Kasvinsuojeluaineiden kimppahankinta

[Maajussi66]

Olen tässä illalla miettinyt, millä tavalla tätä joukkovoimaa voisi käyttää omaksi ja yhteiseksi hyödyksi kohtuuvaivalla

Onko teillä kokemuksia ks-aineiden kimppahankinnasta

Onko ollut todellisia (kuinka suuria, jos osaatte arvioida) säästöjä, jos useamman viljelijän porukka hankkii aineita isomman erän.

Muutaman euron takia en viitsi vaivautua, mutta jos huomattavaa säästöä löytyisi niin saattaisin lähteä kyselemään halukkaita lähialueen viljelijöitä kimppaan 2015 vuoden hankintoja varten.

Tämän kevään aineethan kaikilla on jo ennakkohintaan ostettuna

[hako]

perk****, eiköhän tuotakin asiaa ole ihan turha kysellä täältä!
Kyllä ne säästöt saa kun aktiivisesti toimii reaalimaailmassa, täällä voi joku saada ja toinen jää aina ilman!

[SS]

Varmaankin 10000 ha ja tusina viljelijää on optimaalinen porukka. Olihan Etelä-Suomessa ainakin yksi tällainen olemassa jo. Jos ja kun mukaan tulee 500 lisää, mutta ala ei kasva paljon, sitten voi lähteä monimuotoisuus jo lapasesta.

Kun tulee paljon pienempiä viljelijöitä siipeillä yrittämään, hajoaa tilauksien homogeenisuus, työllistää jo liikaa muutenkin, ja varmaankin suuruuden ekonomia kärsii, eli ollaan sitten taas tavanomaisten kauppaliikkeiden kustannusrakenteessa kohta.

Mutta, tämä keskustelu on käyty yli 100 vuotta sitten, esimerkkeinä

Suomenmaan Kulutusyhdistys Labor 1897
Hämeen Maaviljelijäin Kauppa Osakeyhtiö 1898 -> SMK
Pellervon Välitysliike 1901
Keskusosuusliike Hankkija 1905

Ja näin näemme, että vääjäämätön kehityskulku on joko hyytyä pieniin katteisiin tai tulla rosvohinnoittelevaksi kuppaajaksi.

-SS-

[viljanviljelijä]

Urakoitsijan kannattaa olla aktiivinen ja kerätä kimppa. Näin voi vaikuttaa siihen, mitä aineita ruiskuttaa eli tänä vuonna kaikille tätä ja ensi vuonna tuota. Lohkolta/tilalta toiselle siirtyminen juohevaa, kun samaa seosta pääosalle lohkoista. Lopuksi lasketaan kuinka paljon kenellekin oikeesti meni ja tasataan tilit.

[KaleviPP]

Urakoitsijan kannattaa olla aktiivinen ja kerätä kimppa. Näin voi vaikuttaa siihen, mitä aineita ruiskuttaa eli tänä vuonna kaikille tätä ja ensi vuonna tuota. Lohkolta/tilalta toiselle siirtyminen juohevaa, kun samaa seosta pääosalle lohkoista. Lopuksi lasketaan kuinka paljon kenellekin oikeesti meni ja tasataan tilit.

Nythän pitää noudattaa IPM-viljelyn periaatteita, eli ruiskutetaan vain todetun tarpeen mukaisesti. Ja tarpeen voi todeta vasta pellolla kasvukauden aikana. Niinpä se että tilataan ennakkoon kimpassa jotakin ainetta ihan vaan aiemman kokemuksen perusteella, sotii tätä IPM-viljelyn periaatetta vastaan, ja myös tämä massaostaminen, missä kaikki urakoitsijan asiakkaat käyttää samaa ainetta, sotii vastaan. En oikein pidä ajatuksesta, että homman helppous olisi se pääkriteeri ruiskutusurakoinnissa, lohkojen rikkakasvitilanne voi vaihdella suurestikin samalla viljelysaukealla,vaikka olisi useamman eri viljelijän lohkoja siinä aukealla.

