Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Syysvehnää, kokeilla olevaa Ellvistä. Vieressä kevätvehnää, Anniina. Panostus Anniinalle pientä, vain rikkatorjunta+CCC+Mantrac. Ellei syysvehnä tuota kunnon satoa, saa loppua viljely. Tyvilaikkua tuossa Ellviksessä, Urho todella tiheää ja härmän valtaamaa. Liekö keveiden maiden onglemia syysvehnillä?? Rouste katkoo juuria ja sieltä taudit pääsee jylläämään, parempaa teoriaa?
Kevätvehnä täysin puhdasta, ja tiheää kuin turkki. Ohratkin puhtaita, syysvehnät murhekryynejä jälleen kerran. Jos ruisvehnästä tulee ok. sato, sillä kokeiltava. Rukiit pannassa, ne ei täällä tuota kuin hikiset kolme tonnia hehtaarilta
Kuvat otettu 28.6.
Liitteet
Anniinaa, kylvetty ennen kevään sadekautta 9.5.
Ellvis syysvehnää. Mukavasti on paikannut kasvukauden edetessä, ihan ok. Lippulehti kuin maissin lehti:)
Mullakin Ellvis on herännyt kuolleista, keväällä näytti todella pahalta paikoittain mutta nyt ihan OK kasvustot. Vähän kahden vaiheilla ajaisko tautiaineen vähän etuajassa ja Moddusta sekaan, vai odottelisko ja jättäis sääteen pois ja tähkälle tautiaineet...
nut kirjoitti:Mullakin Ellvis on herännyt kuolleista, keväällä näytti todella pahalta paikoittain mutta nyt ihan OK kasvustot. Vähän kahden vaiheilla ajaisko tautiaineen vähän etuajassa ja Moddusta sekaan, vai odottelisko ja jättäis sääteen pois ja tähkälle tautiaineet...
Mä ajoin rikka-aineena Broadwayta, sehän lyhentää kortta. Samalla tautiaine+gramitrel, muutama päivä sitten litran verran terpalia. Sen verran sankka kasvusto paikoitellen, ettei uskaltanut ilman korrensäädettä jättää. Mieluummin leikkaa vaikka sadosta pois, kuin että pui märkää lakoviljaa. Eikä ole havaintoja korrensääteen satoa leikkaavasta vaikutuksesta, kuitenkin ilman korrensäädettä olevat viljat todella suurella riskillä pötköllään. Tavoite lyhentää syysvehnien korsi alle metriin
Tautiaine+ötökät edessä ihan hetken kuluttua, tähkiä näkyy jo reilusti tuolla lippulehtien alapuolella... Tänä vuonna ajan tautiaineen selkeästi tähkälle, sääskien vuoksi ajoin viime vuonna hiukan etuajassa ja se kostautui ainakin Urholla heikkona satona.
Jari kirjoitti:Ellei syysvehnä tuota kunnon satoa, saa loppua viljely.
Voinemme katsoa muutaman vuoden takaisia kirjoituksiani, missä olen selvästi kirjoittanut perusteet tuollekin päätökselle. Silloin kyllä tuhahdeltiin, ettei papa ossaa mitään.... Kevätvehnät ovat kehittyneet selvästikin mainiosti, tämäkin vuosi sattaa olla semmoinen Trappe-miesten kasitonnari, sen näkee jo nyt. Ja korsi on huonekaluputken paksuista ja yhtä lujaa. Ei paljon syksyn säät huoleta.
Jari kirjoitti:
Rukiit pannassa, ne ei täällä tuota kuin hikiset kolme tonnia hehtaarilta
Tämänkin olen sanonut joskus täällä: Rukiista tulee tekemättä mitään, käytännössä syyslannoituksen varassa, se kolme tonnia. Ei tosiaankaan tarvitse ihmetellä, miksi luomuviljelyssä rukiin sadot ovat parhaita viljakasveista. Heti kun ruvetaan "täpinöimään", joudutaan pettymään yhä useammin.
Hybridillä sitten syysvehnän panostuksella ja syysvehnän riskillä voi joskus saada sen kahdeksan tonnia.
Jari kirjoitti:Ellei syysvehnä tuota kunnon satoa, saa loppua viljely.
Voinemme katsoa muutaman vuoden takaisia kirjoituksiani, missä olen selvästi kirjoittanut perusteet tuollekin päätökselle. Silloin kyllä tuhahdeltiin, ettei papa ossaa mitään.... Kevätvehnät ovat kehittyneet selvästikin mainiosti, tämäkin vuosi sattaa olla semmoinen Trappe-miesten kasitonnari, sen näkee jo nyt. Ja korsi on huonekaluputken paksuista ja yhtä lujaa. Ei paljon syksyn säät huoleta.
