Maatalouden arvostus...
Valvoja: Farmari-ryhmä
Maatalouden arvostus...
Mikä ihme siinä on, että maatalous ja siihen liittyvä toiminta on niin huonosti arvostettua suomessa? Tulin eilen kotiin Ranskasta ja käytiin (2 yötä) Limousinen maakunnassa, missä ko. karjankasvatus on arvostettu elinkeino, jopa halvassa 2-tähden ravintolassa mainostettiin oman maakunnan tuotteita ja viinejä- aidosti ja ylpeästi!
- Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Hyvä, otit tosi tärkeen asian esiin!
Tää on aihe josta pitäs nostaa kunnon kansalaiskeskustelu mediaan.
Etenkin "luonnonsaastutus"-juttujen yhteydessä meidän viljelijöiden tulisi muistuttaa että tuotamme muille RAVINTOA.
Jos ruuan tuottaminen muille ei ole arvostettavaa, on kovin vaikea keksiä mikä sitten vois olla...
Tää on aihe josta pitäs nostaa kunnon kansalaiskeskustelu mediaan.
Etenkin "luonnonsaastutus"-juttujen yhteydessä meidän viljelijöiden tulisi muistuttaa että tuotamme muille RAVINTOA.
Jos ruuan tuottaminen muille ei ole arvostettavaa, on kovin vaikea keksiä mikä sitten vois olla...
Tulee vaan mieleen, että mahtaakohan Suomessa olla mitään ammattialaa tms. jota oikeasti arvostettaisiin. Tuntuu siltä, että toisen arvostaminen ja kannustaminen ei oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. Enemmän ollaan kateita ja kaivellaan kaikenlaista p.....a toisista, kuin tunnustetaan, että joku on tärkeä.
Ota huomioon, että olemme Suomessa, jossa kateus on kansan keskuudessa suurin hyve (ei siis pahe!). Media on punainen samoin ympäristöhallinto, joten eipä siinä paljoa auta kehuskella omaa tuotantoa.
Ehkäpä vikaa on myös kasvatusasenteissamme... "Hei lapset katsokaa, tuolla menee taas se haiseva landepaukku meidän maksamalla tukitraktorilla!" Mtä tästä lapset oppivat. Eräskin perheenisä oli hienosti keskisormi pystyssä, kun tuli tiellä vastaan. Takapenkillä lapset kuulivat varmasti opetuksen. Itse olin maatalouskoneella matkassa.
Ehkäpä vikaa on myös kasvatusasenteissamme... "Hei lapset katsokaa, tuolla menee taas se haiseva landepaukku meidän maksamalla tukitraktorilla!" Mtä tästä lapset oppivat. Eräskin perheenisä oli hienosti keskisormi pystyssä, kun tuli tiellä vastaan. Takapenkillä lapset kuulivat varmasti opetuksen. Itse olin maatalouskoneella matkassa.
rgsleo kirjoitti:Kun nyt viljan loppuvarastot kahden kuukauden luokkaa maapallolla, saattaa ruuasta tulla pula,piankin. Säännöstely...?! Ruokapöydässä koko ajan porukka lisääntyy, maata rajoitetusti.
Joo, ja kansainvälinen viljavarastojen turvajärjestelmä on itseasiassa katoamsassa kokonaan ja varastot ovat pienentyneet alle sen tason, mikä tarvitaan yhdenkin huonon sadon korvaamiseen.
- Sirppi
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 36
- Liittynyt: 24 Syys 2007, 05:37
- Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa
Alas on todellakin vajonnut peruselinkeinon arvostus kotoisessa Suomessa. Kateus, välinpitämättömyys, perinteinen maaseutuviha ("antiagraarisuus") jne; syyt ja perusteet ovat monet. Omassa kylässäkin riittää kyseisiä kriittisiä kansalaisia, joiden mielestä lähestulkoon kaikki paha maailmassa on maatalouden syytä.
Maataloutta - siinä kun kaikkea muutakin - täytyy toki voida kritisoida ja asiasta arvostella siinä missä kaikkea muutakin, mutta asiallisesti ja järkiajattelun pohjalta.
Loppujen lopuksi kansakunta on vain ja ainoastaan yhtä kuin kansallinen maatalous - sen mukana joko seistään tai kaadutaan.
Maataloutta - siinä kun kaikkea muutakin - täytyy toki voida kritisoida ja asiasta arvostella siinä missä kaikkea muutakin, mutta asiallisesti ja järkiajattelun pohjalta.
Loppujen lopuksi kansakunta on vain ja ainoastaan yhtä kuin kansallinen maatalous - sen mukana joko seistään tai kaadutaan.
