Kun ei ole kuin yksi elämä, niin se kannattaa käyttää siihen mistä pitää. Jaksaminen kahden työn kanssa ei ikävuosien lisääntyessä ainakaan parane. Laske myös paljonko jää progressiivisen verotuksen jälkeen hyödyksi itsensä kiusaamisesta. Toisaalta menetät palkan lisäksi työkaverit yms.oliver kirjoitti:Mutta silmäpussit, tressi ja maha meinaa kasvaa liikaa nykyisellä muodolla, mutta rohkeus hypäämään junasta ei meinaa riittää. Ikää on +30vVinkkejä ja mielipiteitä ottaisin mielelläni päätoimisilta viljeliöiltä
kannattavuus
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
viljanviljelijä
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 238
- Liittynyt: 10 Joulu 2005, 18:08
- Paikkakunta: varsinais-suomi
Re: kannattavuus
Re: kannattavuus
Palkkatöihin toki pääsee aina takasinkin. Ja alasta riippuenhan voit toki tehdä "konsultointitöitä" tai "maansiirtotöitä" tälle samalle firmalle yhä edelleen jolloin firmakin voi käyttää sinua aina vain halutessaan eikä jää suurempaa velvotetta kun laskun maksu.oliver kirjoitti:Kannattaisikohan siirtyä päätoimiseksi viljelijäksi??
Olen laskeskellut että viljelyyn täyspainoisesti panostamalla saisin kiloja hehtaarille ja kustannuksia paremmin kohdennetua. Tällä saisin laskelmissani palkkatuloni korvattua Ja muutenkin olis aikaa enemmän paneutua viljelyyn ja metsiin. Itsellä on on viljelyalaa ja metsäalaa sen verran että siellä saisi töitä vuoden jokaiselle päivälle.
Nyt kaikkea joutuu hoitamaan vasemmalla kädellä, sekä tarvitsen kaikkien hommien hoitoon vanhojen isäntien avun, joka tuntuu kohtuuttomalta eläkeläisiä kohtaan.
Palkka tyostäni saama korvaus on ihan mukava. En ole ura ihminen enkä saa työstäni mitään vibroja, olen siellä vain ja ainostaan palkan ja taloudellisen varmuuden takia.
Velkaa on tilasta, ostomaista ja omasta talosta, tosin vuokramaatkaan eivät ihan ilmaisina tuleet. Vaimo onneksi käy ulkopuolella töissä.
Mutta silmäpussit, tressi ja maha meinaa kasvaa liikaa nykyisellä muodolla, mutta rohkeus hypäämään junasta ei meinaa riittää. Ikää on +30v
Vinkkejä ja mielipiteitä ottaisin mielelläni päätoimisilta viljeliöiltä
Riippuu kans asuinseudusta mut mä oon todennu et tällä seudulla ei ainakaan pitäis olla yhtään työtöntä. Joka helvetin päivä soi puhelin et ehdinkö tulla tuuraamaan ku on ukkoja pois tai ei saa kunnollisii tekijöitä. Eli ihan rohkeesti pois oravanpyörästä, päätös se on huonoki päätös
Re: kannattavuus
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... uoteellaanviljanviljelijä kirjoitti:Kun ei ole kuin yksi elämä, niin se kannattaa käyttää siihen mistä pitää. Jaksaminen kahden työn kanssa ei ikävuosien lisääntyessä ainakaan parane.oliver kirjoitti:Mutta silmäpussit, tressi ja maha meinaa kasvaa liikaa nykyisellä muodolla, mutta rohkeus hypäämään junasta ei meinaa riittää.
Jutussa haastatellun sairaanhoitajan mukaan JOKAINEN hänen hoitamansa kuoleva mies katui kuolinvuoteellaan että "Olisinpa tehnyt vähemmän töitä". Olemmeko liittymässä tähän porukkaan?