-SS-
Se on vain nuo Trappet ja Amaretot selkeästi riski näillä nurkilla, Amarettoa oli parina vuonna joista toinen tuotti kovan sadon rehuvehnää ja toinen nipun kahuja... Kummatkin meni litistykseen tuoreena. Ei riitä lämpösumma normivuosina. Tää ei oo normivuosi, -7 päivää keskimääräisestä vuodesta ja siihen keskimääräiseen kuuluu 1971-2000.
Syysviljojen ainoa pointti näillä leveyksillä töiden jaksottaminen, voi ajaa lietettä syksylläkin, joka menee käyttöön samantien. Toki satopotentiaali kiehtoo isona osana, mutta ei millä tahansa riskillä eikä varsinkaan kustannuksilla.
Osana kasvamiseen liittyy kiinteästi kyky huomioida oman toiminnan vaikutus symmetrisesti. Tarkoitan tässä sitä, että muutenkin suorituspaineessa olevilla ihmisillä on taipumus siirtää epäonnistumisen syyt ympäristöolosuhteiden vaikutukseksi ja onnistumisen syyt itsen ansioksi.
Tätä esiintyy liike-elämässä hyvin usein. Konsultit ovat malliesimerkki, koska he tulevat firman vaikeuksissa mukaan kuvaan useimmiten juuri silloin, kun mikään muu ei auta. Nämä konsultit nimittäin tietävät, että juuri silloin mikä tahansa auttaa.
Ja keräävät rahat pois.
Kemiallisen kasvinsuojelun markkinoijat tietävät tämän hyvinkin inhimillisen toimintamallin. Kasvinsuojeluaineiden myynti kasvaa joka kerta kun jonakin vuonna tulee satopettymyksiä, aivan sama mistä syystä. Oletteko muuten huomanneet, miksi nyt joka osakerahastoesitteessä lukee pienellä "menneiden vuosien tulokset eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista" ? Juuri siksi, että ihmisen luonnollinen ajatusmalli on tällainen, vaikka onkin siis hieman epäjohdonmukainen.
En siis kannusta ketään luomuun tai integroituun viljelyyn, pois se minusta. Yritän vaan ymmärtää tätä mekanismia, miksi viljelijäväkeä pystytään manipuloimaan niinkin vahvasti, miltä nykyisin näyttää.
Ei kai syysvehnän viljely nyt niin ihmeellistä ole missään päin Suomea? (Toki viljanviljelyalueen äärirajoilla voi olla jotain omia juttujaan valoisuuden tms takia mutta en ota kantaa kun en oikeasti tiedä.)
Pitkä kylvöikkuna syksyllä, hyvä käyttää lietettä/kuivalantaa ja sitkeitä talvea vastaan. Yks pahimmista riskeistä on se, että tulee viime syksyn kaltainen sateinen sää ettei yksinkertaisesti voi vaan kylvää. Sitten kun se on maassa, se kyllä sieltä löytyy keväälläkin eikä sen kans tartte juuri ressata kunhan saa saltut levitettyä ennen vappua.
Kasvinsuojelun kannalta tosi rento kun voi kevätkylvöjen jälkeen käydä jossain sopivas välis ajamassa Broadway+CCC. Tähkäsääskeistäkään ei taida kummoista riskiä olla ja syysvehnää uskaltaa ruokkia typellä ilman isoja lakoriskejä (Magnifik). Satoakin voi sitten tulla aika mukavastikin. Ei tarvi tämän seudun kevätvehnillä (Kruunu, Zebra & co.) kuvitella pääsevänsä viiden tonnin keskisatoon jos ala on esim. 80 ha eikä mitään parhaita kotosarkoja pelkästään.
Täällä lounaassa kerran kymmenessävuodessa tulee 25 astetta pakkasta lumettomaan maahan. Tuo tappaa syysvehnän totaalisesti. Kerran vuosikymmenessä tulee jääpolte rinnemaihinkin. Useinmiten maaliskuussa kolmenviikon pohjoistuuli kuivattaa oraita enemmän tai vähemmän.
