Pitäisi jättää tarjous vuokrapelloista ja aloin miettimään kalkitusta. Jos vuokrasopimukseen saisi lauseen "Pellon omistaja on velvollinen kalkitsemaan peltoa viljavuuspalvelun vehnälle antaman suosituksen mukaisesti tavoiteviljavuusluokan ollessa happamuudelle hyvä". Niin paljonko vuokraa kannattaisi tällaisen lauseen takia nostaa?
Vuokramaiden kalkitseminenhan on ongelmallista jos sopimus on lyhyt eikä jatko ole varmaa, mutta tällä lauseella riskit saisi eliminoitua. Vastaavan lauseen voisi kehittää ojituksen kunnosta huolehtimiseen.
Toinen tapa olisi joku hyvitys mikäli viljelijä on kalkinnut pellot mutta vuorkasopimusta ei uusita. Eli jos kalkituksesta on kulunut vain 1 kasvukausi pellon omistaja hyvittäisi 80 % kalkituslaskusta, 2 vuotta 60 % laskusta, 3 vuotta 40 %, 4 vuotta 20 %, 5 vuotta ei hyvitystä.
Omalla kohdalla kyseessä on vähän akaeemista pohdiskelua, sillä aikaisemminkin on nähty typerän suuria tarjouksia ja nyt karjatilat voivat pistää pöytään 100 €/ha entistäkin kovemman tarjouksen. Eli omat mahdollisuudet pärjätä vapaassa kilpailussa ovat surkeat. Olisi silti hyvä saada joku kunnollinen pohja vuokrasopimusten tekemiseen.
Kalkitus vuokrapelloilla
Valvoja: Farmari-ryhmä
Re: Kalkitus vuokrapelloilla
Olen kuullut joidenkin vuokraviljelijöiden käyttävän starttilannoitelaatikossa rakeista puutarhakalkkia vuokramailla. Parantaa hetkellisesti happamuutta oikeassa paikassa eikä maksa paljon.
Olen kanssasi samaa mieltä tuossa vuokrakisassa, 100e/ha on merkittävä kilpailuetu. Ja varsinkin tulevaisuudessa jos tuo tukiero säilyy vaikka eläimet lähtis korkeelaitaseen. Tulee kahden kastin viljanviljelijöitä...
Olen kanssasi samaa mieltä tuossa vuokrakisassa, 100e/ha on merkittävä kilpailuetu. Ja varsinkin tulevaisuudessa jos tuo tukiero säilyy vaikka eläimet lähtis korkeelaitaseen. Tulee kahden kastin viljanviljelijöitä...
Jotenkin epäilen puutarhakalkin vaikutusta. Kalkituksen tärkein tehtävä on saada pääravinteet liukoiseen muotoon ja niitä kasvi ottaa koko juuristonsa alalta. Rakeinen kalkki starttilaatikon kautta levitettynä taas luulisi vaikuttavan vain siemenrivissä. Tai laitetaanko se kalkki menemään lannoiteriviin?
Tässä nimenomaisessa tapauksessa vuokraaja oli kiinnostunut tekemään 10 V sopimuksen, joten silloin tavanomainen kalkitseminen on kannattavaa. Sunnuntaina sitten kuulee kenen tarjous voittaa.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa vuokraaja oli kiinnostunut tekemään 10 V sopimuksen, joten silloin tavanomainen kalkitseminen on kannattavaa. Sunnuntaina sitten kuulee kenen tarjous voittaa.
-
Wilpo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1670
- Liittynyt: 16 Joulu 2004, 20:09
- Paikkakunta: Marttila www.maatalousfoorum.fi
- Viesti:
Oma tarjoukseni oli kisan neljäs. Paljonko olisitte tarjonneet seuraavasta: noin 28 ha, jakautuneena 9 lohkoon, ojituksessa ongelmia noin yhden hehtaarin alueella, kalkittu viimeksi 80 luvun alkupuolella, hukkakauraa sen verran että oli torjuttu kemiallisesti 2004 ja omistaja suositteli kemiallisen torjunnan jatkamista, maalajit he, hes, ljs.
-
Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
300 €/ha tarjouksella olisi jäänyt mitalisijojen ulkopuolelle. Kun oman tarjoukseni ilmoitettiin jääneen neljänneksi parhaaksi, sanottiin "Voittotarjous nousi 400 euroon". Tarkaa summaa en udellut.
Ehkä minussakin asuu pieni kommunisti, sillä mielestäni on väärin, että pellon omistaja tienaa enemmän kuin riskin kantava ja työt tekevä viljelijä. Mutta kiitos EU-tukien sekin on mahdollista.
