Rikkakasveista johtuvat sadonalentumat

[MottiM]

Perustavanlaatuinen kysymys tuli mieleen kun kiersin lohkoja läpi:

Viitisen vuotta sitten vuokrasin pitkään lähes hoitamattomana olleen lohkon. Lohkon kunto oli huono, rikkakasvipankki iso ja pH matala. Salaojitus oli sentään OK.
Lohko kalkittiin heti ja joka vuosi rikkatorjuntaan on panostettu vahvoilla aineilla (Broadway, ArianneS ja Mustang Forte). Lisäksi juolavehnää olen ruiskuttanut glyfolla syksyisin.

Heti ensimmäisestä vuodesta alkaen lohkolta tuli kelpo sato, vaikka rikkakasveja oli paljon Broadwayn jälkeenkin. Koskaan en ole puinut niin rikkaista kasvustoa, mutta sato yllätti positiivisesti.

Nyt kierroksella totesin että lohko on todella puhdas rikkakasveista. Naapurilla on vieressä lohko ollut 15 vuotta viljelyksekssä, edelleen valvatti puskee läpi viljasta. Jäin miettimään homman taloudellista puolta. Kannattaako pyrkiä puhtaaseen peltoon käyttämällä arvokkaita torjunta-aineita, vai kannattaako hyväksyä jotkut rikat pellossa, kun eivät ne satoa kuitenkaan paljoa pienennä?

Nopeasti ajateltuna: kalliimpien ja halvimpien rikka-aineiden hehtaarikustannusten erotus on alle 40e, joten tarvittava sadonlisä kustannusten peittämiseksi ei ole kuin noin 300kg. Mikä on taloudellisesti parasta? Kultainen keskitie, välillä halvoilla, välillä kalliita aineita?

[taisker10]

sanotaan vaikka näin että kyllä mää paritonnii maksan siitä että on puhtaat pellot ja vois sanoo naapurille että eks sää osaa rahallinen hyöty en tiä kunniakysymys enempi

[SS]

sanotaan vaikka näin että kyllä mää paritonnii maksan siitä että on puhtaat pellot ja vois sanoo naapurille että eks sää osaa rahallinen hyöty en tiä kunniakysymys enempi

Uskon, että puhtaan pellon omaava voi lesoilla "taidollaan" muutaman vuosikymmenen vielä, sitten tulee vastaan perinteisempien menetelmien pakko. Hukkakaurasta on muodostumassa hyvää vauhtia paksuissa lyhyentukevissa tupsuissa viihtyvä viljan seuralainen, joissakin maissa kauroissa saattaa olla jopa kymmenen prosenttia hukkakauran siementä, vaikka kemiallinen torjunta on ollut käytössä pisimpään.

Sen totesin tänä kesänä, että Broadwayn teho luohoon oli lähinnä lyhentävä, röyhy tulee normaalisti alle kääpiöitynen vehnän päälle, kun taas Graspilla (jonka hyväksyntä päättyy tänä vuonna) pääsi jopa melko puhtaannäköiseen peltoon, luoho jäi juuriheinäksi, vajaalla tai poisjääneellä röyhyllä tähkätason alle.

Eli Broadwayn sivuvaikutus vehnään on voimakas lyheneminen, ei peitä sitäkään vertaa kuin ennen. Kyllä tavanomainen pitkä ruis on edelleen melkoinen heinien ja juolan nujertaja.

-SS-

[Auts]

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen.

Eikös tämä ole bisnestä, ns. jatkeet on sitten asia erikseen.

[KaleviPP]

sanotaan vaikka näin että kyllä mää paritonnii maksan siitä että on puhtaat pellot ja vois sanoo naapurille että eks sää osaa rahallinen hyöty en tiä kunniakysymys enempi

Uskon, että puhtaan pellon omaava voi lesoilla "taidollaan" muutaman vuosikymmenen vielä, sitten tulee vastaan perinteisempien menetelmien pakko. Hukkakaurasta on muodostumassa hyvää vauhtia paksuissa lyhyentukevissa tupsuissa viihtyvä viljan seuralainen, joissakin maissa kauroissa saattaa olla jopa kymmenen prosenttia hukkakauran siementä, vaikka kemiallinen torjunta on ollut käytössä pisimpään.

Sen totesin tänä kesänä, että Broadwayn teho luohoon oli lähinnä lyhentävä, röyhy tulee normaalisti alle kääpiöitynen vehnän päälle, kun taas Graspilla (jonka hyväksyntä päättyy tänä vuonna) pääsi jopa melko puhtaannäköiseen peltoon, luoho jäi juuriheinäksi, vajaalla tai poisjääneellä röyhyllä tähkätason alle.

Eli Broadwayn sivuvaikutus vehnään on voimakas lyheneminen, ei peitä sitäkään vertaa kuin ennen. Kyllä tavanomainen pitkä ruis on edelleen melkoinen heinien ja juolan nujertaja.

-SS-

Broadwaylla on myös hukkakauraan sama vaikutus, kääpiöi, mutta ei tapa, hukkista etsivä iloitsee että jee, ei näy hukkista, tää Broadwayhan toimii, mutta pinnan alla kuhisee näitä kääpiöityneitä hukkakauroja.

[ana111]

sanotaan vaikka näin että kyllä mää paritonnii maksan siitä että on puhtaat pellot ja vois sanoo naapurille että eks sää osaa rahallinen hyöty en tiä kunniakysymys enempi

Uskon, että puhtaan pellon omaava voi lesoilla "taidollaan" muutaman vuosikymmenen vielä, sitten tulee vastaan perinteisempien menetelmien pakko. Hukkakaurasta on muodostumassa hyvää vauhtia paksuissa lyhyentukevissa tupsuissa viihtyvä viljan seuralainen, joissakin maissa kauroissa saattaa olla jopa kymmenen prosenttia hukkakauran siementä, vaikka kemiallinen torjunta on ollut käytössä pisimpään.