Kevätvehnällä oikeastaan ainoa riski on alkukesän kuivuus. Siitäkin selviää sadettamalla
Make kirjoitti:
Kevätvehnällä oikeastaan ainoa riski on alkukesän kuivuus. Siitäkin selviää sadettamalla
Nuo kuivat kaudet on menty yllättävän pienillä tappioilla, jos lajikevalinta ja kylvöhetki on mennyt nappiin. Hyvärakenteinen maa pidättää 200-300 mm vettä, eli aika pitkään saa olla sateetonta, että satoisa kevätvehnä oikeasti alkaa kärsiä. Lisäksi kuuman hellekesän jälkeen kevätvehnällä on hehtopainot lähes 90 kilossa, kun taas 75 kiloa jollakin Urholla on haaveilua vainen.
Ja sitten tuo Broadway/Monitor on ongelma pohjavesialueilla, mut niitähän ei muualla Suomessa ole kuin täällä lounaassa. Nyt on hieno punainen luohopelto tuossa näkyvillä. Ajoin hukkislohkolta jääneen lopun Graspista kerran ympärikiertäen, on aika vinhan näköinen pelto kun on punainen neliö, vain reunalla näkyvää syysvehnää. Luoho tulee jopa 10 kevätviljavuoden jälkeen takaisin. Johtunee miljardeista siemenistä, joita levittää.
Eli Grasp tai Puma tehoaa luohoon pohjavesialueella, mut ei ole halpaa, jos ei ole hukkista.
Skagenin tähkän mitta tuli yllätyksenä, on todella pitkä. Ensi kertaa Skagenia kylvössä ja taitaa tulla lisää tälle vuodelle TOS-siemenestä jos kelit sallii.
Make kirjoitti:
Kevätvehnällä oikeastaan ainoa riski on alkukesän kuivuus. Siitäkin selviää sadettamalla
Nuo kuivat kaudet on menty yllättävän pienillä tappioilla, jos lajikevalinta ja kylvöhetki on mennyt nappiin. Hyvärakenteinen maa pidättää 200-300 mm vettä, eli aika pitkään saa olla sateetonta, että satoisa kevätvehnä oikeasti alkaa kärsiä. Lisäksi kuuman hellekesän jälkeen kevätvehnällä on hehtopainot lähes 90 kilossa, kun taas 75 kiloa jollakin Urholla on haaveilua vainen.
-SS-
Oikeastaan tuo sadetus auttaa savimaan lievään rakennevaurioon. Pari-kolmeviikkoa orastumisen jälkeen annettu 30 mm auttaa juuret maan omiin vesivaroihin. Rakennevaurioton savimaa taitaisi vaatia siirtymisen hevoskauteen.
Jari kirjoitti:Mä ajoin rikka-aineena Broadwayta, sehän lyhentää kortta. Samalla tautiaine+gramitrel, muutama päivä sitten litran verran terpalia. Sen verran sankka kasvusto paikoitellen, ettei uskaltanut ilman korrensäädettä jättää.
Oon pohjavesirajoitteinen niin ei paljon tuommosia rikka-aineita ajella:D Tänään ajettiin Amistar + Zenit tähkälle, olkoon nyt ilman lisäjarrua kun ei kovin rehevää oo, aikasemmin annettu 0,7 Terpalia. On kyllä todella sekuli lohko kun eilen kävelin läpi, hyvää ja huonoa. Jälkiviisaana voi todeta että olis sittenkin pitänyt paikkakylvää pahimmat talvituhopaikat mutta se on myöhäistä nytten. Rikkatorjunta kans vähän pettänyt kun savikkaa puskee paikka paikoin, Expressillä ruutattiin aika myöhään ja muut rikat kyllä loistaa poissaolollaan. Voiskohan olla kiinnite unohtunut ja aiheuttaa tuommosta?
Sinänsä hyvännäköinen ja pitkä tähkä tuossa Ellviksessä näyttää olevan, samaa luokkaa kun viimevuonne kokeilussa olleessa Skagenissa. No, aika näyttää.
Ihan ok tilanne Magnifik-pelloilla kun kävin tautiaineet ajamassa. Tähkiä näyttäis tulevan kyllin tiheään ja tähkän pituus sama kuin viime vuonna eli noin 9 cm. Näin yhden Skagen -lohkon ja siinä on melko pitkä tähkä kans. Kyllä syysvehnä vaan näyttäis toimivan tänäkin vuonna ja vähällä "täpinällä".
Olen joskus kans päättänyt lopettaa syysviljan viljelyn...
Kuitenkin viljelykierron takia viime syksynä kylvin syysvehnää 9ha.Nyt näyttäisi satoa tulevan.
Ajattelin kokeilla härkäpavun jälkeen tänäkin vuonna syysvehnää jos kelit sallivat.Viime talvi oli tällä kohden hyvä talvehtimisen kannalta.Usein kyllä epäonnistuukin....