Re: kannattavuus
Tänään teerenpyynnissä päiväsellä ja tuota lausetta tuli mietittyä kun pelloilla näkyi traktoreita. Sunnuntai kuitenkin, hyvää keliä luvassa ja tiedän että ne hommat ei kuitenkaan päivän päälle, varsinkin kun pellot alkaa pikkuhiljaa kuivumaan. Ensin tuli itsellekin tunne että pitäisi olla pellolla, mutta sitten tuli järjen pilkahdus että ei sentään. Työt ei tekemällä lopu, vaikka kuinka yrittää! Huomenna päivä uusi, taas ehtii paljon kun aamusta lähtee ja iltaan tekeeturkki kirjoitti:http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... uoteellaanviljanviljelijä kirjoitti:Kun ei ole kuin yksi elämä, niin se kannattaa käyttää siihen mistä pitää. Jaksaminen kahden työn kanssa ei ikävuosien lisääntyessä ainakaan parane.oliver kirjoitti:Mutta silmäpussit, tressi ja maha meinaa kasvaa liikaa nykyisellä muodolla, mutta rohkeus hypäämään junasta ei meinaa riittää.
Jutussa haastatellun sairaanhoitajan mukaan JOKAINEN hänen hoitamansa kuoleva mies katui kuolinvuoteellaan että "Olisinpa tehnyt vähemmän töitä". Olemmeko liittymässä tähän porukkaan?
Re: kannattavuus
Kiitos vahvistavista vinkeistä.
Työni 12tuntista vuorotyötä+1tunnin työmatka yhteen suuntaan ja siihen kuuluu viikonloput ja yöt, työkavereita ei juurikaan ole koska olen yksin valvomossa. Kun päivät on 14tuntisia niiden jälkeen ei jaksa tehdä juurikaan ja yön jälkeen täytyy nukkua. Heh näkisittepä silmäpussit näin puintien jälkeen.
Aikaisemmin tämä palkka työ ei ole juurikaan häirinnyt samalla tavalla kuin nyt., no ehkä optimaalisia ruiskutus hetkiä. Tänä vuonna kun puintikelit olivat kortilla, niin aina kun oli poutaa ja vilja kuivui sateen jälkeen niin olin töissä tai illalla olisi voinut jatkaa päivää 4tunnilla eikä lähteä töihin viideltä. Sama jatkui/jatkuu glyforuiskutuksissa hyvät kelit töissä.
Laskin että menetin pelkästään 50hehtaarin puintikelit näiden töihin lähtojen takia, jonka takia loput 50ha taisteltiin sateiden kanssa ja laatu siinä kärsi, värivirheitä ym. Eli tästäkin tuli merkittävät tappiot saati sitten öljyn ja sähkön kulutus kuivatuksessa, kun 26% tyrkättiin sateiden välisissä kaappiin.
Pahin tässä omasta mielestä oli että perhettä(vaimo, poika 10v ja poika 2v) en nähnyt hereillä lähes 1,5kuukauteen, vaimon kanssa päivän kuulumiset käytiin puhelimitse. Laskin juuri että jos jäisin päätoimiseksi niin perhe ja minä saisimme 2050 tuntia/vuodessa lisää yhteistä aikaa. Loput 6710 tuntia vuodesta on jo nytkin käytetty maa- ja metsätalouteen, osa tietysti perheelle.
Itsellä on viime vuodet ollut että vapaapäivinä on pakko saada niille ajatellut työt tehtyä, koska sen jälkeen on tullut 4,5päivän "tauko" ja se on loppuen lopuksi pitkä tauko viljanviljelijälle sesonki aikana.
Pisti ajattelemaan.
Työni 12tuntista vuorotyötä+1tunnin työmatka yhteen suuntaan ja siihen kuuluu viikonloput ja yöt, työkavereita ei juurikaan ole koska olen yksin valvomossa. Kun päivät on 14tuntisia niiden jälkeen ei jaksa tehdä juurikaan ja yön jälkeen täytyy nukkua. Heh näkisittepä silmäpussit näin puintien jälkeen.
Aikaisemmin tämä palkka työ ei ole juurikaan häirinnyt samalla tavalla kuin nyt., no ehkä optimaalisia ruiskutus hetkiä. Tänä vuonna kun puintikelit olivat kortilla, niin aina kun oli poutaa ja vilja kuivui sateen jälkeen niin olin töissä tai illalla olisi voinut jatkaa päivää 4tunnilla eikä lähteä töihin viideltä. Sama jatkui/jatkuu glyforuiskutuksissa hyvät kelit töissä.
