Tehopuintikurssi Kemiössä 13.-14.10.2015

[TumppiW]

No niin, kirjoitin pitkän viestin tuosta kurssista ja modeemi pätkäisi...

Hieno kurssi, paljon opittiin, pari kurssilaista pääsi jo testaamaan käytännössä oppeja hyvällä menestyksellä. Puintiteho ei ehkä kolminkertaistunut, mutta nousi useamman kymmenen prosenttia samalla kuin moottorin kuormitus laski ja tappiot hävisivät.

Alla on vähän muistiinpanoja, ei näistä ole 18 tunnin koulutuksen korvikkeeksi, mutta ehkä näistä saa vähän kuvaa kurssista.

Punaisena lankana koulutuksessa oli saada puhdasta satoa säiliöön ilman liiallisia tappioita (huom! tappiot mitattiin maahan heitettävällä testilaatikolla ja vaa'alla). Nopeus on sivutuote tästä, tarkoituksena on sovittaa puimuri kuhunkin kasvustoon ja olosuhteisiin siten, että kapasiteetti saadaan käytettyä kunnolla. (Kello 16 on eri säädöt kuin klo 12 tai 18.)

Ensimmäinen päivä käytiin läpi puimurin syöttöpuolta, luo'onjakajista ja pöydästä kolakuljettimiin. Ote oli täsmällinen, kaikki mitattiin ja säädettiin kasvuston mukaan (tähkän paksuus, korkeus, jne.). Monille osille kerrottiin, miten niitä voi modifioida, mm. laonnostimet ja luo'onjakajat. Tarkoituksena on saada puintikoneistoon tasaisesti paljon materiaalia, siten että vilja tulee tähkä edellä koneistoon. (Vaatii yllättävän paljon huolellisuutta, voi varmistaa tekemällä power-stopin.)

Toinen päivä meni puintikoneiston optimointiin ja erotteluun. Ytimessä on Martinin kehittämä systeemi (aloitetaan perussäädöistä, ilma ja seulat siten, että ongelmat näkyvät säiliössä):
1. Varstasiltaa auki, kunnes tulee ongelmia
2. Kierrosnopeutta hiukan lisää
3. Vauhtia lisää, kunnes lisävauhdista on haittaa
4. Ilmaa lisää, kunnes ongelmat korjautuvat
..
7. Alaseulaa auki, kunnes ongelmat korjautuvat
(5. ja 6. ovat yläseulan ja jatkeen säätö, jotka tehdään poikkeustapauksessa)
*jos ekalla kierroksella ei saada hyviä säätöjä, jatketaan toinen kierros. Aina kun olosuhteet muuttuvat, käydään uusi kierros säätöä.*

Aika perusinvestoinneilla selvittiin:
- terä, sormet ja teräpalkki pitää olla kunnossa (mitataan)
- kolakuljettimen ketjun pitää olla sellainen, että sen saa sopivan kireälle
- laonnostimia muokataan pajassa (tai ostetaan flexfingerit)
- luo'onjakajia muokataan pajassa
- kohlimille kohlinavustimet ja kaikenmaailman roottorit pois
- nokkaseula on kiva lisä, mutta ilmankin pärjää
- silppurin terien vaihto 30-50 ha välein
- joku boksi, jonka saa heitettyä puimurin alle ja jonka pinta-ala on tiedossa (pulkka?)
(- bonuksena mukaan tarttui pieni seulaboksi, jolla saa katsottua puintitappioiden ja sadon laadun jo pellolla)

Tehon kolminkertaistuminen taitaa päteä lähinnä tilanteissa, joissa pöytä takkuaa kunnolla. Puintitappioiden raju lasku ja puintitehon lisääntyminen n. 40-70% on enemmän arkipäivää.

Ai niin, kuulemma Dominator 58:n puintikapasiteetti hyvissä oloissa on noin 18 t/h, ja elevaattori kestää sen hyvin. Kuulemma melko suosittu maissinpuintimasiina.

Tässä alkaa ihan odottaa ensi elokuuta.

[TumppiW]

yläseulan jatke, pidättekö sen samoissa vai enemmän auki? Entä tuulen kulma, onko vakio, vai oletteko suunnanneet enemmän etuosaan tms`?