[Wilpo]

Itse olin tuossa Agroy:n kasvinsuojelu tarjouskierroksessa mukana, jossa on lähemmäs 50000ha pinta-alan viljelijää jo mukana. Homma toimi hienosti uuden netissä tehtävän tarjous/tilauslistan välityksellä. Mutta hinta ei ollutkaan loppujenlopuksi paljonkaan alempi, mitä esim. suoraan kasvinsuojelu.fi kaupasta yksistään ostettuna. Tämä oli pienoinen pettymys. Eriasia sitten jos ostaisin kasvinsuojelua-aineita vuodessa esim. vaikka 50000€ edestä. Silloin alkaa jo 1-2% hinnan eroa tuntumaan.

[Rubinjo]

Tänä vuonna näyttää olevan nettikauppiaan hinnat aika pahasti pitkät vrt. maatalouspuodit.

[Cultio]

Niinpä se että tilataan ennakkoon kimpassa jotakin ainetta ihan vaan aiemman kokemuksen perusteella, sotii tätä IPM-viljelyn periaatetta vastaan

Ei kai IPM kiellä varaston pitämistä.

[Jari]

Niinpä se että tilataan ennakkoon kimpassa jotakin ainetta ihan vaan aiemman kokemuksen perusteella, sotii tätä IPM-viljelyn periaatetta vastaan

Ei kai IPM kiellä varaston pitämistä.

Ilman varastoa ei voi toteuttaa IPM menetelmää, varastoa voi täydentää tarvittaessa, jos kaupoista löytyy oikeaa ainetta. Itsellä ainakin osa varastoa uutta ja osa vanhaa, valikoimaa suht runsaasti vaikka tavoite yksinkertaistaa, todettuun tarpeeseen löytyy aine eikä tartte varmistella liian "tehokkailla" aineilla ellei tarvetta.

Jatkossa tarvitsee aineiden ostoon kasvinsuojelukoulutuksen eli urakoitsijat hoitanee enemmänkin tilauksia, nyt jo tullut mullekin kyselyä tilalta joka aiemmin hoitanut aineiden tilaamisen omiin tarpeisiin. Ei mielestäni ole toivottu suunta, urakoitsija ei voi tietää ruiskutuksen kohteena olevien peltojen tarpeita ellei ole kotinurkilla tai muuten todettu tarve ruiskutuksille/aineille. Avaimet käteen periaatekin hankala, ruiskutuksille tuhottoman paljon variaatioita ja hintahaitaria, välttämättä näkemykset ei kohtaa millään tapaa

KS:kaupan hinnat tuttuja, tarjouspyyntö tehty ja hinnat saatu. Isoissa määrissä hinnat eriluokkaa kuin netissä näkyvät, silti kivijalkakaupat vei voiton. Agro oyn hinnoista kuullut samaa kuin edellä, ettei hinnat ole riittävän edullisia. Meidän porukalla noin 100 000€:n hankinnat kerrallaan, ja niissä toimii, aktiivisten vetäjien ansiosta. Enempää ei porukkaan sovi, tulee liikaa aineita/variaatioita sekä lisätyötä, ja tästä pitäisi alkaa laskuttamaan ts. hyöty katoaa.

[jk]

Saman suuntaiset on ajatukset kun jarilla. Toimiva kimppa löytyy ja kivijalkakaupat on kaupan ottanu joka vuosi. Agroy oli kyllä hintojen puolesta pettymys...

[Tumppi81]

Samat mietteet, sopivan pieni piiri ja homma pyöri ja kun kasvoi niin siihen tyssäsi takavuosina paikallinen hankinta rengaskin valitettavasti.
Halvemmalla sai lopulla itse ostaen kaupasta.
Miten käykään tämän agroyn kanssa nyt? Hintataso oli tosiaankin pienoinen pettymys.
Mcpa taisi olla ainoa oikesti halvempi tuote mitä kivijalkamyymälöissä ja niinhän se on nettikaupan omassakin hinnastossa.