Laskin että menetin pelkästään 50hehtaarin puintikelit näiden töihin lähtojen takia, jonka takia loput 50ha taisteltiin sateiden kanssa ja laatu siinä kärsi, värivirheitä ym. Eli tästäkin tuli merkittävät tappiot saati sitten öljyn ja sähkön kulutus kuivatuksessa, kun 26% tyrkättiin sateiden välisissä kaappiin.
Pahin tässä omasta mielestä oli että perhettä(vaimo, poika 10v ja poika 2v) en nähnyt hereillä lähes 1,5kuukauteen, vaimon kanssa päivän kuulumiset käytiin puhelimitse. Laskin juuri että jos jäisin päätoimiseksi niin perhe ja minä saisimme 2050 tuntia/vuodessa lisää yhteistä aikaa. Loput 6710 tuntia vuodesta on jo nytkin käytetty maa- ja metsätalouteen, osa tietysti perheelle.
Itsellä on viime vuodet ollut että vapaapäivinä on pakko saada niille ajatellut työt tehtyä, koska sen jälkeen on tullut 4,5päivän "tauko" ja se on loppuen lopuksi pitkä tauko viljanviljelijälle sesonki aikana.
Pisti ajattelemaan.
Re: kannattavuus
Tuttuja pohdintoja nimim. oliverilla, joskin mulla vähän eri lähtökohdasta. Tänä vuonna kun oli hankalat kelit, niin mielestäni ei päivätöiden vuoksi jäänyt puimatta hyvän sään aikana, koneen teknisten häiriöiden vuoksi kylläkin. Meillä ala paljon pienempi. Navetassakin käyn pari kertaa päivässä vaikka emäntä lypsääkin, niin on siinä silti sitä puuhastelua.
Mulla työmatkaan menee kans pari tuntia päivässä mikä on yksi syy siihen, että sain neljä vuotta sitten puhuttua itselleni entisen työni osa-aikaiseksi. Teen yleensä kolmea päivää viikosta, mutta päiviä voi vaihtaa ja liukuva työaika leimauksineen on käytössä. Ihan tarpeeksi rankkaa on silti tällä iällä (=45 vee) kulkemisineen ja stressaamisineen!
Meillä tulee nuoriso mun tilalle maataloushommiin viimeistään ensi vuonna, joten ne hommat jää multa pois. Mutta olen pohtinut, että en enää mee kokoaikaiseksi entiseen hommaani, vaan yritän keksiä/kouluttautua johonkin uuteen. Tää maataistelu kiinnostaa kyllä kovasti, joten jotain sen suuntaista varmaan. Koulutukseltani olen ylioppilas, joten senkään suhteen ei ole rasitteita minkään määrätyn alan suhteen!
Täytyi tähän vielä lisätä, että ajattelemaan pistää tää touhu senkin vuoksi, että rahaa ei ole mihinkään. Pitäis tilata mursketta pihalle - ei ole rahaa. PItäis korjauttaa traktoria, ei ole rahaa. Pitäis ostaa silmälasit - ei ole rahaa. Jos ei sitä paljoa tulekaan, niin ei kait siitä ole paljoa kulutettavaksi. Joskus vaan tuntuu, että tällä työmäärällä kuuluis olla periaatteessa varaa niinku perusylläpitoon. Mutta valoisasti kuitenkin katsotaan eteenpäin ja luotetaan alkutuotantoon. Vielä joskus kaikkien lehmien maito saadaan tankkiinkin!
Mulla työmatkaan menee kans pari tuntia päivässä mikä on yksi syy siihen, että sain neljä vuotta sitten puhuttua itselleni entisen työni osa-aikaiseksi. Teen yleensä kolmea päivää viikosta, mutta päiviä voi vaihtaa ja liukuva työaika leimauksineen on käytössä. Ihan tarpeeksi rankkaa on silti tällä iällä (=45 vee) kulkemisineen ja stressaamisineen!
