nut kirjoitti:Onko nyt tosiaan niin että pohjavesialueella joka ei ole suojavyöhykkeen kohdentamisaluetta, voi minkä tahansa tukikelpoisen lohkon (joka sijaitsee vaikka keskellä metsää kaukana vesistöistä) ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi, ja tälle alalla ei ole mitään prosentuaalista kattoa?
Näin se menee. Mutta käytännössä, jos suojavyöhykkeitä alkaa olla yli 75-100% menee hiukan säätämiseksi 2-3 kasvilajin ja pinta-alojen suhteen.
Ihan käypä eläkevaihtoehto on laittaa kaikki suojavyöhykkeeksi, kylvää hyvä laidunseos (8-20 lajia, sopivasti typensitojia), myydä koko peltoviljelyn kalusto, ostaa hyvä sähköpaimen ja aitaa, rakentaa tuulensuojat ja hankkia ulkooloissa pärjääviä märehtijöitä tarpeeksi. Sen jälkeen viettääkin seuraavat 5 vuotta karjapaimenena. Ja jos laidunnushomman osaa, niin pellot ovat sen jälkeen käsittämättömän hyvässä kunnossa.
Tuolta löytyy podcasti, jossa kanadalainen kollega teki juuri noin, paitsi että paluuta viljanviljelyyn ei koskaan tullut:
http://holisticmanagement.org/blog/podc ... satchewan/
Useimmille muille meistä suojavyöhykkeet ovat nyt oiva keino suojella vesistöjä, muotoilla ajolinjoja ja laittaa kauheimmassa kunnossa olevat pellot 5 vuoden kuntoutuslomalle (kalkkia, jankkuria ja nurmea).