Kurssilla ohjeena jatke 4 mm pienemmällä kuin yläseula. Tuulen kulma enemmän etuosaan ja alaseula riittävän auki, jotta ilmaa tulee yläseulalle. Ruumen- ja olkimassan ei pitäisi koskea seulaan, eli sopivasti ilmaa patjaan nähden.

"Rajaiskierto on puimurin p**se"

Pienenä yllätyksenä muuten kurssilla ei ollut ideana korkea leikkuu. Leikkuukorkeus pitäisi kuulemma olla n. toisen solmun kohdalla ja olkea pitää olla riittävästi, jotta tähkä kaatuu ja kulkee koneessa nätisti. Jännää...

[masto]

Kurssilla ohjeena jatke 4 mm pienemmällä kuin yläseula. Tuulen kulma enemmän etuosaan ja alaseula riittävän auki, jotta ilmaa tulee yläseulalle. Ruumen- ja olkimassan ei pitäisi koskea seulaan, eli sopivasti ilmaa patjaan nähden.

"Rajaiskierto on puimurin p**se"

Jahaa, tämä on täysin päinvastainen strategia mitä mulla on ollut. Olen pitänyt jatketta enemmän auki ja tuulen avulla säätänyt rajasia (joiden seuraaminen jonnikassa on äärimmäisen helppoa). Alaseulaa olen pitänyt lähes kiinni jolloin rajasia tulee reilummin mutta säiliöön erittäin puhdasta tavaraa -> puintiteho laskee koska seula alkaa heittää herkästi yli.

Sanottiinko mitään olkien tulemisesta seulastolle? Jonnikalla 2000h takana ja joka vuosi mielestäni tulee hiukan lisää olkea seulalle, olisikohan varstasillan pinnat kuluneet.

Entä varstasillan säätö, ohjekirja neuvoo että takaosa olisi 3mm pienemmällä kuin etuosa. Oltiinko kurssilla samaa mieltä?

[TumppiW]

Jahaa, tämä on täysin päinvastainen strategia mitä mulla on ollut. Olen pitänyt jatketta enemmän auki ja tuulen avulla säätänyt rajasia (joiden seuraaminen jonnikassa on äärimmäisen helppoa). Alaseulaa olen pitänyt lähes kiinni jolloin rajasia tulee reilummin mutta säiliöön erittäin puhdasta tavaraa -> puintiteho laskee koska seula alkaa heittää herkästi yli.

Ja yläseulalle tulee vähemmän ilmaa, jolloin alaseulalle tulee enemmän rajaisille puhallettavaa. Ja yläseulaa joutuu pitämään enemmän kiinni, jolloin rajaisille tulee vielä lisää tavaraa ja osa viljasta lentää puintitappiomittarin yli peltoon.

Sanottiinko mitään olkien tulemisesta seulastolle? Jonnikalla 2000h takana ja joka vuosi mielestäni tulee hiukan lisää olkea seulalle, olisikohan varstasillan pinnat kuluneet.

Mainittiin, että yksi yleinen syy on se, että vilja tulee korsi edellä puintikoneistoon, jolloin se painuu heti varstasiltojen väliin. Kolakuljetin tiukalle ja syöttöruuvin ja pohjan välys ahtaalle, niin vilja tulee enemmän oikein päin. Muuten varstasiltaa enemmän auki ja lisää ajonopeutta, niin olki alkaa päätyä kohlimille.

Oikeastaan kurssilla suositeltiin käyttämään mahdollisimman harvaa varstasiltaa tai jopa poistamaan joka toinen lanka. Sillä saa viljaa pois kohlimilta, mutta syötön ja puintikoneiston pitää toimia, ettei olkea tule tankkiin.

Entä varstasillan säätö, ohjekirja neuvoo että takaosa olisi 3mm pienemmällä kuin etuosa. Oltiinko kurssilla samaa mieltä?

Kurssilla oltiin samaa mieltä. Ohjekirjan säädöillä mennään, mutta kannustettiin mittaamaan välys säännöllisesti ja etenkin uusissa koneissa. Kuulemma ei ole ihan yksi tai kaksi konetta, jossa säätö on jäänyt tekemättä ennen luovutusta "kun viljelijä kuitenkin säätää sen ennen puinnin aloitusta".

[Jari]

Hyviä pointteja ja osa ihan uusia, kuten seulan jatkeen pitäminen pienemmällä. Muistaakseni seulaston jatkeelta karkaavaa ilmamäärää on vähätelty, ainakin oikein säädetyllä puhalluksella. Pitää kokeilla, itellä jatke ollut suunnilleen samassa kuin seulastokin.