[junttieinari]

Urakoitsijan kannattaa olla aktiivinen ja kerätä kimppa. Näin voi vaikuttaa siihen, mitä aineita ruiskuttaa eli tänä vuonna kaikille tätä ja ensi vuonna tuota. Lohkolta/tilalta toiselle siirtyminen juohevaa, kun samaa seosta pääosalle lohkoista. Lopuksi lasketaan kuinka paljon kenellekin oikeesti meni ja tasataan tilit.

Meikäläinen on tuollaisen urakoitsijan onnellinen asiakas. Urakoitsija kyselee talvella pinta-alat, ja huudattaa tarjoukset. Urakoitsija ajaa samalla kylällä useammalla tilalla, joten pystyy helposti ajamaan täysillä tankillisilla. Lasku tulee asiakkaille käytetyn ainemäärän mukaan.

[viljanviljelijä]

Nythän pitää noudattaa IPM-viljelyn periaatteita, eli ruiskutetaan vain todetun tarpeen mukaisesti. Ja tarpeen voi todeta vasta pellolla kasvukauden aikana. Niinpä se että tilataan ennakkoon kimpassa jotakin ainetta ihan vaan aiemman kokemuksen perusteella, sotii tätä IPM-viljelyn periaatetta vastaan, ja myös tämä massaostaminen, missä kaikki urakoitsijan asiakkaat käyttää samaa ainetta, sotii vastaan. En oikein pidä ajatuksesta, että homman helppous olisi se pääkriteeri ruiskutusurakoinnissa, lohkojen rikkakasvitilanne voi vaihdella suurestikin samalla viljelysaukealla,vaikka olisi useamman eri viljelijän lohkoja siinä aukealla

Viljanviljelyn kate ei kestä sitä, että ruiskutettavaa on satoja hehtaareita ja jokaiselle lohkolle tehdään omat coktailit. Järjen käyttö on sallittua. Ne lohkot, joilla on sama ongelma (hukkakaura, valvatti tms.), saavat samanlaisen käsittelyn. Lohkojen rikkakasvitilannekin muodostuu vuosien saatossa samankaltaiseksi, kun kasvinsuojeluhistoria yhtenäistyy. Mutta jokainen tavallaan ja kannattaahan siellä pellolla kontata ja tehdä havaintoja, jotka otetaan seuraavana talvena tilausta tehdessä huomioon.

[Tumppi81]

Nythän pitää noudattaa IPM-viljelyn periaatteita, eli ruiskutetaan vain todetun tarpeen mukaisesti. Ja tarpeen voi todeta vasta pellolla kasvukauden aikana. Niinpä se että tilataan ennakkoon kimpassa jotakin ainetta ihan vaan aiemman kokemuksen perusteella, sotii tätä IPM-viljelyn periaatetta vastaan, ja myös tämä massaostaminen, missä kaikki urakoitsijan asiakkaat käyttää samaa ainetta, sotii vastaan. En oikein pidä ajatuksesta, että homman helppous olisi se pääkriteeri ruiskutusurakoinnissa, lohkojen rikkakasvitilanne voi vaihdella suurestikin samalla viljelysaukealla,vaikka olisi useamman eri viljelijän lohkoja siinä aukealla

Viljanviljelyn kate ei kestä sitä, että ruiskutettavaa on satoja hehtaareita ja jokaiselle lohkolle tehdään omat coktailit. Järjen käyttö on sallittua. Ne lohkot, joilla on sama ongelma (hukkakaura, valvatti tms.), saavat samanlaisen käsittelyn. Lohkojen rikkakasvitilannekin muodostuu vuosien saatossa samankaltaiseksi, kun kasvinsuojeluhistoria yhtenäistyy. Mutta jokainen tavallaan ja kannattaahan siellä pellolla kontata ja tehdä havaintoja, jotka otetaan seuraavana talvena tilausta tehdessä huomioon.

Katteesta ei paljoa kannata enää puhua, alkaa olemaan paremminkin tappiota tai sitten näitä hommia tehdään kökällä