Vehnän valkuainen 2009-2010

[SS]

Olivin 13,3% keskisato vajaa 4 tonnia
Amaretto 10,6-11% keskisato 6 tonnia

Keskisadot epävirallisia, mutta suuntaa-antavia.

Olivin kauppaan 120e - rahti
Amaretto 105e sis. rahti

Molemmat saivat tänä vuonna jaetun typpilannoituksen, suhteessa 60%, 20%, 20% (kylvö, oras, tähkä). Olivinilla puolet onnistui, puolet epäonnistui. Epäonnistuneet eivät saaneet viimeistä lannoitusta, eivätkä tautiainetta, eikä kasvunsäädettä.

Ja Olivin sai varmaankin syyslannoituksen ? noin 45 euroa. Satoerosta tulee noin 130 ? euroa. Eli lähes 200 € eroa hehtaarilta, jos muut kasvisuojelutoimenpiteet olivat samaa luokkaa ? Amareton vaste tautiruiskutukseen ei monta kiloa ole, samoin korrensäädettä ei kuuden tonnin satoon tarvinne laittaa, on enemmänkin tullut kevätvehnää ilman korrensääteitä.

Tällaisen eron olen itse havainnut hyväkasvuisilla mailla, enkä mielestäni ole ihan peelo syysviljanviljelyssä. Useimmiten aukealla ei ole oraan orasta, jos itsellänikin on epäonnistunut, ja pitkiä aikoja olin ainoita kyseisellä alueella syysvehnää yrittäneitä. Vahvan sadon jälkeen muillekin sitä ilmestyi. Kunnes se tarunomainen "joka kolmas vuosi" iski jälleen, eikä seuraavina näkynyt taas vihreää muilla....

Hankkijan Linna oli satoisa, nykymittapuunkin mukaan, mutta myöhäinen ja pitkäkortinen. Saisikohan sitä jostakin vielä ?

-SS-

[tonii]

Ja Olivin sai varmaankin syyslannoituksen ? noin 45 euroa. Satoerosta tulee noin 130 ? euroa. Eli lähes 200 € eroa hehtaarilta, jos muut kasvisuojelutoimenpiteet olivat samaa luokkaa ? Amareton vaste tautiruiskutukseen ei monta kiloa ole, samoin korrensäädettä ei kuuden tonnin satoon tarvinne laittaa, on enemmänkin tullut kevätvehnää ilman korrensääteitä.

Tällaisen eron olen itse havainnut hyväkasvuisilla mailla, enkä mielestäni ole ihan peelo syysviljanviljelyssä. Useimmiten aukealla ei ole oraan orasta, jos itsellänikin on epäonnistunut, ja pitkiä aikoja olin ainoita kyseisellä alueella syysvehnää yrittäneitä. Vahvan sadon jälkeen muillekin sitä ilmestyi. Kunnes se tarunomainen "joka kolmas vuosi" iski jälleen, eikä seuraavina näkynyt taas vihreää muilla....

Hankkijan Linna oli satoisa, nykymittapuunkin mukaan, mutta myöhäinen ja pitkäkortinen. Saisikohan sitä jostakin vielä ?

-SS-

Olivin sai tosiaan syyslannoituksen, muttei lumihomeruiskutusta, eikä saanut tänäkään syksynä. Syysvehnän viljely on perustunut työhuippujen tasaamiseen, ei kannattavuuslaskentaan. Talvehtimisvarmempi lajike mahdollisesti hakusessa.

[SS]

Zebralla valkuaiset 12.5 ja 13.2, molemmille salpietaria tähkälletulon jälkeen. Hlp 83-84
Trappe jälleen kymppikerhossa, hlp n. 85, ilman tautiaineita.

Epoksen valkuaiset kunnon satotasolla kiinnostaisi.

Epos 12.1% 6.5 t
Zebra 11.9% 5.5 t
Magnifik 12.1 % 4 t

Kevätvehnät lannoitus 128 N P 0 K 0 kg/ha
Syysvehnät lannoitus 155 N P 12 K 51 kg/ha

Vain syysvehnälle tautiaine
Vain syysvehnälle Ally ja/tai Monitor

Kevätvehnä sai jonku pullonpohjan Cantoria.

-SS-

[JarJar]

Anniina: sako 285, hlp 84,3, valkuainen 14,0%. Saanut lannoituksen kokonaan keväällä kylvölannoituksena (N 110kg/ha). Tautiaine Acanto Prima.