Meillä tulee nuoriso mun tilalle maataloushommiin viimeistään ensi vuonna, joten ne hommat jää multa pois. Mutta olen pohtinut, että en enää mee kokoaikaiseksi entiseen hommaani, vaan yritän keksiä/kouluttautua johonkin uuteen. Tää maataistelu kiinnostaa kyllä kovasti, joten jotain sen suuntaista varmaan. Koulutukseltani olen ylioppilas, joten senkään suhteen ei ole rasitteita minkään määrätyn alan suhteen!
Täytyi tähän vielä lisätä, että ajattelemaan pistää tää touhu senkin vuoksi, että rahaa ei ole mihinkään. Pitäis tilata mursketta pihalle - ei ole rahaa. PItäis korjauttaa traktoria, ei ole rahaa. Pitäis ostaa silmälasit - ei ole rahaa. Jos ei sitä paljoa tulekaan, niin ei kait siitä ole paljoa kulutettavaksi. Joskus vaan tuntuu, että tällä työmäärällä kuuluis olla periaatteessa varaa niinku perusylläpitoon. Mutta valoisasti kuitenkin katsotaan eteenpäin ja luotetaan alkutuotantoon. Vielä joskus kaikkien lehmien maito saadaan tankkiinkin!
Re: kannattavuus
Lopeta se palkkatyö! Tuossa yhtälössä ei ole ku häviäjiä, katsoo sitä mitenpäin tahansa ja aikaa noiden pikkusten kanssa ei tule IKINÄ saamaan takasin. Ennemmin kinkku pois vaikka leivän päältä kunhan sen leivän saa syödä lasten kanssa kimpassaoliver kirjoitti: Pahin tässä omasta mielestä oli että perhettä(vaimo, poika 10v ja poika 2v) en nähnyt hereillä lähes 1,5kuukauteen,
- junttieinari
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 380
- Liittynyt: 09 Maalis 2008, 18:27
- Paikkakunta: Pohjois-Savo
Re: kannattavuus
Ihan samat fiilikset oli eilen, sillä erotuksella että vedin kolmen tunnin päikkärit.Jari kirjoitti: Tänään teerenpyynnissä päiväsellä ja tuota lausetta tuli mietittyä kun pelloilla näkyi traktoreita. Sunnuntai kuitenkin, hyvää keliä luvassa ja tiedän että ne hommat ei kuitenkaan päivän päälle, varsinkin kun pellot alkaa pikkuhiljaa kuivumaan. Ensin tuli itsellekin tunne että pitäisi olla pellolla, mutta sitten tuli järjen pilkahdus että ei sentään. Työt ei tekemällä lopu, vaikka kuinka yrittää! Huomenna päivä uusi, taas ehtii paljon kun aamusta lähtee ja iltaan tekee
Olis ollu keliä, olis ollu kyntöä ja olis ollu lietteen ajoa. Mutta päivä se on tänäänkin. Ja paljon suuremmalla innolla työntekoon kun välillä saanut olla ihan vaan jouten.
Re: kannattavuus
Jos on toista sataa ha peltoa ja vielä vaimokin töissä niin täytyy olla tosi egoistinen tai suuruuden hullu jos pitää vielä tienata palkkarahat sen päälle. 50 ha ymmärtää vielä kun sen saa koht helposti hoidettua öisin, ja kannattavuus heikolla. 100 ha tukia antaa jo sellaisen varmuuden että saa pahimmat velat pois.Kannattaisikohan siirtyä päätoimiseksi viljelijäksi??
Jos olisin tuossa asemassa en miettisi yhtään. Jäisin heti kotiin. Jos oikein on viitseliäisyyttä, voi ruveta myös viljelemään erikoiskasveja jotka sitten antaisi vielä paremman katteen. Lisäksi jää mahdollisuus myydä työurakointia tuntihinnalla + alv, jos oikein hinkuu töihin. Niin kauan kun lapset ovat pieniä ei ole mitään järkeä tuossa asemassa lähteä muualle.
