Säilörehun korjuuajan jatkaminen

kuulapää

Oletteko huomannut timotei-lajikkeilla eroja niiden tulemiselle valmiiksi korjattavaksi säilörehuksi vai onko suurempi merkitys maalajilla ja lohkon muilla ominaisuuksilla? Grinstad pitäisi olla hieman aikaisempi lajike, mutta käytännössä...?

Koiranheinä tulee hieman aikaisemmin korjattavaksi, mutta kerkiääkö timotei heti perään vai jääkö liian "nuoreksi"?

Apilat antanevat eniten jatkoaikaa korjuuseen. Nurmi/rehunadat?
Lannoitus aika(kylvämisestä->korjuu)?

Nämähän tietenkin on riippuvaisia tilan tarvitsemasta rehun D-arvosta yms., mutta siinä vaiheessa, kun siirrytään käyttämään urakoitsijaa säilörehun korjuussa, tulee korjuuajan optimointi joskus kärsimään jos kaikilla asiakkailla samat tavoitteet rehun suhteen. Pyöröpaalit saadaan tietenkin lohkokohtaisesti, mutta jos tarkoitus tehdä kaikki yhtäaikaa samaan varastoon 1-2 päivänaikana laskee D-arvo väkisin viimeisille tilalle. Pitääkö tämä vain hyväksyä työn helpottamisen kustannuksena vai onnistuuko lajikkeilla kikkailla korjuuaikaa pitemmäksi? (Konerikkoja ja sään aiheuttamia viivästyksiä ei sitten ole.)

Mullon tota Grinstadia nurmiseoksessa ja vähä semmonen kutina on, että se vanhenee aikasemmin ku muut. Siitonki hyvä ottaa kolme satua, jos säät suo kasvua.

Agronautti

Ottamalla yksivuotisen raiheinän, varsinkin iltalialaisen, viljelyyn saa sulavuutta ja valkuaista runsaasti

..
Eipä taida D:tä saada alle 70, vaikka korjuu myöhästyisi parilla viikolla..
Tälläpäin italialaisesta lähtee kevyesti 3 satoa, ekassa on tietysti enempi viljaa(vehnää tai ruis).
Usein syötetään kahta siiloa/aumaa yhtäaikaa esim. kesäsato ja vihantavilja+raiheinä tai raiheinän syyssato...

Korjuuajat raiheinällä n. 1.sato heinäkuun puoliväli, 2. elokuun puoliväli-loppu ja 3. syyskuun loppupuoli... Jos urakoitsija tekee niin luulisi niillä olevan kaluston "vapaalla" noihin aikoihin..vai?

Jussi T.

Mä käytän ruokonataa (50%retu&kora) timotein (grindstad40%) ja apilan(betty 10%) kanssa. Korjuu etuajassa ja kolme satoa, D-arvot vaihtelee 71-75 ja kuitua 50-58%. Valkuaista säädän lannoituksella, tavoite alle 17%. Liete mieluimmin keväällä, jotta ravinteita olisi käytössä heti ensimmäisen korjuun jälkeen, meillä kun on silloin useinmiten kuivaa (nytkin). Näillä eväilla keskisato vaihtelee 7000-8000ry/ha.

Korjuuaikaan ei voi vaikuttaa ainakaan keväällä lannoituksen ajankohdalla, kesällä ehkä paremmin.