Sen totesin tänä kesänä, että Broadwayn teho luohoon oli lähinnä lyhentävä, röyhy tulee normaalisti alle kääpiöitynen vehnän päälle, kun taas Graspilla (jonka hyväksyntä päättyy tänä vuonna) pääsi jopa melko puhtaannäköiseen peltoon, luoho jäi juuriheinäksi, vajaalla tai poisjääneellä röyhyllä tähkätason alle.

Eli Broadwayn sivuvaikutus vehnään on voimakas lyheneminen, ei peitä sitäkään vertaa kuin ennen. Kyllä tavanomainen pitkä ruis on edelleen melkoinen heinien ja juolan nujertaja.

-SS-

Broadwaylla on myös hukkakauraan sama vaikutus, kääpiöi, mutta ei tapa, hukkista etsivä iloitsee että jee, ei näy hukkista, tää Broadwayhan toimii, mutta pinnan alla kuhisee näitä kääpiöityneitä hukkakauroja.

Mulla on juur päinvastaisia kokemuksia.Jos sää olet ruutannu liian aikaisin

[SS]

Mulla on juur päinvastaisia kokemuksia.Jos sää olet ruutannu liian aikaisin

Oheistamassani lähteessä oli karua tekstiä. Kokeessa luohon resistenssi kehittyi nopeasti, jo seuraavaksi vuodeksi, alun perin herkälle rodulle. Käytettiin ALS-estäjiä, joihin kuuluvat mm. Attribut, Monitor ja Broadway. ACCase estäjät, Pumat ja Axialit tulevat seuraavana perässä.

Broadwayn tyyli näyttää olevan lyhentää, ei tappaa. Juolavehnäkin on vaaleanvihreää ruohoa pohjakasvustossa. No, Roundup perään, hoitunee, mutta luoholla on jo miljoonat siemenet maassa, ei auta Roundupit. Kuulemma siementen itämiskäytös on vahvempi ja nopeampi kestävillä roduilla, johtunee valintapaineesta, eli pisimmälle kasvaneet kestävät aikaisiakin ruiskutuksia paremmin.

Luoho ei korsiintuneena ollut milläänsäkään ruiskutuksista. Siksi aikainen tai syysruiskutus lienee opeteltava kunnolla.

Gerhards, Roland and Massa, Dario. Two-year investigations on herbicide-resistant silky bent grass (Apera spica-venti L. Beauv.) populations in winter wheat -- population dynamics, yield losses, control efficacy and introgression into sensitive population. Gesunde Pflanzen. Vol 63/2. ss. 75-82. 2011

-SS-

[MottiM]

Ehkäpä Broadwayssa on vähän sitä vikaa, ettei se tapa vaan kiduttaa. Aloituspostauksessa kertomassani pellon puhdistusoperaatiossa se kuitenkin oli erittäin hyvä aine. Ei kai mikään aine yksin ole täydellinen.

Mutta se varsinainen sadonalentuma pointti, tutkittua tietoa löytyi MTT:n sivuilta:

https://portal.mtt.fi/portal/page/porta ... seen_1.pdf

Tuossa yhteenvedossa on vedetty mutkat suoriksi, onhan rikkakasveja kuitenkin joka lähtöön, vaatimattomia ja koko alan valtaavia.

[Shield]

Sanoisinpa, ettei sadonmäärä ole kaikki kaikessa - myös laatu vaikuttaa! Rikoista ja roskista sanktioidaan nopeasti ja hinnanalenemaa muodostuu tätä kautta. Samoin puimuri (etenkin vähänkään kosteammissa olosuhteissa) räkii helposti rikkaruohoisissa kohdissa peltoon osan sadosta. Jääntivilja taas kiusaa seuraavana vuonna. Rikat pitävät lisäksi sadon kosteampana, koska pelto ei tuuletu yhtä hyvin, lisäten kuivauskustannuksia. Rikat haukkaavat myös osansa peltoon sijoitetuista arvokkaista lannotteista (jotka voivat sadon sijasta vaikuttaa vaikkapa enempi valkuaispitoisuuteen). Hukkakauraa on myös pirun vaikea etsiä rikkakasvisesta pellosta.

Ja kyllä sekin vaan varmaa on, että etenkin ongelmarikkakasvit laskevat satotasoa...jollei eroa huomaa vielä ensimmäisinä vuosina, viimeistään rikkapankin kasvaessa. Lisäksi on tuo visuaalinen puoli ja naapurisopu - nopeasti tulee sanomista jos rikat leviävät rajojen ylitse...

[jk]

Ei kai kukaan ole kuvitellutkaan että broadway tappaa juolavehnän? Sillä saa jonkun ongelmalohkon pidettyä syksyyn asti kuris ja glyfolla loput. Hukkakuran osalta sitä ei pidä ruiskuttaa liian myöhään. Silloin hukkakura ehtii tehdä röyhyn ja jää kääpiöksi. Axial on huomattavasti varmempi valinta hukkakauraa vastaan.

[Vesa]

Juolasruiskutuksista ei kyllä ole varaa tinkiä yhtään, ainakaan viljanviljelyssä. Yhen vuojen jos jätät välistä ruiskutuksissa niin jo vihertää tiheään ja jyviä on turha sellaiselta lohkolta odottaa.

Karjapuolella nurmiviljely vähän kurittaa juolasta mutta viljalla ei kurita mikään muu kuin glyfo.