Muuten ei mitään ihmeellistä sinänsä, kaikki ovat järkeenkäypää. Paitsi oljen puiminen koneeseen? Ainahan sitä jonkinverran tulee, edelleen sitä mieltä oljen määrän minimoiminen tärkein puintitehoon vaikuttava asia. Tiedä millaisia kasvustoja ko. hemmo pui, mutta jo Suomessakin ihan eriasai puidaanko etelärannikon savikon kääpiöohraa vai Limingan seudun koripalloilija ohraa, kun on kyseessä sama lajike... Toisen saa ottaa aika alhaalta, toinen niin ylhäältä kuin mahdollista ja silti olkimäärä sama. Ettei kukaan tarkoituksella ala olkea puimaan. Olkien määränhän saa säädettyä vauhdilla

Tää tähkä edellä puiminen on jännä juttu, jonkun puimurin ohjeessahan on että puinti pitää tapahtua korsi edellä. Tästä on nimittäin jonkun kanssa keskusteltu, oisko Sampon ohjeessa pitkäkortiselle tavaralle? Mikä on sinänsä luonnollinen ohje, kun ei sitä muuten saa Sampon kitusiin!

Varstasillastahan sanotaan että muutos mm/100ha, mikä ei pidä paikkansa isommissa koneissa, ellei puida muutakin kuin viljaa. Tein säädön tänä syksynä toisen tai kolmannen kerran, hieman oli varstasilta takaa kierossa, ehkä 2mm, välys oli kasvanut suunnilleen samaa luokkaa noin 600ha:n puinneilla.

Tuo silppurin terien vaihto 30-50ha:n välein, siinä nollavirhe? Ainakin noin minä ajattelisin, 300-500ha sopiva väli kääntää terät. Näin teen itse, huomaa eron silpun pituudessa, joten voisi ehkä tiheämminkin kääntää mutta on sen verran iso työ ja vähän hankalakin....

Harmi ku ei oo enää puitavaa, lehtijuttua odotellessa ja seuraavana syksynä testaten.

[masto]

Mulla on kans hiukan varstasilta kierossa, tai ihan millilleen en ole onnistunut sitä oikeaksi säätämään. Virhe varmaan pienenee kun väliä kasvattaa.

Oliko jotain muita niksejä että puitua tähkä edellä? Pöydän syöttöruuvia en viitsisi alkaa säätelemään kun sitten se herkemmin tukkiutuu. Kaatokelalla paljon kierroksia ja aika ylhäältä sit vaan vai?

[TumppiW]

Tuo silppurin terien vaihto 30-50ha:n välein, siinä nollavirhe? Ainakin noin minä ajattelisin, 300-500ha sopiva väli kääntää terät. Näin teen itse, huomaa eron silpun pituudessa, joten voisi ehkä tiheämminkin kääntää mutta on sen verran iso työ ja vähän hankalakin....

Se oli 30-50 tuntia vaihtovälinä, eli ehkä tyyppi ajatteli jotain 150-250 ha väliä. Ja sanoi sitä, että savimailla vaihtoväli on harvempi kuin karkeilla. Jujuna kumminkin se, että kun puintinopeutta rupeaa lisäämään, niin silppurin tehontarve korostuu. Samoin leikkuuterän. Sille ylimääräiselle 60 hv, joka menee molempien tylsiin teriin alkaa olla käyttöä ihan puintikelalla.

Ja toki tästä käytiin debattia kurssilla ja ehkä jujuna oli se, että saksassa väli puinnista seuraavaan kylvöön on pieni, joten olki pitää saada aika silpuksi, että sen saa hajoamaan nopeasti.

Tähkä edellä puintiin: vilja pitäisi saada kulkemaan pystyssä syöttöruuvilla, kunnes sormet nappaavat sen ympäri. Sopiva oljen pituus ja toimivat laonnostimet auttavat (voi hitsata säädettävän jatkoputken tai ostaa flexfingerit). Kaatokelaa Reichelt käytti vain kaatamiseen.

<-- Esikoinen käveli huoneeseen ja sanoi, että tuo pitää laittaa viestin loppuun. Oli kuulemma sievin tarra.

[Carnivor]

Edit: Täsmennetty paikka Wästankärr gård.

