Pellon hinta
Valvoja: Farmari-ryhmä
Re: Pellon hinta
Niin, pähkinät eivät koskaan jakaudu tasan. Kasvukeskuksien läheisyydessä on maatalousmaaksi kelpaavan alueen vaihtoehtoinen käyttö sekä siunaus että kirous. Jos isännällä on suuret peltoaukeat suunnitellun lähiön alla, ei niitä pysty kehittämään, joutuu elämään epävarmuudessa. Sitten kun kaupunki käyttää laajenemismonopoliansa, seurauksena on maatilan häviäminen ja parhaassakin tapauksessa keskikokoinen maatila joutuu jatkamaan elämäänsä huomattavasti suurempana jossakin muualla.
Eli lapsuuden maisemat joutuu jättämään ja suvun kaupungin ja kirkon kainalossa viljelemät tilukset, vaihtamaan johonkin kaukaisempaan kolkkaan, autotien perälle. Lohduttavatko ne sadat hehtaarit riittävästi juuriltaan irtitempaistua viljelijää, se on sitten toinen kysymys.
Tuossa ei ihan kaukana tapahtui tällainen tapaus, suuren kaupungin satelliittikaupunki oli syntynyt lähes kokonaan yksittäisen suvun tilusten paikalle. Ajan mittaan kaupunki anasti koko tilan, ja perhe joutui lähtemään evakkoon, ja hankki hieman vöyrimmän talon vauraalta pääkaupunkiseudun sijoittajalta, joka aikanaan oli päässyt ostamaan tilan pakkohuutokaupan ansiosta, eivät pystyneet maanhankintaoikeutetut menemään kauppaan silloin aikanaan väliin.
No, tämä uusi "kaupunkilaisviljelijä" sitten tuli talolle, ja postilaatikolla käytiin keskusteluja, kuinka "kusipäät tulevat tänne rahoineen pröystäilemaan". Eli evakon osa on ankea, kyräilyä ja katkeruutta. Päärakennus on kuitenkin hyvää puuta. Ja ikkunat etelään.
-SS-
Eli lapsuuden maisemat joutuu jättämään ja suvun kaupungin ja kirkon kainalossa viljelemät tilukset, vaihtamaan johonkin kaukaisempaan kolkkaan, autotien perälle. Lohduttavatko ne sadat hehtaarit riittävästi juuriltaan irtitempaistua viljelijää, se on sitten toinen kysymys.
Tuossa ei ihan kaukana tapahtui tällainen tapaus, suuren kaupungin satelliittikaupunki oli syntynyt lähes kokonaan yksittäisen suvun tilusten paikalle. Ajan mittaan kaupunki anasti koko tilan, ja perhe joutui lähtemään evakkoon, ja hankki hieman vöyrimmän talon vauraalta pääkaupunkiseudun sijoittajalta, joka aikanaan oli päässyt ostamaan tilan pakkohuutokaupan ansiosta, eivät pystyneet maanhankintaoikeutetut menemään kauppaan silloin aikanaan väliin.
No, tämä uusi "kaupunkilaisviljelijä" sitten tuli talolle, ja postilaatikolla käytiin keskusteluja, kuinka "kusipäät tulevat tänne rahoineen pröystäilemaan". Eli evakon osa on ankea, kyräilyä ja katkeruutta. Päärakennus on kuitenkin hyvää puuta. Ja ikkunat etelään.
-SS-
Re: Pellon hinta
Varsinaisessa Suomessa kuulee kovia hintoja. Viimeinen melko isokin kauppa oli lohjennut 16 000€ ha. Ei kummoistakaan peltoa verrattuna Tasamaan lakeuksiin. Kun aikoinaan ruukuputkien aikana oli pohjanmaan suunnalta salaojamiehiä ollut, olivat ääneen ihmetelleet, että kannattaako tämmösiä mäkien välejä edes salaojittaa.
Jos vielä sattuu olemaan kantatien varressa lohko niin hinta nousee tuosta. Tänä vuonna konsensus on, että kulmakunnan lohkoilla joille tehty koko nykyajan viljelypanostus, olisi kevätvehnä sato 3,5 tonnin luokkaa. Juhannuksen jälkeen on vettä tullut 34 mm. Mikäs siinä on maksella lainoja pois kun rahaa tulee.
Höhö.
Jos vielä sattuu olemaan kantatien varressa lohko niin hinta nousee tuosta. Tänä vuonna konsensus on, että kulmakunnan lohkoilla joille tehty koko nykyajan viljelypanostus, olisi kevätvehnä sato 3,5 tonnin luokkaa. Juhannuksen jälkeen on vettä tullut 34 mm. Mikäs siinä on maksella lainoja pois kun rahaa tulee.
Höhö.
Re: Pellon hinta
Jäin miettimään tuota hintapolitiikkaa ja muistui mieleen, että kasvavien tilojen isännillä on kulmakunnalla kaikilla huomattavat ansiot maatalouden ulkopuolelta. Se taitaa selittää kovan hintatason.
Itsellä tuli onneksi järki vastaan ja tajusi, että maatilaa ei saa arkkuun mukaan, joten...
Itsellä tuli onneksi järki vastaan ja tajusi, että maatilaa ei saa arkkuun mukaan, joten...
