IPM viljely pakolliseksi 2014 ja kasvinsuojeluaineet "pannaa

[Maajussi66]

http://yle.fi/uutiset/sukkulamadot_korv ... ta/6223109

Mitäköhän tuo uutinen mahtaa käytännössä tarkoittaa.
Vain tarpeeseenhan noita nykyäänkin saa käyttää.

Vai pitääkö jättää syksyn ruiskukaupat tekemättä.

[Carnivor]

Ilmeisesti kukaan ei ollut kertonut toimittajalle että Suomessa ympäristötukeen sitoutuneet ovat jo aikaisemminkin noudattaneet vastaavia käytäntöjä. Ehkä se on Keskieuroopassa uutta?

[Joakim]

Ei se saisi Suomessa tarkoittaa yhtään mitään, täällähän käytetään kasvinsuojeluaineita vain murto-osa keski- ja eteläeuroopan käyttömääristä, ja vain tarpeeseenhan niitä on tähänkin asti saanut käyttää! Ovat ne myös sen verran kalliita, ettei niitä kukaan huvin vuoksi peltoihinsa laita! Eli tuollaisen esityksen saisivat tunkea paikkaan jonne aurinko ei koskaan paista
Mitä noihin toimintatapoihin tulee, niin helppohan se on puhua kitkemisestä, peittämisestä ja kastelusta. Entäs kun peltoa on 50ha? 100ha? 200ha? Kitkemälläkö ne pidetään puhtaina?? Entä tautien torjunta, kun tällaisena kesänä ei tahdo tautiainekäsittelykään riittää? Ja kuinka monella tilalla on oikeasti kastelumahdollisuus että voisi kasteluveteen sekoittaa jotain matoja?? Syökö kuluttaja mielellään madoilla kastellusta viljasta leivottua leipää?
Jotenkin tuntuu, että kaikkea muuta pitää suojella, paitsi viljelijää ja hänen toimeentuloaan. Miksi oma etujärjestömme on ollut asiasta ainakin tähän asti hiljaa?

[Pelto-Jussi]

IP-viljelyä tuotettiin Suomeen ensimmäinen kerran joskus 90 -luvulla. Silloinen homma kulahti kun havaittiin että sehän onkin melko tarkkaan suomalainen perinteinen viljelytapa... No, kun direktiivi tulee voimaan niin taaspa on ProAgrialla töitä tiedossa.

Ylen jutussa toimittaja on tainnut olla vähän ulalla, mutta kyllä jutussa silti asiaa on. Vihannesviljelyssä käytetyt torjunta-aineet ja määrät ovat aika lailla rajumpia kuin ns. tavallisessa peltoviljelyssä. Monilla tehoaineilla on peräkkäiskäytön rajoituksia ja vesistö- sekä pohjavesirajoituksia. Mikä taas hankaloittaa viljelyä monellakin tapaa. Vaihtoehtoisia kasvinsuojelutapoja on siis järkevää tutkia ja testata, ihan niin kuin jutussa haastateltu Holma tekee.

Vihannesviljelyn alat ovat yleensä tietysti huomattavasti pienempiä kuin muussa peltoviljelyssä, joten ihan kaikkia konsteja ei voida siirtää. Muttta jotain ideoita jutusta jäi.

Esim. etanoista on riesaa syysrapsin, rukiin ja syysvehnän viljelyssä. Etanoiden torjuntaan ei tällä hetkellä ole oikein järkeviä konsteja ja jos sukkulamadoista saadaan apua niin onhan se edistystä. Eri asia sitten on, tarvitaanko matojen levittämiseen sadetystykki vai kasvinsuojeluruisku. Ja mitä matokuuri maksaa?

Nykyisin tavallista (ja vähän noloakin) on, että tutkimus- ja testaustyön tekevät käytännössä eturivin viljelijät. MTT:n ja yliopiston tutkimuksen osaksi jää useimmiten ihmettely, että voikos noinkin tehdä kun ne teki niin jo...

[turkki]

Luulen että riittävä viljelykierto taitaa olla ratkaisu aika moneen ongelmaan myös tämän IPM-käytännön toteuttamisessa. Ohra-ohra-ohra-ohra-ohra -tyyppisen viljelyn intohimoisilla kannattajilla voi olla tulevaisuudessa pakollisen uudelleenajattelun paikka.

[SS]

Mitä noihin toimintatapoihin tulee, niin helppohan se on puhua kitkemisestä, peittämisestä ja kastelusta. Entäs kun peltoa on 50ha? 100ha? 200ha? Kitkemälläkö ne pidetään puhtaina?? Entä tautien torjunta, kun tällaisena kesänä ei tahdo tautiainekäsittelykään riittää? ....

Monella viljelijällä on ehkä tulevaisuudennäkemys oman volyymin tuntuvasta nostamisesta, ettei tuhatta hehtaaria kerkeä ylläpitää ilman 24 m ruiskua jne. Silti nyt jo täkäläisessä luomuviljelyssä on tilakoko keskimäärin merkittävästi muuta viljelystyyppiä suurempi, yksi länsiuusmaalainen eturivin tila, aikaisemmin aina Kemiran jättilannoitus- ja kemikaalitestausten etuvartiossa, on siirtynyt luomuun.

Meinaavat siis pärjätä ilman sitä 24 - 50 m ruiskua. Varmaankin. En siis itse ole siirtymässä luomuun - pthyi ! , mutta eihän kommentointiin omaehtoista sitoutumista koskaan ole vaadittu ?