Mun käsitykseni on,että Suomessa on liian lyhyt aika irtaantumisesta maalta.Suuri osa kansasta on vielä liian lähellä maaseutua ja kokee katkeruutta muutoksista.Toisaalta kaupunkilaisten täytyy 'todistaa',että he ovat parempi kansanosa,siitä seuraa vastakkainasettelua jota tietenkin poliitikot ruokkivat.Asia tasoittunee muutaman sukupolven kuluessa,toisaalta asiat maailmalla muuttuvat kovin nopeasti.
Joo, Suomalaisen yhteiskunnan kehitystä viime vuosikymmeninä on ihan mielenkiintoista miettiä.
Ajatellaanpa vaikka asutuspolitiikkaa jossa luovutetuilta alueilta muuttamaan joutuneille hankittiin elämisen mahdollisuus pientilallisina. Siihen aikaan mielestäni jos nyt ei ainut mahdollinen niin ehdottoman järkevä ratkaisu.
Sitten sodanjälkeisessä Suomessa syntyneet ikäluokat alkoivat varttua työikään. Asutuspolitiikasta siirryttiin maataloustulolakiin. Kaikille ei riittänyt töitä maalla, tehtaissa sitä oli. Siirryttiin kirkonkylälle, lähikaupunkiin, Ruotsiin. Tässä vaiheessa olisi pitänyt myös maatilojen rakenteen lähteä muuttumaan, mutta ei...
Maataloustulolaki 70- ja 80- luvuilla takasi maanviljelijöille tulojen kehittymisen poliittisilla päätöksillä, samaan aikaan tekninen kehitys lisäsi maataloustyön tuottavuutta huomattavasti. Tämä tuottavuuden lisääntyminen olisi pitänyt näkyä myös rakennekehityksenä niin kuin muualla maailmassa tapahtui.
Tuolta "maatalouspoliittisen pysähtyneisyyden" ajalta on peräisin suurin osa tämän päivän katkeruudesta maataloustuottajia kohtaan. Itsekin muistan nuorukaisena 80-luvulla ihmetelleeni kuinka alle 50 hehtaarin viljatilan töillä ja tuloilla voi elättää viisihenkisen perheen. Tähän kun vielä lisättiin kotieläintilojen kateutta aiheuttavat koneet, autot jne. oli helppo punaväen lietsoa katkeruutta viljelijäväestöä kohtaan. Ja kun muistetaan monen kohdalla se tosiasia minkä koivumäkikin mainitsi että ihmisten juuret olivat maalla, osalla vasten omaa tahtoa irti revitty.
Nyt EU-Suomessa on otettu takamatkalta kiinni kehittyneempiä maatalousmaita, lähimpinä Ruotsi ja Tanska. Ruotsin maatalouden kehitystä en sano hyväksi, koska siellä käytännössä Tukholman pohjoispuolelta lopetettiin tuotanto 70- luvulla. Mutta se on sitten eri juttu.
Ajatellaanpa vaikka asutuspolitiikkaa jossa luovutetuilta alueilta muuttamaan joutuneille hankittiin elämisen mahdollisuus pientilallisina. Siihen aikaan mielestäni jos nyt ei ainut mahdollinen niin ehdottoman järkevä ratkaisu.
Sitten sodanjälkeisessä Suomessa syntyneet ikäluokat alkoivat varttua työikään. Asutuspolitiikasta siirryttiin maataloustulolakiin. Kaikille ei riittänyt töitä maalla, tehtaissa sitä oli. Siirryttiin kirkonkylälle, lähikaupunkiin, Ruotsiin. Tässä vaiheessa olisi pitänyt myös maatilojen rakenteen lähteä muuttumaan, mutta ei...
Maataloustulolaki 70- ja 80- luvuilla takasi maanviljelijöille tulojen kehittymisen poliittisilla päätöksillä, samaan aikaan tekninen kehitys lisäsi maataloustyön tuottavuutta huomattavasti. Tämä tuottavuuden lisääntyminen olisi pitänyt näkyä myös rakennekehityksenä niin kuin muualla maailmassa tapahtui.
Tuolta "maatalouspoliittisen pysähtyneisyyden" ajalta on peräisin suurin osa tämän päivän katkeruudesta maataloustuottajia kohtaan. Itsekin muistan nuorukaisena 80-luvulla ihmetelleeni kuinka alle 50 hehtaarin viljatilan töillä ja tuloilla voi elättää viisihenkisen perheen. Tähän kun vielä lisättiin kotieläintilojen kateutta aiheuttavat koneet, autot jne. oli helppo punaväen lietsoa katkeruutta viljelijäväestöä kohtaan. Ja kun muistetaan monen kohdalla se tosiasia minkä koivumäkikin mainitsi että ihmisten juuret olivat maalla, osalla vasten omaa tahtoa irti revitty.