Ei täälläkään. Kaikki joilta kysyy voisivatko tulla (sähkömies, lvi, kaivinkoneet, timpurit, muurari, huoltoyrittäjät jne) eivät ehdi. Jonotusaika vähintään 3 viikkoa joka paikassa. Ne jotka ovat töissä tekee niin paljon että kaatuvat, ja missä ihmeessä nämä työttömät ovat ja ketä ne looserit rekisterissä oikein ovat?? Kyllä pitää olla ihme sälli tai tosi taitava sosiaalietuuksien hyväksikäyttäjä, jos töistä on pystynyt välttymään viimeiset pari vuotta.tällä seudulla ei ainakaan pitäis olla yhtään työtöntä
Onneksi ainakin itsellä tämä maatalous on niin mielekästä että ei vielä ärsytä työn puolesta, mutta käyn itsekin keikkaluonteisti muualla ja lopettaisin heti "palkkatyön" jos olisi taloudellisesti mahdollista. Urakointikin hankaloituu, kun sikatilalliset ajavat tuotantoa alas ja niiden pitää elättää perheitään jotenkin, pyörivät nyt lanoilla ja lumitöissä.
Re: kannattavuus
Tilanpito on hoitunut palkka työs ohella ihan hyvin. Etäisyydet itsellä palkka töihin 6km ja tilalle 5km joten helpottaa aika paljon. Esikoinen täyttää nyt 3-vuotta ja seuraava olis tulossa ens kuussa. 3 vuotta on mennyt todella nopeasti. Varsinkin syksyisin ei paljon kotona nukkumista enempää oleskella. Unelma olis saada elanto maanviljelystä, siihen alkaa usko hiipumaan. Omaa maata pitäis olla velattomana sama kun nyt on vuokramaineen n.80 ha. Mietittäva on pitäiskö luopua vuokramaista ja keskitttyä palkka töihin vai toisin päin. paras vaihtoehto olis olla vieraalla töissä talvisin. Aiheesta löytyy jonkin verran keskustelua osiossa oletko päätoiminen vai sivutoiminen viljeliä.
Re: kannattavuus
Ja varsinkin juuri nyt, kun tuli pellolta ja söi sitä teeripaistia, muhinut uunissa monta tuntia! Kielen mennessään vievää luomuruokaa tehoviljelijällejunttieinari kirjoitti:Ihan samat fiilikset oli eilen, sillä erotuksella että vedin kolmen tunnin päikkärit.Jari kirjoitti: Tänään teerenpyynnissä päiväsellä ja tuota lausetta tuli mietittyä kun pelloilla näkyi traktoreita. Sunnuntai kuitenkin, hyvää keliä luvassa ja tiedän että ne hommat ei kuitenkaan päivän päälle, varsinkin kun pellot alkaa pikkuhiljaa kuivumaan. Ensin tuli itsellekin tunne että pitäisi olla pellolla, mutta sitten tuli järjen pilkahdus että ei sentään. Työt ei tekemällä lopu, vaikka kuinka yrittää! Huomenna päivä uusi, taas ehtii paljon kun aamusta lähtee ja iltaan tekee![]()
Olis ollu keliä, olis ollu kyntöä ja olis ollu lietteen ajoa. Mutta päivä se on tänäänkin. Ja paljon suuremmalla innolla työntekoon kun välillä saanut olla ihan vaan jouten.
Re: kannattavuus
Tosiaan peltoa on reilusti, tosin sitä on ostettu ja vuokrattu eli velkaa ja kuluja löytyy. Olen tullut viime vuosina siihen tulokseen että sivutoimisena ei voi saada pelloista kaikkea irti, koska ei kertakaikkiaan aika riitä paneutumaan viljelyyn tarpeeksi. Missään tapauksessa en ole egoistinen tai suuruuden hullu, mutta jotenkin siihen on sokeutunut, että muuten ei selvitä jos ei tule palkkatuloa. Näissä laskelmissani esim. 300kg/ha sadon nousu tuo jo merkittäväm palkan itselle. Heh olenhan tähän soppaan kerinnyt vielä hiukan urakoimaankin.Cultio kirjoitti:Jos on toista sataa ha peltoa ja vielä vaimokin töissä niin täytyy olla tosi egoistinen tai suuruuden hullu jos pitää vielä tienata palkkarahat sen päälle. 50 ha ymmärtää vielä kun sen saa koht helposti hoidettua öisin, ja kannattavuus heikolla. 100 ha tukia antaa jo sellaisen varmuuden että saa pahimmat velat pois.Kannattaisikohan siirtyä päätoimiseksi viljelijäksi??