Ehkä minussakin asuu pieni kommunisti, sillä mielestäni on väärin, että pellon omistaja tienaa enemmän kuin riskin kantava ja työt tekevä viljelijä. Mutta kiitos EU-tukien sekin on mahdollista.
A-alue, kasvinviljelytila, tuotantotapa tavanomainen ja kesannointiprosentti 10% taitaa keskimääräinen tuki mennä alle 600 €/ha. Jos oletetaan että viljelykasvi kattaa muuttuvat kustannukset ja kiinteät kulut (kirjanpitoaineiston mukaan yksikään tila ei pääse näin hyvään tulokseen). Tuesta vajaa 600 €/ha vähennetään vuokra 400 €/ha. Kyllä siitä mun mielestä jää vähemmän viljelijälle mitä pellon omistajalle.
Taas tarjouskisa käynnissä. Neljä keskikokoista savilohkoa, pH 4,9 - 5,5, hukkakauraa on. Omistaja kertoi että 380 €/ha tarjottu ja rajanaapurit luvanneet pistää sitten vähän paremmaksi, kun muut ovat tarjouksensa jättäneet. Taitaa peltomarkkinat olla hiukka ylikuumenneet. Luopujilla on nyt hyvät ajat.
Vuokrapelloilta tuki pois
Mä olen agronetissä muutaman kerran esittänyt tämän seuraavan skenaarion, joka on muotoutunut päähäni poikien saunailtojen maatalouspoliittisissa keskusteluissa.
Mitäs jos vuokrapelloille ei maksettaisi EU-tukia ollenkaan, ts. saisit tuet vain omilta pelloiltasi? Nykyään talonpoikaisväestöhän on siirtymässä pikkuhiljaa maaorjiksi kun viljelevät yhä enemmän toisen maita. Kuten ylläolevista viesteistä voidaan lukea, niin tuki siirtyy aika suoraan kaupunkilaisten taskuun.
Tämänkaltaisen tukiuudistuksen jälkeenhän peltoa tulisi kaiken järjen mukaan reilusti myyntiin ja sen arvo laskisi. Mikä perikunta tai kuka luopuja haluaisi pitää itsellään täysin tuottamatonta aluetta jonka arvo laskee? Jos maahan on liian suuret tunnesiteet, eikä sitä viitsi myydä, niin sen voisi metsittää ja näin saataisiin leikattua ylituotantoa ja ehkä nostettua viljeltäviksi jäävien hehtaarien tukia (ainakin C-alueelle näitä tukikorotuksia voitaisiin ohjata
)
Tuollaisen tukiuudistuksen jälkeen tapahtuva rakennekehitys olisi myös huomattavasti terveemmällä pohjalla. Ja myöskin se paradoksi poistuisi, että maatalouden lopettamalla tulot nousevat (eläke+ peltojen vuokratulo > maataloustulo maanviljelijänä).
Agronetissä tämä skenaario ei ole hertättänyt juurikaan keskustelua. Laittakaas kommenttejanne!
Mitäs jos vuokrapelloille ei maksettaisi EU-tukia ollenkaan, ts. saisit tuet vain omilta pelloiltasi? Nykyään talonpoikaisväestöhän on siirtymässä pikkuhiljaa maaorjiksi kun viljelevät yhä enemmän toisen maita. Kuten ylläolevista viesteistä voidaan lukea, niin tuki siirtyy aika suoraan kaupunkilaisten taskuun.
Tämänkaltaisen tukiuudistuksen jälkeenhän peltoa tulisi kaiken järjen mukaan reilusti myyntiin ja sen arvo laskisi. Mikä perikunta tai kuka luopuja haluaisi pitää itsellään täysin tuottamatonta aluetta jonka arvo laskee? Jos maahan on liian suuret tunnesiteet, eikä sitä viitsi myydä, niin sen voisi metsittää ja näin saataisiin leikattua ylituotantoa ja ehkä nostettua viljeltäviksi jäävien hehtaarien tukia (ainakin C-alueelle näitä tukikorotuksia voitaisiin ohjata
)Tuollaisen tukiuudistuksen jälkeen tapahtuva rakennekehitys olisi myös huomattavasti terveemmällä pohjalla. Ja myöskin se paradoksi poistuisi, että maatalouden lopettamalla tulot nousevat (eläke+ peltojen vuokratulo > maataloustulo maanviljelijänä).
Agronetissä tämä skenaario ei ole hertättänyt juurikaan keskustelua. Laittakaas kommenttejanne!
Hogin ajatus on mielenkiintoinen. Vuokrapeltojen kysyntä romahtaisi mutta vastaavasti ostopellon kysyntä tulisi nousemaan, koska vuokramaita viljelevien olisi ostettava lisämaata. Pellon tarjontakin lisääntyisi, koska kuten Hogi totesi, lähes kaikki vuokrapellot tulisivat myyntiin. Hinta hakeutuisi uuteen tasapainoasemaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta mistähän se tasapaino löytyisi?
