Väderstad NZ Favorit 600 ei muokkaa

[MV79]

Olisiko jollain kokemusta tai ideoita millä ko. äkeen saisi muokkaamaan paremmin. Meidän savimailla tuo rimpula alkaa tanssimaan siinä pellon päällä. Varsinkin tämä keväänä, kun ei routa ollut tehnyt tehtäviään. Uudet äkeet sen verran hintavia, että tullut mieleen tuon vanhan parantelu. Itse miettinyt alla olevia ja oikeastaan kohtien 1 ja 2 yhdistelmää.

1. Eri tyyppisten piikkien vaihto
2. Lisäpainoja
3. Viidennen piikkirivin rakentaminen

Eli jos jollain kokemuksia, niin olisin kiitollinen avusta, kun pelkän työn ilosta en tuota viitsi ruveta remppaamaan.

Ja jos kellään ei ole ideoita millä tuota äestä parannetaan, tai on turha edes yrittää, niin mikä äes savimaille massikan 6475:n taakse olisi paras?

[Jisv]

Jos kyseessä olisi vain tän vuoden kevään ongelma, niin sanoisin, ettei kannata tehdä mitään. Oli ihan yleistä, että varastosta haettiin lautasmuokkarit rikkomaan kynnöksiä, kun normaalit äkeet eivät niihin pystyneet. Toivottavasti näitä keväitä ei tule lisää ihan heti.

Viidennestä piikkirivistä ei maahantunkeutuvuuden kannalta ole kuin haittaa, pinta-ala kasvaa ja äes "kelluu" entistä helpommin. Painoa lisää, mutta sitäkin pitäisi lisätä tasaisesti, että kevyen äkeen rakenteet välittävät sen tasaisesti piikeille ilman rungon vääntyilyä.

[MV79]

Äärimmäisen hankala oli tämä kevät mutta aina tuntuu olevan tuota ongelmaa. Taidat olla oikeassa, ettei tuosta kovin helpolla parempaa saa. Jos vaihtaisi vanhat piikit (muistaakseni Agrilla Nova) järeämpiin taidettaisiin tarvita entistä enemmän lisäpainoa äkeeseen.

[TumppiW]

Kuin olisi siipiteräkultivaattorin piikkejä kulkemaan 20 cm syvyydessä ja säädettynä maahakuiseksi?
Piikit liimaisivat äkeen maahan ja estäisivät heilumisen sivusuunnassa. Ei se kevyt kyntöaurakaan paljoa painoa tarvi maassa pysyäkseen.

Sopivasti V:n malliin järjestetyissä piikeissä saattaisi saada kultivaattorin piikeillä "alun" köykäisimpien piikkien jatkaa.

[taisker10]

vaihda potilaan

[MV79]

Ai. Näitä palstoja lukemalla luulin että muokkaus jalki paranee kun ostaa äkeen eteen jontikan

Mutta asiaan, mikä malli ja leveys. Mielellään joku vanhempi eli käytetty

[aurajokilaivuri]

Kun maa tiukkenee, väderstadin piikit joustaa taaksepäin ja ylöspäin. Lisäpainatus ei juurikaan auta, joskus testannut ajamalla sivulohkot ylhäällä eikä ne piikit silti menee juuri syvemmälle.

Väderstadien vaihtoarvo sen verran korkea että ennen äkeen pilaamista voisi harkita myös vaihtoa toisenmerkkiseen. En tosin ole yhtään varma tekeekö se sen autuaammaksi. Ja jos niitä kokkareita saa jotenkin raavittua pellon pinnasta irti, niin kasvaako siltikään mitään? Oikea ratkaisu olisi varmaan keskittyä parantamaan pellon vesitaloutta ja yrittää lisätä eloperäisen aineksen osuutta. En tiedä oliko asialla oikeasti vaikutusta vai sattumaako, mutta kun pahimpiin kohtiin ajoi suojavyöhykkeeltä reilun kerroksen heinää, veti murskaksi ja kynti, muokkautuvuus ja kasvu tuntui parantuneen huomattavasti.

[koivumaki]

Mikä maalaji kyseessä?
Minkä vuotinen äjes kysessä?

[dbfi]

Väderstadien vaihtoarvo sen verran korkea että ennen äkeen pilaamista voisi harkita myös vaihtoa toisenmerkkiseen.

Tai samaan merkkiin mutta NZ Aggressive malliin (jos siis ongelmaa ratkoo äestä vaihtamalla). Ei taida sitä rimpulaa enää nykyisin saadakaan?