Nyt EU-Suomessa on otettu takamatkalta kiinni kehittyneempiä maatalousmaita, lähimpinä Ruotsi ja Tanska. Ruotsin maatalouden kehitystä en sano hyväksi, koska siellä käytännössä Tukholman pohjoispuolelta lopetettiin tuotanto 70- luvulla. Mutta se on sitten eri juttu.
- aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Kyllä tuo kateus on jo vanhempaa perua, sodan aikana oltiin jo kovasti kateellisia ja katkeria kun kansanhuolto ei onnistunut viemään jokaista ruuanmurenaa maasedun asukkailta kaupunkilaisille, sitten sen jälkeen ja varmaan sitä ennenkin on sisarukset ollut kateellisia ja katkeria sille joka on voinut tilaa jatkaa. Kyllä se katkeruuden siemen oli varmaan tuossakin kylvetty jo ennen maataloustulolakeja.
Joo, voihan se niinkin olla. Puukkojunkkarit oli pääosin talollisten poikia joille ei omaa taloa ollut antaa, ja he purkivat turhautumisensa kansanlauluihin kirjatuin menetelmin. Näin ainakin romanttisesti käsiteltynä.aurajokilaivuri kirjoitti:Kyllä tuo kateus on jo vanhempaa perua, sodan aikana oltiin jo kovasti kateellisia ja katkeria kun kansanhuolto ei onnistunut viemään jokaista ruuanmurenaa maasedun asukkailta kaupunkilaisille, sitten sen jälkeen ja varmaan sitä ennenkin on sisarukset ollut kateellisia ja katkeria sille joka on voinut tilaa jatkaa. Kyllä se katkeruuden siemen oli varmaan tuossakin kylvetty jo ennen maataloustulolakeja.
Torpparit vapautuivat talollisten "säätyyn" 1900-luvun alussa, ja taas ei kaikille uusille talollisten lapsille riittänyt taloa jaettavaksi.
Suomen aika teollistuneena maana on niin lyhyt, että historia kirjoitetaan vieläkin maatalouden ja maaseudun historiana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukkojunkkari
http://gamma.nic.fi/~raimom/ep/historia ... r_henk.htm
Rannanjärvi oli kans talollinen.
http://gamma.nic.fi/~raimom/ep/historia ... r_henk.htm
Rannanjärvi oli kans talollinen.
- Agronautti
- Luokka: >500hv
- Viestit: 516
- Liittynyt: 10 Helmi 2005, 09:39
- Paikkakunta: Kymenlaakso & P-Savo
- Viesti:
aksu kirjoitti:rgsleo kirjoitti:Kun nyt viljan loppuvarastot kahden kuukauden luokkaa maapallolla, saattaa ruuasta tulla pula,piankin. Säännöstely...?! Ruokapöydässä koko ajan porukka lisääntyy, maata rajoitetusti.
Joo, ja kansainvälinen viljavarastojen turvajärjestelmä on itseasiassa katoamsassa kokonaan ja varastot ovat pienentyneet alle sen tason, mikä tarvitaan yhdenkin huonon sadon korvaamiseen.
Mites sitten kun tuleepi maailmanlaajuinen katovuosi
Linkki: Ennätyssato 07/08?
Kyllä taitaa olla niin, että ainoastaan viljelijä itse vastaa siemenviljan saannin turvaamisesta.
Ainakin toisessa ketjussa mainitun legendaarisen katovuoden 1987 jälkeen ei siementä juuri markkinoilla ollut. Ja silloinhan systeemit vielä piti olla kunnossa. Ei vaan saanut kunnon siementä ei. Jotain 60% itävää sitten kylvettiin seuraavana vuonna.
Mitä tulee maailmanlaajuiseen katovuoteen niin ruokahan siinä loppuu. Monesta asiasta voi ihminen hiukan tinkiä, mutta ilman ruokaa ei pärjää kovin kauaa.
Ainakin toisessa ketjussa mainitun legendaarisen katovuoden 1987 jälkeen ei siementä juuri markkinoilla ollut. Ja silloinhan systeemit vielä piti olla kunnossa. Ei vaan saanut kunnon siementä ei. Jotain 60% itävää sitten kylvettiin seuraavana vuonna.
Mitä tulee maailmanlaajuiseen katovuoteen niin ruokahan siinä loppuu. Monesta asiasta voi ihminen hiukan tinkiä, mutta ilman ruokaa ei pärjää kovin kauaa.