Syysvehnien talvehtiminen

Miltäs syysvehnien talvehtiminen näyttää. Ainakin Varsinaissuomen rannikkoalueilla svehnät näyttävät tässä vaiheessa surkeilta. Olisiko sitten tammikuun kovat pakkaset täysin lumettomaan aikaan tehneet selvää. Muuten talvi on sujunut aika hyvin. Vielä ei ole tullut kunnolla lämmintä, joten toivoa on että vehnä lähtee vielä kasvuun jos kasvupiste on säästynyt.

Salon seudulla kahdenlaisia kasvustoja.
Tiheät kasvustot ovat lumihomeen vaivaamia. Harvat ja peitatulla siemenellä kylvetyt näyttäs olevan ok. Eron näkee hyvin kohdissa joissa on kylvetty päällekkäin. Tänä keväänä lumihomeviotus näkyy erityisen hyvin. Myös esikasvilla näyttäs olevan melkonen vaikutus homeen määrään. Muutama viikko tästä eteenpäin vaikuttaa eniten s-vehnäkasvustoihin. Mahdolliset kylmät tuulet ja isot lt. vaihtelut harventavat kasvuun lähteviä oraita. Ainakin Tryggve on arka kylmälle keväälle, Urho ei juurikaan välitä tuulista.
Miten muuten kova pakkanen vois syysviljan keskellä talvea tappaa kun kasvissa ei ole elintoimintoja? Tosin jääpoltekkin tappaa... hmm. Onneksi siitä ei ole ollut riesaa ainakaan kymmeneen vuoteen.

Make

Huonoilta näyttävät, vaikka naapurit ruiskuttivatkin. Itse en enää oo syysvehnää viljelly. Ruotsalaiset lajikkeet pensastuvat, vaikka olisivatkin harvoja. 1987 pakkanen vei syysvehnät. Täälläpäin oli yli 30 asteen pakkasia, eikä maassa ollu milliäkään lunta.

Mielestäni kova pakkanen voi tappaa kasvin, koska jää rikkoo solun. Mikäli jäätä muodostuu vain soluväleihin niin sen useimmat kasvit kestävät. Mikäli itse solun sisus jäätyy niin se on hankalampi tilanne. Soluelimien ohuet kelmut eivät jäätymistä kestä. Pikkupakkasia solut kestävät ihan hyvin, koska solulima on talvella eräänlaista pakkasnestettä. Mutta -30 astetta on raju pakkanen. Jossain se pakkasnesteen jäätymisraja tulee vastaan. Toiset kasvit kehittävät parempaa pakkasnestettä kuin toiset, joten jäätysminen tapahtuu eri kasveilla eri lämpötilassa.

Nythän kasvustot näyttävät lumihomeisilta, mutta epäilen että homeet ovat vain päässeet jylläämään kuolleessa kasvisolukossa. Lumihometta ei pysty erottamaan muista talvituhosienistä muuta kuin mikroskoopilla ja muilla labratesteillä. Kuollut solu ei pysty puolustautumaan sienen hyökkäykseltä, joten silloin mikä tahansa sieni menestyy. Pysyvä lumihan satoi täällä jäätyneeseen maahan ja lumi pysyi ilmavana pakkaslumikerroksena aina maaliskuun lopulle saakka. Tällainen ei ole ollenkaan otollinen sää lumihomeelle, joka hyötyy jos lumi sataa sulaan maahan, koska silloin maan pinnalla lumikerroksen alla lämpötila on pitkään nollan vaiheilla. Tällöin lumihome pystyy tuhoamaan tervettä kasvustoakin.

Pakkastuhoteoriaa tukee sellainenkin havainto, että syysvehnäkasvustot näyttävät vihreämmiltä metsänreunoissa, missä on tammikuussakin ollut hieman lunta. Normaalitalvena nämä metsänreunat ovat pahiten lumihomeen vaivaamia. Mutta tämä on nyt vain teoreettista pohdintaa.

Kuulostaa pätevältä teorialta. Toi homeasiakin voi hyvinkin olla noin. Munkin ois pitäny kirjottaa talvituhosienistä, eikä lumihomeesta.