Pilkunviilausta mutta lehteen kannattaa laittaa swenglish versio Westankärr, kuten natiivit sen kirjoittaa ( http://www.westankarr.fi/ ). En tiedä historiaa miksi kirjoitetaan noin oudosti.

Mitä muuten ovat kohlinavustimet? Hiukan ihmetyttää ettei kohlimien roottoripöyhimistä ole mitään iloa. Valmistajat kuitenkin tekevät mittauksiakin puintitehosta, vaikka jotkut uudistukset voidaan toki tehdä sen takia että markkinointiosasto saa kaupattavaksi "uutuuksia".

Hiukan harmittaa etten ehtinyt mukaan. Hyödylliseltä kurssilta kuulosti.

[TumppiW]

Mitä muuten ovat kohlinavustimet? Hiukan ihmetyttää ettei kohlimien roottoripöyhimistä ole mitään iloa. Valmistajat kuitenkin tekevät mittauksiakin puintitehosta, vaikka jotkut uudistukset voidaan toki tehdä sen takia että markkinointiosasto saa kaupattavaksi "uutuuksia".

Kohlinavustimet ovat tuommoiset joustavat terästangot, jotka pompauttavat olkimaton uudelleen ylös:
http://www.power-harvesting.com/html/st ... ation.html

Roottoreiden huono puoli kuulemma on, että ne eivät oikeastaan kuohkeuta massaa. Näkee maalikulumista puimurin laidoilla.

[TumppiW]

Noniin, oli puimurille pientä laittoa ennen puinteja ja alustavaa testailua rukiin puinnissa.
- terä vaihtui Schumacheriin, kun vanha oli selvästi kulunut
- silppuriin tuli hammastetut terät Greneltä, vastaterät sileät (edelliset tulikin vaihdettua... öö.. 10 vuotta sitten)
- syöttöruuvin välys ei ollut tasainen, nyt on tasan 13 mm molemmilla puolilla (aiemmin 25-35 mm!)
- syöttöruuvin sormet laitettu mahdollisimman ottavalle, mutta menevät sisälle ennen kolaa (klo 8 kohdalla)
- kolakuljetin oli liian tiukalla, ja eri puolet eri tiukkuuksilla, nyt on 3 mm toinen kola irti pohjasta
- varstasilta oli liian väljä toiselta puolelta (13 mm ja 2 mm, prikat ja mutteri olivat aika hyviä säätöapuja)
- Claasin roottori lähti pois kohlimien päältä, samalla huomasi, että etukohlimista oli ehkä puolet tukossa viime vuoden rukiinvihneistä (olisi vissiin pitänyt jaksaa kiivetä kesken puintien aina säiliön läpi kurkkimaan etukohlimia). Nyt on kohlimien tarkistus lastenleikkiä edelliseen verrattuna.

Ja kokemuksia rukiin puinnista:
1. Puimurin optimointi on turhaa, kunnes syötön saa tasaiseksi. Pari tuntia meni taas muistellessa, miten lakorukiin puinti menikään taas fiksusti.
2. Jos syöttö on epätasaista, on melkein pakko pitää alaseulaa kohtuullisen tiukalla, muuten säiliöön tulee irtipuimattomia tähkänosia aina, kun meno jostain syystä hyytyy.
3. Laonnostokela piti laittaa terän taakse, että sivulakoviljan sai ruuville tasaisesti, muuten meni lyhdepuinniksi.

4. Pystyviljassa oli hetkiä, kun kaikki meni kuin Strömsössä: kaatokela kaatoi tasan 60 cm pituista kortta syöttöruuville, jossa se kulki pystyssä keskelle ja meni pää edellä puimuriin. Puimuri kulki kevyesti ja säiliöön tuli puhdasta tavaraa ja rajaiset pysyivät tyhjinä. Sitten tulikin seuraava vaakalako...

Ensi viikolla jatketaan harjoituksia Flexxifingerien High Lift laonnostimien parissa. http://flexxifinger.com/Triple-S-HighLi ... p%20Lifter
10 ha pelto, jossa on varsin töpäkkä ruiskasvusto tyylikkäästi nurin multamaalla, ja juolavehnä kasvanut läpi. Jos noista laonnostimista on jossain apua, niin tuolla.

[AaJii]

Miten kävi lakorukiin puinti?