[W124]

Olisiko jollain kokemusta tai ideoita millä ko. äkeen saisi muokkaamaan paremmin. Meidän savimailla tuo rimpula alkaa tanssimaan siinä pellon päällä. Varsinkin tämä keväänä, kun ei routa ollut tehnyt tehtäviään. Uudet äkeet sen verran hintavia, että tullut mieleen tuon vanhan parantelu. Itse miettinyt alla olevia ja oikeastaan kohtien 1 ja 2 yhdistelmää.

1. Eri tyyppisten piikkien vaihto
2. Lisäpainoja
3. Viidennen piikkirivin rakentaminen

Eli jos jollain kokemuksia, niin olisin kiitollinen avusta, kun pelkän työn ilosta en tuota viitsi ruveta remppaamaan.

Ja jos kellään ei ole ideoita millä tuota äestä parannetaan, tai on turha edes yrittää, niin mikä äes savimaille massikan 6475:n taakse olisi paras?

Ennen äestettiin tuplalata Väderstadilla ja tietyt peltolohkot olivat liettynyttä betonia, jossa äes pomppi pinnalla. Nykyisin tilanne aivan toinen. Kynnön vähentäminen, kultivoinnin ja kiekkomuokkauksen lisääminen ja Multivan Mega XL:n hankinta ovat helpottaneet viljelyä ja viljelytoimenpiteitä.

[MV79]

Mikä maalaji kyseessä?
Minkä vuotinen äjes kysessä?

- Pääasiassa hietasavea
- Äkeen valmistusvuotta en tiedä mutta kait sillä jo ikää ainakin 20 vuotta on.

Kun maa tiukkenee, väderstadin piikit joustaa taaksepäin ja ylöspäin. Lisäpainatus ei juurikaan auta, joskus testannut ajamalla sivulohkot ylhäällä eikä ne piikit silti menee juuri syvemmälle.<BR sab="726"><BR sab="727">Väderstadien vaihtoarvo sen verran korkea että ennen äkeen pilaamista voisi harkita myös vaihtoa toisenmerkkiseen. En tosin ole yhtään varma tekeekö se sen autuaammaksi. Ja jos niitä kokkareita saa jotenkin raavittua pellon pinnasta irti, niin kasvaako siltikään mitään? Oikea ratkaisu olisi varmaan keskittyä parantamaan pellon vesitaloutta ja yrittää lisätä eloperäisen aineksen osuutta. En tiedä oliko asialla oikeasti vaikutusta vai sattumaako, mutta kun pahimpiin kohtiin ajoi suojavyöhykkeeltä reilun kerroksen heinää, veti murskaksi ja kynti, muokkautuvuus ja kasvu tuntui parantuneen huomattavasti.

Juu vesitaloudelle pitäisi todellakin tehdä jotain mutta en ole vielä löytänyt sellaista laskukonetta millä saisin salaojitukseen mitään järkevää takaisin maksu aikaa Nyt ajattelin pitää pahimmat lohkot 3 vuotta nurmella jos se auttaisi edes jotain.

Nuo uudemmat ja järeämmät äkeet ottaa varmaan tehoa enemmän, niin leveyttä ei kannata lisätä tuosta kuudesta metristä? No vaikka ajonopeus hiukan laskisi niin ajan säästöä varmaan tulisi, kun nyt joutuu äestämään 3 - 5 kertaa.

[Jari]

Mikä maalaji kyseessä?
Minkä vuotinen äjes kysessä?

Juu vesitaloudelle pitäisi todellakin tehdä jotain mutta en ole vielä löytänyt sellaista laskukonetta millä saisin salaojitukseen mitään järkevää takaisin maksu aikaa No vaikka ajonopeus hiukan laskisi niin ajan säästöä varmaan tulisi, kun nyt joutuu äestämään 3 - 5 kertaa.

Tuossa yks syy salaojittaa, maan rakenteen ollessa kunnossa kerta äestys riittää. Kai, tiedä teidän savikoista mutta näin viisammat kertoneet

Itse ajattelen niinpäin, että mitään investointeja ei kannata tehdä ELLEI pellot ole salaojissa/kunnon ojissa. Nimimerkillä lähes 50ha ojittanut kolmen vuoden aikana ja toissapäivänä tuotiin salaojasoraa läjä, lisäojia pahimmalle pellolle...

[MV79]

Mikä maalaji kyseessä?<BR sab="644">Minkä vuotinen äjes kysessä?

Juu vesitaloudelle pitäisi todellakin tehdä jotain mutta en ole vielä löytänyt sellaista laskukonetta millä saisin salaojitukseen mitään järkevää takaisin maksu aikaa. No vaikka ajonopeus hiukan laskisi niin ajan säästöä varmaan tulisi, kun nyt joutuu äestämään 3 - 5 kertaa.