Lumihomettakin on kasvustoissa todennäköisesti jonkin verran. Ja kuten mainitsit nimenomaan niissä päällekkäin kylvetyissä kohdissa. Se on voinut iskeä jo syksyllä tai alkutalvella. Nappasin auton ikkunasta tuollaisen kuvan, jossa näkyy metsänreunassa vihreää. Etuala on ehkä kärsinyt pakkasesta. Väliin jää alue, missä on tuplatiheyttä ja voi olla lumihomettakin.

Nyt ilmat ovat vihdoin lämmenneet, joten luulisi aika pian näkyvän onko kasvupiste selvinnyt.

Oletko tutkinut miltä juuret näyttää? Niistä olen joskus itse selvitellyt kasvuston tilaa.

Just tollasia Carnivorin kuvan kasvustoja näkyy täälläkin paljon.
Jos viitseliäisyyttä piisaa, niin vie sisätiloihin lämpimään pari lapiollista kasvustoa juurineen niin aika pian näkyy talvehtineen kasvuston määrä.

kapteeni Flint

Mitähän syysvehnälle mahdetaan tänä vuonna maksaa enemmän tukea kun rehuviljalle? Kellään tietoa? Vois vähän laskeskella päissänsä että kannattaako tylysti jättää ne muutama hassu tupsu kasvamaan

Wesku

kapteeni Flint kirjoitti:Mitähän syysvehnälle mahdetaan tänä vuonna maksaa enemmän tukea kun rehuviljalle? Kellään tietoa? Vois vähän laskeskella päissänsä että kannattaako tylysti jättää ne muutama hassu tupsu kasvamaan

Ymp.tuen lisäosa (A- ja B-alue), erotus vehnän hyväksi maks. 99 e/ha (maks. 105 e vehnä / maks. 6 e rehuvilja).

kapteeni Flint

Hmmm.... mikäs tää peltokasvien tuotantopalkkio max. 50 eur. sitten on... maksetaankos se tän ymp. tuen lisäosan lisäksi sitten kanssa? että puoltoista sataa enempi tukee kun rehuviljalla? Hitto että kun osaan olla pihalla näissä tukihommissa.

aurauskeppi

Peltokasvien tuotantopalkkion saat syysviljoille ja rypsille JOS:
1) ko. kasveja on tilan peltopinta-alasta min. 15%
2)mitään näistä kasveista ei ole yli 50 %:a tilan peltoalasta ja
lisäksi samoja lohkoja ei saa olla viime talvena käytetty ympäristötuen kasvipeitteisyysvaatimukseen.

Eli taas vaikuttavat viime syksyn tekemiset tämän vuoden tukiin, mitä ei silloin voinut tietää. Itse saan rimaa hipoen tuon palkkion kaikelle rypsille ja syysvehnälle.

Syysvehnät on harvoin näyttäneet näin hyviltä keväällä. Täällä ei talvella tainnut juuri suojakelejä olla, joten ei ollut jäätäkään pellon pinnasssa -> oraat on vihreitä. Kylvin peitatulla siemenellä pieniä lohkoja pois kevätkiireistä, pari hiukan harvempaan, yhden hiukan tiheämpään kuin normaalikohdat.
Yllättäen tiheimpään kylvetty lohko näyttää parhaimmalta vaikka oikein odotin sienituhoja. Vain pienia laikkuja on. Nuo lohkot óvat minulla uusia ja olleet ainakin 3 vuotta kesannolla ennen tätä.

Wesku

-Justus- kirjoitti:Peltokasvien tuotantopalkkion saat syysviljoille ja rypsille JOS:
1) ko. kasveja on tilan peltopinta-alasta min. 15%
2)mitään näistä kasveista ei ole yli 50 %:a tilan peltoalasta ja
lisäksi samoja lohkoja ei saa olla viime talvena käytetty ympäristötuen kasvipeitteisyysvaatimukseen.

Eli taas vaikuttavat viime syksyn tekemiset tämän vuoden tukiin, mitä ei silloin voinut tietää. Itse saan rimaa hipoen tuon palkkion kaikelle rypsille ja syysvehnälle.

Itsellä pakko kylvää pari ha hernettä keväällä, jotta 15 % tulee täyteen. Se kuuluu kans peltokasvien tuotantopalkkion piiriin.

Tällä vehnät vaihtelevia, osa vihreä osa ruskeaa. Meikäläisen kokemuksella en osaa vielä varmuudella sanoa, mikä kasvaa ja mikä ei.