Jos olisin tuossa asemassa en miettisi yhtään. Jäisin heti kotiin. Jos oikein on viitseliäisyyttä, voi ruveta myös viljelemään erikoiskasveja jotka sitten antaisi vielä paremman katteen. Lisäksi jää mahdollisuus myydä työurakointia tuntihinnalla + alv, jos oikein hinkuu töihin. Niin kauan kun lapset ovat pieniä ei ole mitään järkeä tuossa asemassa lähteä muualle.
.
Nyt täytyy vain kerätä rohkeutta ratkasun tekemiseen.
Re: kannattavuus
Itsellä selvä homma että päätomisena toimitaan. Eipä noita broiskuja oikein sivutoimisena hoidella. SPV on tulossa vuoden vaihteessa, mutta olen ollut tilalla päätoimisesti töissä jo vissiin neljä vuotta. Tuleva vanha isäntä on onneksi vasta 56 joten apuvoimia pitäis tältä suunnalta tulla vielä hyvän aikaa. Tällä hetkellä tilanne on se että kuivalannanlevitysurakointi vie oman ajan keväällä lähes täysin ( yli 150 laskutustuntia+hukka-aika+omat käytännös kuukauden aikana). Toissa keväänä kylvin 5 hehtaaria ja tänä keväänä en yhtään... Jonkun verran olen toki äestellyt iltaisin kun olen levitysreissuilta tullut. Isäntä on myös hoitanut elukat lähes täysin kylvöaikana. Haaveis on ollu monta kertaa hommata joku ajamaan toista vuoroa sontakärryllä, mutta mistä sellaisen kaverin löytää jonka sais toukokuuksi töihin? Jotakin tälle yhtälölle pitää jossakin vaiheessa tehdä. Haaveis olis kuitenkin keritä olla juuri syntyneen esikoisenkin kans eikä käydä kotona vaan nukkumas!
Kannattavuudesta:
Itsellä on suht helppo seurata kasvi- ja eläintalouden kannattavuutta erillään, kun broiskut on omana osakeyhtiönään. Sontaa on onneksi käytössä yli oman tarpeen. Moneen vuoteen ei oo ostettu kun pelkkiä typpilannoitteita. Täytyy kyllä sanoa että ilman tuota sontaa tämä homma olis ihan haista paska hommaa. Nykyisellään käteen jää kasvipuolesta ihan ok vuosipalkka, mutta ilman sontaa tällä noin 100ha ei kyllä kummoista leipää syötäisi.
Broiskuhommahan on tietysti kaikkien mielstä ihan kultakaivos. On se joskus 80-luvulla ehkä ollutkin, mutta muutamas vuodes on yhden kasvatuserän rehulasku noussut noin 15t€... Arvatkaa onko lihan hinta noussut? Parempaa tulosta tuli 80-90-lukujen taittees neljäsosalla siitä eläinmäärästä mikä nyt on
Kannattavuudesta:
Itsellä on suht helppo seurata kasvi- ja eläintalouden kannattavuutta erillään, kun broiskut on omana osakeyhtiönään. Sontaa on onneksi käytössä yli oman tarpeen. Moneen vuoteen ei oo ostettu kun pelkkiä typpilannoitteita. Täytyy kyllä sanoa että ilman tuota sontaa tämä homma olis ihan haista paska hommaa. Nykyisellään käteen jää kasvipuolesta ihan ok vuosipalkka, mutta ilman sontaa tällä noin 100ha ei kyllä kummoista leipää syötäisi.