Pääsin aloittelemaan aikaista kauraa ja Fahr kietoi taas kortta lakokelan ympärille niin kuin se tapaa tehdä kun on nahkeaa.

Olen puiskennellut kymmeniä vuosia ohjeen mukaan kela nopeammalla kuin ajonopeus, mutta nyt otin isäukon konstin käyttöön, isä pui suurimman osan viljoista työntävällä kelalla. Lakkasi kietomasta, meni tasaisemmin kitusiin ja tavara oli puhdasta tankissa. Sänki on rumaa mutta tyylipisteitä ei jaeta.


Vauhtiakin sen verran että karisevat jyvät tulevat kaatuvan massan mukana pöydälle.
Ilmoittautuuko muita harhaoppisia?

[TumppiW]

Lakorukiin puinti kävi mainiosti. Parhaimmillaan meni noin 8-9 km/h, laonnostimet nostivat vinolaossa olevan tavaran kauniisti kaatokelalle (joka oli mahdollisimman takana, ja melko korkealla).

Sitten kun päästiin todella lakorukiiseen, eli maatamyöten ja juolavehnä kasvanut läpi alkoivat ongelmat. Eli nuo flexxifingerit ovat liian flexit, kun niiden päälle kertyy painavaa massaa, jota syöttöruuvi riuhtoo. Kaksi taipui sivuttain ja loputkin alkoivat menettää korkeaa nostokulmaansa.

Tietty tuommoisen maatamyöten lakoisen rukiin puinnissa nyt on vähemmän tehopuinnin tuntua muutenkaan, mutta sanotaan, että kohtuulakoisen tavaran puintiin aivan mahtavat härvelit. Ja jos tekisi pikkuisen vahviketta, niin toimisivat varmaan myös umpilaon puskemiseen.

[marhoo]

Onko sitä kyseisen puimamaisterin sovellusta kukaan käyttäny tai tarkemmin ostanu merkkikohtaisia säätöohjeita sovelluksen kautta? Meinasin ite ostaa mut jos jollain on kokemusta siitä niin vois jakaa kokemukset.

Edit:
Nyt muisti vähän pätkii.. Viime vuonna jostain latasin feiffer combine sovelluksen ja jotenkin muistin et se olis tämän Reichin tekemä sovellu, mut ei se taida olla? No ei oo ensimmäinen kerta kun muisti pätkäs.

[TumppiW]

Jes, ei oo Reicheltin vaan Feifferin sovellus. Ja antaa hyvin erilaiset lähtöarvot kuin Reicheltin systeemi, joka hakee passelit säädöt joka tilanteelle. Sain kyseltyäni sopiiko apin Dominator 88:n säädöt myös 58:lle postiin muovilätkän, jossa on 88:n säädöt eri tilanteisiin. Sinänsä tolkullisiin arvoihin pääsee, mutta hyvin erilaisiin kuin Reicheltin jutuilla.

Esim. rukiin puinnissa lähdin noin 13 mm varstasillan avoimuudella (3. lovi vanhassa Claasissa), mikä on sama kuin Feifferin suositus. Ja ihan kivasti se toimikin alkukosteassa viljassa, sitten kun aurinko rupesi lämmittämään ja tuulenvirettäkin oli, varstasilta hiipi pikkuhiljaa seitsemänteen loveen ja puimanopeus kasvoi pöydän sallimaan.

Mutta kukapas lähtisi tekemään näitä?
http://feiffer-consult.de/epages/98b24c ... 2215/04%22
Automaattipudotin kolakuljettimen pohjaan, jolla saa puintitappiot mitattua hetken mielijohteesta. Sähkömagneetti,pulkka, kuramattoa, vähän piuhaa, varastaa sähköt valoista, jne. Voi olla, että hintalappu on vähän alempi kuin 450 € + 128 €.

[Carnivor]

Sähkömagneetti vie sähköä koko ajan, eli onko tarkoitus että tarjoitin laitetaan paikoilleen vasta vähän ennen tarvetta? Auton keskuslukitusmoottorit veisivät sähköä vain kun ne vaihtavat tilaansa mutta tarjotin on tietysti hankalampi laittaa paikoilleen kun pitää pujottaa tarjotin moottorien tappien taakse.

http://www.motonet.fi/fi/tuote/482217/K ... nta-Vision

Jaahas korjaus, sähkömagneetteja on saatavilla myös päästävinä:

http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/ ... 5kg-109534