Täällä meilläpäin en ole kuullut yhtään peltokauppaa tehdyn alle 10000 €/ha. Hinta on täysin järjetön. Itse olen laskenut että pellosta nykyisessä markkina- ja tukitilanteessa saatavilla tuotoilla pystyy ehkä juuri ja juuri maksamaan 6000 €/ha lainan pois. Riskinä on korkojen nousu ja tukipolitiikan heikkeneminen, jolloin lisämaasta saatavat tulot eivät riitä edes sen lainan takaisinmaksuun. Tällöin lisämaan hankkiminen pienentää tilan tuloja, vaikka työmäärä lisääntyi. Siis kannattamaton investointi. Joku 4000 €/ha olisi siedettävä hinta, jos mitään dramaattista ei tapahdu seuraavan 20 vuoden aikana.
Ilmeisesti on paljon laskutaidottomia viljelijöitä ja/tai puutteelista neuvontaa, sillä muuten en moisia hintoja ymmärrä. Täällä on myös oikeasti rikkaita, jotka ovat tienanneet miljoonia pörssissä ja ostavat ensin vanhan kartanon kesämökikseen. Seuraavaksi aletaan ostamaan kartanosta aikoinaan erotettuja maita takaisin taloon eikä investoinnin kannattavuudella ole mitään merkitystä. Vähintään tuhat hehtaaria pitää saada, että voi perustaa oman hirvenmetsästysseuran.
Jos voimaan tulisi samalla laki, joka antaisi vuokraviljelijälle etuostooikeuden vuokramaihin, jollain säädetyllä tasolla vaikka 10 x vuokrahinta, niin tämä estäisi liian korkeita hintoja. Ehkä lisäehtona vielä että etuosto-oikeuden saa jos vuokrasuhde on kestänyt yli viisi vuotta. Käsittääkseni Iso-Britanniassa tai Irlannissa on ollut vireillä laki, joka antaisi vuokraviljelijöille mahdollisuuden ostaa vuokramaat itselleen. En tiedä onko laki edennyt edes ehdotelmaa pidemmälle.
Itse mietin että pitäiskö alkaa opiskelemaan porttugalia. Brasilian maatalouden näkymät ovat erinomaiset. Jokaisella WTO neuvottelukierroksella EU-häviää ja Brasilia voittaa.
Täällä meilläpäin en ole kuullut yhtään peltokauppaa tehdyn alle 10000 €/ha. Hinta on täysin järjetön. Itse olen laskenut että pellosta nykyisessä markkina- ja tukitilanteessa saatavilla tuotoilla pystyy ehkä juuri ja juuri maksamaan 6000 €/ha lainan pois. Riskinä on korkojen nousu ja tukipolitiikan heikkeneminen, jolloin lisämaasta saatavat tulot eivät riitä edes sen lainan takaisinmaksuun. Tällöin lisämaan hankkiminen pienentää tilan tuloja, vaikka työmäärä lisääntyi. Siis kannattamaton investointi. Joku 4000 €/ha olisi siedettävä hinta, jos mitään dramaattista ei tapahdu seuraavan 20 vuoden aikana.
Ilmeisesti on paljon laskutaidottomia viljelijöitä ja/tai puutteelista neuvontaa, sillä muuten en moisia hintoja ymmärrä. Täällä on myös oikeasti rikkaita, jotka ovat tienanneet miljoonia pörssissä ja ostavat ensin vanhan kartanon kesämökikseen. Seuraavaksi aletaan ostamaan kartanosta aikoinaan erotettuja maita takaisin taloon eikä investoinnin kannattavuudella ole mitään merkitystä. Vähintään tuhat hehtaaria pitää saada, että voi perustaa oman hirvenmetsästysseuran.
Jos voimaan tulisi samalla laki, joka antaisi vuokraviljelijälle etuostooikeuden vuokramaihin, jollain säädetyllä tasolla vaikka 10 x vuokrahinta, niin tämä estäisi liian korkeita hintoja. Ehkä lisäehtona vielä että etuosto-oikeuden saa jos vuokrasuhde on kestänyt yli viisi vuotta. Käsittääkseni Iso-Britanniassa tai Irlannissa on ollut vireillä laki, joka antaisi vuokraviljelijöille mahdollisuuden ostaa vuokramaat itselleen. En tiedä onko laki edennyt edes ehdotelmaa pidemmälle.
Itse mietin että pitäiskö alkaa opiskelemaan porttugalia. Brasilian maatalouden näkymät ovat erinomaiset. Jokaisella WTO neuvottelukierroksella EU-häviää ja Brasilia voittaa.