty esim. ei ole viljanpalautus päätyä poistopuolella niinkuin on mepussa ja antissa.

[Anssi]

300 hl MF3 pohjalla ja alipaineisena 300 kW uunilla.

eikös tuo 300kw uuni ole liian pieni?
mulla on 220hl jaakko alipaineisena ja siinä on uusi 300kw vulcan kiinni.
mielestäni saisi olla vielä hieman enemmän tehoa että sais enemmän ilmanvirtausta niin että lämmöt jaksaa pysyä yli sadan asteen.
käsittääkseni isompi pannu ei ole oleellisesti kalliimpi, ja isoa kattilaa voi polttaa pienemmällä tehollakin.

ylipaineiseen tuo varmaan riittäisi mutta alipaineiseen ei.

-a

[Kaupoi]

Meillon vajaa 300 hehtosessa 500kW alipaineuuni, ja automaatti pitää ilmaläppien säätöä noin puolessavälissä kun kuivataan täysillä (~118°C). Eli aika sopeva uuni?
Eniten kai uunin kokoon vaikuttaa silti lämpökennojen määrä/tilavuus. Jos on niukasti lämpökennoja, niin pienikin uuni käy, mutta kuivaamiseen menee aikaaa...

[Anssi]

Meillon vajaa 300 hehtosessa 500kW alipaineuuni, ja automaatti pitää ilmaläppien säätöä noin puolessavälissä kun kuivataan täysillä (~118°C). Eli aika sopeva uuni?

siis, eikös se säätö pidä olla niin että ventilaatiota mahdollisimman paljon, eli, läpät niin auki että jyviä alkaa lentämään ulos. sitten hieman kiinni ja se on maksimi asento. pannu pitäis sit jaksaa maksimi ventilaatiolla pitää tuon 120 astetta.
jos läppä on liian kiinni, niin vilja "hautuu" kuumassa vettä alkaa valumaan pohjakartiossa yms.



Eniten kai uunin kokoon vaikuttaa silti lämpökennojen määrä/tilavuus. Jos on niukasti lämpökennoja, niin pienikin uuni käy, mutta kuivaamiseen menee aikaaa...

JEOP! näin minun mielestäni!

-a

[Kaupoi]

siis, eikös se säätö pidä olla niin että ventilaatiota mahdollisimman paljon, eli, läpät niin auki että jyviä alkaa lentämään ulos. sitten hieman kiinni ja se on maksimi asento. pannu pitäis sit jaksaa maksimi ventilaatiolla pitää tuon 120 astetta.
jos läppä on liian kiinni, niin vilja "hautuu" kuumassa vettä alkaa valumaan pohjakartiossa yms.

Jaa emmää oo tämmösestä ohjeesta ikinä kuullukkaan. Meillä ei jyviä lennä ulos, vaikka läpät ois täysin auki. Jähytyksessähän ne läpät aukeaa, eikä sillon jyvät saa mäelle karata :)
Mää oon ymmärtäny niin, että liika ilmamäärä hukkaa lämpöä, eli puhaltaa lämmön viljamassan läpi ilman, että lämpö ehtii sitoutua viljamassaan. Viime syksynä hidastettiin hieman viljankiertonopeutta, jonka seurauksena poistolämmöt laski. Luulen, että kuivaus tehostui, koska nyt lämpö ehtii sitoutua paremmin viljamassaan.

[maamees]

Ainakin perinteisillä kuivureilla voi säätää niin, että kuivuu nopeasti tai sit hieman taloudellisemmalla tyylillä, ellei ole ihan niin kiire... Tosiaan tuo ilman puhallusvoima ja kiertonopeus ansaitsis joskus vaik sieman miettimistä, jos öljynkulua optimoi. Tietty eristäminen olis poikaa...

[JaVo]

Kuivuriprojektissa meni kesä 2011 ja syksyllä viljat kuivuivat jo uudessa kaapissa. Päädyin Tornumin tuotteeseen.
Siinä syöttölaite suositellaan tekemään liike melko harvoin, esim 5-7 min välein. Voidaan pysäyttää elevaattori + esiputsari myös tuoksi ajaksi. Onko tällaisesta syöttölaitteesta kellään kokemuksia. Hyvät ja huonot puolet...?

[Mannine]

Kuivuriprojektissa meni kesä 2011 ja syksyllä viljat kuivuivat jo uudessa kaapissa. Päädyin Tornumin tuotteeseen.
Siinä syöttölaite suositellaan tekemään liike melko harvoin, esim 5-7 min välein. Voidaan pysäyttää elevaattori + esiputsari myös tuoksi ajaksi. Onko tällaisesta syöttölaitteesta kellään kokemuksia. Hyvät ja huonot puolet...?

Tämä on ns. ruotsalainen systeemi. Yksi elevaattori pystyy hoitamaan monta hommaa samanaikaisesti ja jos ei ole hommia, se pysähtyy. Ajatukseen kuuluu myös paljon kuivauskennoja ja vähän varastokennoja, näin kuivaus tapahtuu paremmin vaikkei vilja kierräkkään niin paljon. Ruotsissa käytetään jopa 20-30min avausväliä tai ei kiertoa lainkaan jos kaikki kennot ovat kuivaavia.

Miinukset: Vilja on "roskaisempaa" koska ei mene esipuhdistajan läpi niin usein, Kuivaustulos ei ole ihan tasainen, koska se ei liiku niin paljon. Toisaalta varastoitaessa kosteuserot tasoittuvat jonkin verran.

Plussat: Sama elevaattori pystyy tarvittaessa tekemään montaa hommaa, esim. toista kaappia tai muuta viljan siirtoa kuivurissa. Tämä vaatii tietysti logiikkaohjauksen ja sähköisen jakajan / jakajia. Kuluttaa vähemmän sähköä, koska elevaattori ei käy koko aikaa.

Tornumin kahden kaapin systeemillä kuivattu nyt yksi syksy 8 min avausvälillä. Jonkin verran jo myyty ja kosteudet ja roskaisuus / hl-paino ollut ihan hallinnassa.

Jos kyseessä on kuitenkin "normaali" yhden kaapin systeemi yhdellä elevaattorilla niin ehkä silloin tästä elevaattorin sammuttamisesta ei saada suurta etua. Väittäisin suurimman edun olevan nimenomaan kahden kaapin systeemissä, eli yksi elevaattori riittää.

[Amatööri]

Onko täällä porukalla kokemusta Tornumin kaksoiskuivureista?
Minkälainen vaikutus on loppuvaiheen poistoilman uusio käytöllä seuraavan erän esikuivauksessa?