N-Sensor

[KaleviPP]

Todellinen agenda tässä lobbauksessa on se, että tuollainen pönttö katolla antaisi 50 kg lisää luvallista typpilannoitustasoa. Uskokaa tai älkää.

En ota muuten kantaa mutta tuossa on ajatuksen siemen. Yara on pörssiyritys ja sen tavoite on tehdä mahdollisimman suurta voittoa. Sitä se voi tehdä mm vaikuttamalla apulannan määrän myyntiin tai siihen liittyvien mentelmien myymisellä. Hehtaarit eivät suuremmin muutu heidän toiminta-alueellaan, joten nykyisille pitää voida myydä enemmän kiloja. Jos N-sensori sallii suuremman typpimäärän, saa Yara myytyä sekä tonneja, tekniikkaa ja menetelmää. Ympäristösyistä sitä ei ole kehitetty, vaan oman markkinaosuuden suojelemiseksi.

Tämä on erikoisen tärkeää strategisesti, kun kilpailevat lannoite-tehosteet tekevät tuloaan, kuten esim SyreN, bakteerikannat tai juurten symbioissa elävät sienet jne mitä nyt ikinäkään tiedemiehet saavat onnistumaan.

Niin juuri, jos haluaa olla edistyksellinen näissä lannoiteasioissa, ei edistyksellisyyttä ole Yara-edistyksellisyys, vaan noiden mainittujen uusien vaihtoehtoisten lannoitustapojen vähittäinen käyttöönotto, joidenkin pitäisi vaan uskaltautua pioneereiksi.

[KaleviPP]

OK on ymmärrettävää, että urakoitsijan näkemys todellakin on eri, siis jos rahallisia hyötyjä ajattelee , niin esim. Pellervossa oli mainittu sadonlisä 188 euron tonnihinnalla keskimäärin 29 € ja lannoitekulujen säästö 9€. Puintiaika viivästyi 2 viikkoa, se saattoi syödä edun kokonaan.

Totean vain, että tuo mainitsemani raportti Seinäjoelta osoittaa, että N150 kg peruslannoituksen lisäksi perusumpimähkään heitetty 350 kg NS tai typpiliuoksen ja NS yhdistelmä toisi vahvakortisella Trappella ja Epoksella 2011..2013 lisätuloa 120 - 150 €/ha . Mukaan mahtuu kuiva ja märkä vuosi.

Kertoo siis aika paljon siitä, mihin käyttöön sitä N-Sensoria lannoiterajoitusten vankina tarjotttaisiin, vaaleanvihreän ja vihertävänkeltaisen laihon erottelua, niukkuuden jakamista, ja siitä vielä maksaa pitäisi ?

On varmaan tulossa ympäristötuen toimenpiteeksi tarkennetussa lannoituksessa, sen verran kovaa lobbaus on.

-SS-

Pitääkös noista tuottolukemista vielä vähentää N-sensor-urakoitsijan veloitus, ja onkos se tunti- vai hehtaarikohtainen veloitus, ja mitä luokkaa suunnilleen urakoitsijat veloittaa N-sensoroinnista?

[SS]

OK on ymmärrettävää, että urakoitsijan näkemys todellakin on eri, siis jos rahallisia hyötyjä ajattelee , niin esim. Pellervossa oli mainittu sadonlisä 188 euron tonnihinnalla keskimäärin 29 € ja lannoitekulujen säästö 9€. Puintiaika viivästyi 2 viikkoa, se saattoi syödä edun kokonaan.

Totean vain, että tuo mainitsemani raportti Seinäjoelta osoittaa, että N150 kg peruslannoituksen lisäksi perusumpimähkään heitetty 350 kg NS tai typpiliuoksen ja NS yhdistelmä toisi vahvakortisella Trappella ja Epoksella 2011..2013 lisätuloa 120 - 150 €/ha . Mukaan mahtuu kuiva ja märkä vuosi.

Kertoo siis aika paljon siitä, mihin käyttöön sitä N-Sensoria lannoiterajoitusten vankina tarjotttaisiin, vaaleanvihreän ja vihertävänkeltaisen laihon erottelua, niukkuuden jakamista, ja siitä vielä maksaa pitäisi ?

On varmaan tulossa ympäristötuen toimenpiteeksi tarkennetussa lannoituksessa, sen verran kovaa lobbaus on.

-SS-

Pitääkös noista tuottolukemista vielä vähentää N-sensor-urakoitsijan veloitus, ja onkos se tunti- vai hehtaarikohtainen veloitus, ja mitä luokkaa suunnilleen urakoitsijat veloittaa N-sensoroinnista?

Lehtikirjoituksissa on mainittu 50 €/ha, hyödyksi on ilmaan piirtelemällä saatu satanen. Eli urakoitsija ja asiakas kuulemma laittaa hyödyn puoliksi, josta varma ja riskitön on siis urakoitsijan osuus.

Jos lannoitteiden kokonaiskulutus menetelmällä vähenee 3.5% , ei Yaralla voi olla muuta insentiiviä kuin joko hinnoitella palvelu niin, että liikevaihtotappio katetaan uuden menetelmän royaltilla, tai lannoitekaupan kautta. Uskon siis, että tuo aikaisemmin epäilemäni lannoitteiden käytön yläraja nostopyrkimys toteutuisi, jolloin kasvultaan taantunut lannoitemarkkina piristyisi jälleen.

Se kolmas mieleentullut vaihtoehto ei tavan lannoiteasiakkaalle olisi välttämättä edullinen: uusien menetelmien kulut ja lannoitteen käyttövähennys laskutetaan kylmästi muilta lannoiteasiakkailta hinnannousun muodossa.

-SS-

[Wilpo]

Lehtikirjoituksissa on mainittu 50 €/ha, hyödyksi on ilmaan piirtelemällä saatu satanen. Eli urakoitsija ja asiakas kuulemma laittaa hyödyn puoliksi, josta varma ja riskitön on siis urakoitsijan osuus.

oho.. Ite ole olen OptRx kasvustomittausantureilla ja bogballen levittimellä ajanut 14€/ha. Pitäiskö vähän nostaa hintaan.

[klapikalle]

tuntuu tosiaan kovalta hinnalta 50€/ha. jos vaikka levitysteho olis 10 ha/h niin pääseehän tuossa tuntiansioille. mikähän on n-sensorin ostohinta? luulisi kuittautuvan aika nopeasti.

[Jari]

tuntuu tosiaan kovalta hinnalta 50€/ha. jos vaikka levitysteho olis 10 ha/h niin pääseehän tuossa tuntiansioille. mikähän on n-sensorin ostohinta? luulisi kuittautuvan aika nopeasti.

Enemmän kuin kaikilla herkuilla oleva nostolaitelevitin...

[Carnivor]

Yaran kaltaisille yrityksille imago on tärkeä. N-Sensorilla tuupitaan tehomaatalouteen liittyviä negatiivisia mielikuvia positiivisempaan suuntaan. Jos kaikki alkavat luomuilemaan, niin silloinhan Yara olisi vaikeuksissa.