Re: Pellon hinta
Juu tuolla toisella palstalla suuttuivat kovasti, kun kommentoin ns. sivutoimiviljelijöihin kohdistunutta katkeraa syytöstä, että kuulemma ovat hintaa nostattelemassa, että semmoiset pitäisi hakata ja tervassa höyhentää. Peräsin itse sivutoimiviljelijälle edes jonkinlaista kunnollista määritelmää, sillä onko esimerkiksi olemassa jokin metsäomaisuuden koko suhteessa tilan muuhun pinta-alaan, että metsä toimii puskurina, ja mahdollistaisi korkeammat hintatarjoukset pelkän maatalouden kanssa elävän nenän edestä ?ATH kirjoitti:Jäin miettimään tuota hintapolitiikkaa ja muistui mieleen, että kasvavien tilojen isännillä on kulmakunnalla kaikilla huomattavat ansiot maatalouden ulkopuolelta. Se taitaa selittää kovan hintatason.
Itsellä tuli onneksi järki vastaan ja tajusi, että maatilaa ei saa arkkuun mukaan, joten...
Lisäksi kukaan ei ole perännyt sukupolvenvaihdosten, ja niihin littyvien käytännössä valtioneläkkeiden, ja siitä seuraavan erittäin edullisen seuraavan sukupolven talollepääsyn vaikutusta hintoihin; onhan se aivan eri meininki, kun on käytännössä velaton mutta pölhönuori isäntä, joka voi pantata olemassaolevat tilukset ja huudattaa lisämaata juuri niin paljon kuin kivesten turvotus pakottaa ?
Monia suuria Etelä-Suomen tiloja voidaan nähdä, että eivät ole edellisien sukupolven aikana vältämättä olleet edes maatalousammatissa. "Konemyyjästä tonnarihehtaarilaiseksi" , "pankkiirista aateliskartanon isännäksi" , "Autokaupalla Suomen suurimman kartanon omistajaksi". "Kauppiaan pojasta kartanolle, maanviljeljästä osinkomiljardööriksi". Näitähän on vaikka kuinka.
Onko tilusten mukana tulleen rahakkaan soraharjun omistaminen sellainen lisätulo, joka muuttaa viljelijän ei-toivotuksi pirulaiseksi ? Entäpä muutamankymmenen koneen ammattimainen kaupunkilumiurakointi tai mökkitonttien realisointi, tai peräti kaupunkikeskusten rivarigrynderin ammatti ? Onko sellaista viljelijää nimitettävä sivutoimiseksi, jolla nykyisellään on neljännestuhat hehtaaria erikoisviljelyä, mutta tilan omaa maata vain kymmenen, eikä nuoruuden ammatti edes ollut maanviljelijä vaan koulutettu viranhaltija ?
Minun mielestäni siunattuja ovat tuollaiset, jotka laittavat tienatut, perityt tai - kukapa itse asiassa välittää - vaikka varastetut rahansa maatalousmaahan, on sitten pienviljelijälläkin jonkinlainen lisäeläke tiedossa, kun ja jos kauppoihin pääsee. Ns. päätoimiset viljelijät tietenkin ilman ottaisivat, ja huutavat yhteiskuntaa apuun tekemään heitä varten erillislain, ettei vaan rahalla saisi ostaa maata....
-SS-
Re: Pellon hinta
Eipä voi hirveästi erimieltä olla SS:n kanssa... 
- Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Re: Pellon hinta
Juu. Eipä taida moni "päätoiminen" tajuta olevansa sivutoiminen... Niitä jotka pelkästään pellolta (eläimillä tai ilman) lepänsä perheelleen ottavat ei montaa tahdo löytyä.
Re: Pellon hinta
Pitää täysin paikkaansa.Rubinjo kirjoitti:Juu. Eipä taida moni "päätoiminen" tajuta olevansa sivutoiminen... Niitä jotka pelkästään pellolta (eläimillä tai ilman) lepänsä perheelleen ottavat ei montaa tahdo löytyä.
Aika paljon minäkin olen samaa mieltä SS:n Ja ATH:n kanssa, mutta yhtä asiaa kommentoin.SS kirjoitti: "pankkiirista aateliskartanon isännäksi" -SS-
Jos oikein muistan, niin tuossa kaupassa jo myyjien ehdot rajasivat mahdolliset, vakavasti otettavat ostajaehdokkaat aika vähiin, tai lähes olemattomiin. Ehtoihin kuului mm. että kartanon rakennukset on kunnostettava. Sellaisia tuloja ei millään konstilla suomalaisesta maa- ja metsätaloudesta tule, että tuon voisi uskottavasti väittää täyttävänsä. Siinä mielessä ja miltä nykyään vanhan ykköstien vierustat ihan kartanon nurkissa näyttävät, niin ihan sopiva henkilö tilan tällä hetkellä omistaa. Siitä en tiedä, millainen hän naapurina on.
Re: Pellon hinta
Ison kultturiteon on pankkiiri tehnyt kartanonomistajana.
Päätoimisuuden määrittäminen on niin hankala tehtävä, että parempi kun ei sellaisia erotteluja tehdä. Byrokratiaa on muutenkin ihan riittävästi.
Päätoimisuuden määrittäminen on niin hankala tehtävä, että parempi kun ei sellaisia erotteluja tehdä. Byrokratiaa on muutenkin ihan riittävästi.