Kruunu: sako 294, hlp 81,3, valkuainen 13,1%. Puolet alasta saanut kylvölannoituksen lisäksi rikkaruiskutuksen jälkeen salpietaria pintalevityksenä ja koko ala lehtilannoksen tähkälle (yhteensä N 120kg/ha). Tautiaine osalle Acanto Prima ja osalle Zenit.

Jatkossa on ehdottomasti koko vehnäalalle jaettu lannoitus useammassa erässä. Arviotu sato n. 500-1000kg/ha suurempi lohkoilla jotka saivat osan typestä vasta oraalle.

[Jari]

Nyt tuli myllyltä lopulliset laatutiedot Anniinasta. Sako 325 ja 320, valkuainen kummassakin kuormassa 13.2%,hlp. 85.3kg,surkastuneita,rikkoutuneita,vieraita ym. 1.9%,rikkoja 0% ja kosteus 12.0%.
Tiedot käytännössä juuri samat kuin esinäytteessä, valkuainen ja kosteus harmittaa. Kosteuden mukana katosi hieman kiloja mutta tuli säälieuro bonusta. Hintaa noilla arvoilla kertyi 131€/tn+ alv.
Leipävehnä ja rypsi tänä kesänä bruttotuotoiltaan lähellä toisiaan mutta edelleen rypsi vie voiton katekisassa halvoilla viljelykuluillaan. Herne ykkösenä,tuottaa paljon tätä arvostettua valkuaista.

Koko vehnäala sai jaetun lannoituksen ja se kannatti,jatkossa samoin. Kiloja tuli paljon enemmän kuin aiemmin saanut anniinasta, isommat sadot olleet Zebran ja Amareton heiniä. Mieluummin laatua aikaisin pienellä lisätyöllä kuin epävarmaa laatua tuuripelillä

[kylmis]

Minulla tulee uusi lajike mukaan ensi kesänä juuri valkuaisongelman takia. Eka kerta kun Kruuni kosahti, mutta sekin riittää. Millain sinä olet ajanut lisätyppeä? Eli salpietaria viskalla vaiko liuosta ruiskulla.

[Jari]

Minulla tulee uusi lajike mukaan ensi kesänä juuri valkuaisongelman takia. Eka kerta kun Kruuni kosahti, mutta sekin riittää. Millain sinä olet ajanut lisätyppeä? Eli salpietaria viskalla vaiko liuosta ruiskulla.

Pneumalla pintaan orasvaiheessa,ruiskulla tautiaineen mukana ureaa piristeeksi joku kilo hehtaarille. Mulla oli tarkoituksena mahdollisimman suuri sato kun lannoitus oli pakko jakaa kahtia fosforin vuoksi. En harrasta tasailua,ellei lähtö ole kovin negatiivinen... Aiemmin valkuaistasot luokkaa 14-17%,paitsi edellinen ja mennyt kesä. Tarvii lääkitä ens kesänä kunnolla,laatuun panostaminen kannattaa. +25€/tn ois saanut korkean valkuaisen vehnästä,nyt lisä oli vitosen. Tuon parikymppiä ois saanut helposti esim. Jorman tekemällä tavalla,ruiskulla ajaa paljon nopeasti mikäli lohkot lähellä toisiaan.

[Twin]

Itsekkin olen pohtinut Anniinan tai Quarnan kylvöä.
Mahtaakohan näiden lajikkeiden pienestä siemenkoosta olla haittaa normaalivuosina?
Epäilen, että em. lajikkeiden yleistyessä siemen kokoon asetetaan lisävaatimuksia ostajien puolelta ja näin saadaan hintaa laskettua.

[Radon]

Itsekkin olen pohtinut Anniinan tai Quarnan kylvöä.
Mahtaakohan näiden lajikkeiden pienestä siemenkoosta olla haittaa normaalivuosina?
Epäilen, että em. lajikkeiden yleistyessä siemen kokoon asetetaan lisävaatimuksia ostajien puolelta ja näin saadaan hintaa laskettua.

Eikös tuo quarna ole juuri melko suurijyväinen lajike?
Anniina ei nyt enää mikään kovin uusi lajike ole ja taitaa olla melko yleinenkin jo.