-SS-

[Pelto-Jussi]

Monella viljelijällä on ehkä tulevaisuudennäkemys oman volyymin tuntuvasta nostamisesta, ettei tuhatta hehtaaria kerkeä ylläpitää ilman 24 m ruiskua jne. Silti nyt jo täkäläisessä luomuviljelyssä on tilakoko keskimäärin merkittävästi muuta viljelystyyppiä suurempi, yksi länsiuusmaalainen eturivin tila, aikaisemmin aina Kemiran jättilannoitus- ja kemikaalitestausten etuvartiossa, on siirtynyt luomuun.

Meinaavat siis pärjätä ilman sitä 24 - 50 m ruiskua. Varmaankin. En siis itse ole siirtymässä luomuun - pthyi ! , mutta eihän kommentointiin omaehtoista sitoutumista koskaan ole vaadittu ?-SS-

Huomattavaa tuossa nimenomaisessa tapauksessa on, että luomuun siirryttiin kotieläinten kanssa. Eli nurmea on kierrossa aika lailla sekä laitumena että rehuntuotannossa. Helpottaa "puhtaanapitoa" ja jos mennään AIV:n opeilla niin ei sadossakaan niin paljoa tarvitse tinkiä.

[Rubinjo]

http://yle.fi/uutiset/vuoroviljely_lisa ... la/6234023

[ATH]

Okei. Tää oli viimeinen naula arkkuun. Olin jo taas kerran perumassa vuokraamista ja asennoitumassa kevään kylvöihin uudelleen ja huolsin jo hiukan kalustoakin, mutta ei.

Hyvä juttu. Olin mennä puihin.

[ja101]

Tuo kunnnon viljelykierron toteuttaminen vain ei ole ihan yksinkertaista. Meillä maalajit erilaisia savia niin näille on ihan turha laittaa ohraa ei se mitään kasva ja vesi vaivaa aina jossain välissä. Mitä sitten kaveriksi vehnälle? Kauraa ei hukkakauran takia voi laittaa. Härkäpapu aika epävarma niin ei uskalla pinta-alaa kovin suureksi nostaa. Kevätrypsissä taas tuholaiset ongelmana. Nyt apua on yritetty hakea syysrapsista ja pienestä määrästä härkäpapua.

[Juza]

Komppaan osittain edellisstä. ja rypsin laittamisessa pienelle alalle ei taida olla järkeä jos sitä ei saa myytyä mihinkään. viimeksi kun tiedustelin niin olis pitänyt olla paljon enemmän, että kannattaa edes koittaa. mahtaako härkäpavulla olla sama tilanne...

[bouli]

Komppaan osittain edellisstä. ja rypsin laittamisessa pienelle alalle ei taida olla järkeä jos sitä ei saa myytyä mihinkään. viimeksi kun tiedustelin niin olis pitänyt olla paljon enemmän, että kannattaa edes koittaa.

"Pienelle alalle." Paljonko pienelle alalle olisi sun tapauksessa ollut hehtaareissa?

[Juza]

Komppaan osittain edellisstä. ja rypsin laittamisessa pienelle alalle ei taida olla järkeä jos sitä ei saa myytyä mihinkään. viimeksi kun tiedustelin niin olis pitänyt olla paljon enemmän, että kannattaa edes koittaa.

"Pienelle alalle." Paljonko pienelle alalle olisi sun tapauksessa ollut hehtaareissa?

tarkennetaan sen verran että 2-5 hehtaaria ajattelin silloin kokeilu mielessä.

[SS]

Viljakasvi lienee yksi kasvivaihtoehto, eli samaan kasviin kuuluvat siis ohra, kaura, vehnä, ruis, ruisvenä, maissi, riisi, mahdollisesti jokin muukin, sama onko syys- vai kevätkylvöinen.

Sitten toinen kasvi voisi olla palkokasvi, härkäpapu, herne yms

Kolmas olisi ristikukkainen, kaali, rypsi,rapsi, yms.

Jos jonkun näistä jättää pois, olisi heinä ja apila ainoa vaihtoehto.

Kyllä rekkakuorman verran varmaan vaativat, mutta viljelijät voivat tietty välittää toistensa viljoja, niin että saa aina täyden rekkayksikön kasaan. Kaikki nuo uudet ohjeet on helppo valjastaa rakennemuutokseen sopivaksi. Toisaalta, kyse lienee vain porkkanasta, eli tuista, eikä pakosta. Ilman tukia lienee sama, mitä viljelee.

-SS-

[Joakim]

Viljakasvi lienee yksi kasvivaihtoehto, eli samaan kasviin kuuluvat siis ohra, kaura, vehnä, ruis, ruisvenä, maissi, riisi, mahdollisesti jokin muukin, sama onko syys- vai kevätkylvöinen.

Sitten toinen kasvi voisi olla palkokasvi, härkäpapu, herne yms

Kolmas olisi ristikukkainen, kaali, rypsi,rapsi, yms.

Jos jonkun näistä jättää pois, olisi heinä ja apila ainoa vaihtoehto.


-SS-

Pitäisköhän alkaa ajatella sokerijuurikasta uudelleen pidemmällä tähtäimellä, vai eikö sitä lasketakaan mukaan, kun sitä ei missään mainita......