Tuossa yks syy salaojittaa, maan rakenteen ollessa kunnossa kerta äestys riittää. Kai, tiedä teidän savikoista mutta näin viisammat kertoneet. Itse ajattelen niinpäin, että mitään investointeja ei kannata tehdä ELLEI pellot ole salaojissa/kunnon ojissa. Nimimerkillä lähes 50ha ojittanut kolmen vuoden aikana ja toissapäivänä tuotiin salaojasoraa läjä, lisäojia pahimmalle pellolle...

3000€ - 4500 € per ha, kun maksaa salaojituksesta, niin pitäisi päästä kylvöstä ja äestyksestä ja puinnista ja kuivatuksesta ja monesta muusta pellon mylläyksestä eroon kokonaan, jos sitä löpön säästöllä yrittää perustella. Tai sitten minulla todella halvat löpöt. Ja velaksi kun salaojittaa, tuohon hintaan voi vielä laskea korot päälle. Edelleen mulla laskimessa vikaa Tai tosiasiassa mulla on liian vähän rahaa

Kerro Jari tyhmemmälle millä kaavalla salaojituksen takaisinmaksu ajaksi saa vaikka 10 vuotta.

[suregrip]

Nurmelle vaan jos mahdollista. Justiin otin ylös 6 vuotta nurmella ollutta hiuesavikkoa, laitettiin nurmelle silloin just maan hankalan rakenteen takia, pouti herkästi ja kovaa kuin kivi. Nyt kovimpia paikkoja lukuun ottamatta kuin hienoa hietaa, sai syysvehnälle parilla äestyskerralla hyvin alustan. Parin vuoden apila-viherlannoitusnurmikin teki toisella lohkolla jo huomattavaa parannusta mutta tuntuu että vaikutus ei niin pitkäikäinen kuin 3-5 vuotisella nurmella.

[Jari]

Mikä maalaji kyseessä?<BR sab="644">Minkä vuotinen äjes kysessä?

Juu vesitaloudelle pitäisi todellakin tehdä jotain mutta en ole vielä löytänyt sellaista laskukonetta millä saisin salaojitukseen mitään järkevää takaisin maksu aikaa. No vaikka ajonopeus hiukan laskisi niin ajan säästöä varmaan tulisi, kun nyt joutuu äestämään 3 - 5 kertaa.

Tuossa yks syy salaojittaa, maan rakenteen ollessa kunnossa kerta äestys riittää. Kai, tiedä teidän savikoista mutta näin viisammat kertoneet. Itse ajattelen niinpäin, että mitään investointeja ei kannata tehdä ELLEI pellot ole salaojissa/kunnon ojissa. Nimimerkillä lähes 50ha ojittanut kolmen vuoden aikana ja toissapäivänä tuotiin salaojasoraa läjä, lisäojia pahimmalle pellolle...

3000€ - 4500 € per ha, kun maksaa salaojituksesta, niin pitäisi päästä kylvöstä ja äestyksestä ja puinnista ja kuivatuksesta ja monesta muusta pellon mylläyksestä eroon kokonaan, jos sitä löpön säästöllä yrittää perustella. Tai sitten minulla todella halvat löpöt. Ja velaksi kun salaojittaa, tuohon hintaan voi vielä laskea korot päälle. Edelleen mulla laskimessa vikaa .
Tai tosiasiassa mulla on liian vähän rahaa

Kerro Jari tyhmemmälle millä kaavalla salaojituksen takaisinmaksu ajaksi saa vaikka 10 vuotta.

Hyvä esimerkki, just tulin puimasta rahtia. Yhteensä tänään iltapäivällä/illalla noin 10ha. Ensimmäinen lohko 4ha, hiukka kulmikas ja aikaa meni tasan 2h. Sitten loput 6-7ha kapeita sarkoja kapeilla päisteillä, aikaa meni noin 5 tuntia. JOS olisin puinut tuntihinnalla, kuten noita pitäisi, eka pelto 170€/h hinnalla 85€/ha. Sarjapellot 5*170e/h / 6.5ha= reilu 130€/ha.

Eroa 10 vuodessa puinnista 450€, samaa kaavaa voi käyttää muihinkin töihin Satasen säästöllä per vuosi tonni kymmenessä vuodessa, satotasossa ero kasvaa huomattavasti enemmän,tuotantopanokset tulee tarkemmin käyttöön ilman päälekkäisyyksiä jne.

Kuten huomaat, laskelman voi tehdä sellaisen kuin haluaa vastaukseksi

Joku toinen ajattelee että sato vain haitaksi, isot ja tiheään tehdyt sarkaojat plussaa kun tuotantotarvikkeita kuluu vähemmän jne.