[Astral]

Kyllä Quarna tuottaa ihan normaalinkokoista jyvää

[Jorma]

Poikkesin viime viikolla Avenalla viemässä näytteitä. Kyselin samalla hiukan toteutuneista valkuaispitoisuuksista eri lajikkeiden suhteen. Parhaat valkuaiset on olleet Anniinassa.
Tuossa ylempänä oli juttua eri kevätvehnälajikkeiden sekoittamisesta keskenään. Ei sille kuulemma ole mitään estettä, samaan siiloon menevät kuitenkin. Sen sijaan kuten hiukan epäiltiinkin kevät-ja syysvehnää ei saisi mennä sekoittelemaan. Niissä on erilainen sitko ja leipomisominaisuudet.

[Twin]

Kappas vaan. Quarnan siemen on "normaaklikokoista", mutta Anniinan on pientä. Taitaa vehnävalinta osua Quarnaan.

[SS]

Niin ja mitä saa 125 eurolla hyötyä kokonaisuuteen nähden ? Luontaisen Amaretto/Trappe - linjan ja Anniina/Tjalve - linjan satoeron tonneissa. Ja vähän vielä jääkin myytävää noista satoisista.

Tässä nyt vedellään viljelijää narunukkena eri lajikkeiden perään. Tärkeintä, että joka vuosi myydään joku erityisen ominaisuuden omaava erikoisvehnä markkinoille, kauppojen pitää saada varastonsa tyhjiksi, ja liikevaihtoa viljelijälle päin.

Mutta suomalaista vehnän ylituotantoa laajamittainen lajikevaihto saattaa helpottaa. Saavat keskieurooppalaiset lisää markkinoita.

-SS-

[Pelto-Jussi]

Niin ja mitä saa 125 eurolla hyötyä kokonaisuuteen nähden ? Luontaisen Amaretto/Trappe - linjan ja Anniina/Tjalve - linjan satoeron tonneissa. Ja vähän vielä jääkin myytävää noista satoisista.


-SS-

Samoilla linjoilla. Nyt oli meidän kohdalla toinen vuosi kun Amaretto ei valkuaisen takia kelvannut leipävehnäksi. Tonneja tuli kuitenkin niin paljon, että se kompensoi kohtuullisen mukavasti laatuongelmaa. Puintikosteus oli luullakseni ihan sama (16 - 19) kuin aikaisemmilla lajikkeilla, joten sitä kautta ei kustannuksia paljoa kerrytetty.

Ensi vuonna ajattelin kokeilla lisälannoitustata ammoniumsulfaatilla, josko se toisi lisäpotkua. Urearuiskutus ei oikein riitttänyt menneenä kesänä, aikaisempina vuosina oikeinkin hyvin.

[SS]

Onko syysvehnä sitten ratkaisu valkuaisongelmaan ? Mielestäni ei ole. Syysvehnän satotulokset eivät tänä vuonna anna aihetta uskoa, että syysvehnällä jotenkin luontaisesti tulisi korkean valkuaisen huippulaatuisaa leipävehnää. Ne lajikkeet, jotka antavat satoa kevät-Amareton/Trappen/Epoksen tavoin, ovat myös kymppikerhossa valkuaisen suhteen, ja usein talvituhotkin vaikuttavat. Typpisadon valkuaishyötysuhde on joka tapauksessa heikompi, koska kokonaislannoitusmäärä on vähintään sen 30 kg N isompi.

Katselin juuri Agri isoviljatuloksia, vuosilta 2003-2008. Varsinais-Suomessa kevätvehnän tulosten keskiarvo koko ajalta oli hl/sako/valk : 79,2/275/13,3 ja syysvehnällä 79,4/287/12,6

Kai nyt kaikilla on ensi keväänä kylvössä Polkkaa, Manua , Hetaa tai Ullaa ? Valkuaispitoisuus 150 kg typpitasolla alkaa kakkosella. Ja leivontalaadultaan huippu olisi Weibullin Sport. Miksei se ole 90-luvulla yleistynyt, onhan se Tjalven ikäluokkaa ?

Löysin dokumentin, joka kertoo varsin kansantajuisesti, mitä leivontalaadulla tarkoitetaan, ja mitä esimerkiksi syysvehnissä on tapahtunut Auran ja Pitkon jälkeen.

http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja32.pdf

Nyt vaa Sporttia ja Auraa jostakin haalimaan. Kun huippulaadulla rikastuu.

-SS-