Broiskuhommahan on tietysti kaikkien mielstä ihan kultakaivos. On se joskus 80-luvulla ehkä ollutkin, mutta muutamas vuodes on yhden kasvatuserän rehulasku noussut noin 15t€... Arvatkaa onko lihan hinta noussut? Parempaa tulosta tuli 80-90-lukujen taittees neljäsosalla siitä eläinmäärästä mikä nyt on
Re: kannattavuus
oliver kirjoitti: Tosiaan peltoa on reilusti, tosin sitä on ostettu ja vuokrattu eli velkaa ja kuluja löytyy. Olen tullut viime vuosina siihen tulokseen että sivutoimisena ei voi saada pelloista kaikkea irti, koska ei kertakaikkiaan aika riitä paneutumaan viljelyyn tarpeeksi. Missään tapauksessa en ole egoistinen tai suuruuden hullu, mutta jotenkin siihen on sokeutunut, että muuten ei selvitä jos ei tule palkkatuloa. Näissä laskelmissani esim. 300kg/ha sadon nousu tuo jo merkittäväm palkan itselle. Heh olenhan tähän soppaan kerinnyt vielä hiukan urakoimaankin.
Nyt täytyy vain kerätä rohkeutta ratkasun tekemiseen.
Onhan noita useita vaihtoehtoja.
-lopeta palkkatyö ja panosta täysillä viljelyyn, sekä koneurakointiin.
-lopeta viljely, vuokraa pellot pois ja jatka palkkatyötä.
-lopeta urakointi, ulkoista osa töistä, esim. ruiskutukset ja jatka palkkatyötä.
Kait lähinnä kyse siitä, että mitä haluaa tehdä? Mut ihteesä ei kannata polttaa loppuun monessa työssä, menee viel perhe, terveys ja sitä rataa kaikki...
Re: kannattavuus
Ei taida onnistua maatilan nopea kasvattaminen pelkästään kasvinviljelytuloilla, jos pitää markkinahintaisia kiinteistöpanoksia hankkia. Edulliset vuokrahinnat ja aloituspotti, soraharju ja reilusti kaavoitettavaa rantaa, siinä on joitakin avaimia laajenevan tilan alkutaipaleelle.
Palkkatuloilla tilakoon nopea kasvattaminen ei välttämättä ole realistista, muille kuin miljoonatuloisille, muistettava on, että miljoona(palkka)tuloillakaan (muutamakymmen johtajaa Suomessa) ei saa peltomaata jostakin Loimaalta kuin jotain kolmekymmentäviisi hehtaaria vuodessa, varainsiirtoverot ja lohkomiskulut muistettava myös. Ja maan tarjonta ei aina sovellu tarkoitukseen. Toisaalta miljoonatuloisilla useimmiten on enemmän aikaa maanviljelysharrastella kuin keski- ja pienituloisilla.
Jollakin viidentuhannen kuukausituloilla pääsee jo melkoisen korkeaan kokonaisveroasteeseen, ja on melko epätodennäköistä, että sellainenkaan palkka tulisi löysäilemällä, eli on matkoja ja sitoumuksia ja pitkiä työpäiviä, ei anna periksi viljelytoimille sitäkään vertaa kuin tehdas- tai virkamieshommat. Eikä niillä (lisä)tuloilla saa kuin puutarhapalstoja hankituksi.
-SS-
Palkkatuloilla tilakoon nopea kasvattaminen ei välttämättä ole realistista, muille kuin miljoonatuloisille, muistettava on, että miljoona(palkka)tuloillakaan (muutamakymmen johtajaa Suomessa) ei saa peltomaata jostakin Loimaalta kuin jotain kolmekymmentäviisi hehtaaria vuodessa, varainsiirtoverot ja lohkomiskulut muistettava myös. Ja maan tarjonta ei aina sovellu tarkoitukseen. Toisaalta miljoonatuloisilla useimmiten on enemmän aikaa maanviljelysharrastella kuin keski- ja pienituloisilla.
Jollakin viidentuhannen kuukausituloilla pääsee jo melkoisen korkeaan kokonaisveroasteeseen, ja on melko epätodennäköistä, että sellainenkaan palkka tulisi löysäilemällä, eli on matkoja ja sitoumuksia ja pitkiä työpäiviä, ei anna periksi viljelytoimille sitäkään vertaa kuin tehdas- tai virkamieshommat. Eikä niillä (lisä)tuloilla saa kuin puutarhapalstoja hankituksi.
-SS-