Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
jk kirjoitti:En tiedä mikä olis tänä vuonna kannattanut, mutta kun sänkeä tutkii niin ainakin neljäsosassa korsia pahkoja. Pidän pahkahometta suurimpana syyllisenä huonoon satoon. Ei juventuksen tehot riittäneet...
Eilen juttelin MTT:n tutkijoiden kanssa ja heidän kokemus oli, että tälle vuotta pahkahometta oli ollut reippaasti ruiskuttamattomilla lohkoilla ja ruiskutus oli ehdottomasti kannattanut.
Itse ajoin kans pääosaan tuon Juventuksen 0,8 l/ha annoksella ja tuntui tehoavan hyvin. Tuntuu tuo pahkaruiskutus olevan todella tarkka ajankohdasta ja pienikin myöhästyminen laskee tehoa heti
jk kirjoitti:En tiedä mikä olis tänä vuonna kannattanut, mutta kun sänkeä tutkii niin ainakin neljäsosassa korsia pahkoja. Pidän pahkahometta suurimpana syyllisenä huonoon satoon. Ei juventuksen tehot riittäneet...
Eilen juttelin MTT:n tutkijoiden kanssa ja heidän kokemus oli, että tälle vuotta pahkahometta oli ollut reippaasti ruiskuttamattomilla lohkoilla ja ruiskutus oli ehdottomasti kannattanut.
Itse ajoin kans pääosaan tuon Juventuksen 0,8 l/ha annoksella ja tuntui tehoavan hyvin. Tuntuu tuo pahkaruiskutus olevan todella tarkka ajankohdasta ja pienikin myöhästyminen laskee tehoa heti
Mielummin hiukan "liian" aikasin.
Ajankohtaa voi käsitykseni ja kokemukseni mukaan aikaistaa ohjeen mukaisesta systeemisillä (Juventus ja Amistar) aineilla.
jk kirjoitti:En tiedä mikä olis tänä vuonna kannattanut, mutta kun sänkeä tutkii niin ainakin neljäsosassa korsia pahkoja. Pidän pahkahometta suurimpana syyllisenä huonoon satoon. Ei juventuksen tehot riittäneet...
Eilen juttelin MTT:n tutkijoiden kanssa ja heidän kokemus oli, että tälle vuotta pahkahometta oli ollut reippaasti ruiskuttamattomilla lohkoilla ja ruiskutus oli ehdottomasti kannattanut.
Itse ajoin kans pääosaan tuon Juventuksen 0,8 l/ha annoksella ja tuntui tehoavan hyvin. Tuntuu tuo pahkaruiskutus olevan todella tarkka ajankohdasta ja pienikin myöhästyminen laskee tehoa heti
Mielummin hiukan "liian" aikasin.
Ajankohtaa voi käsitykseni ja kokemukseni mukaan aikaistaa ohjeen mukaisesta systeemisillä (Juventus ja Amistar) aineilla.
Joo en mää sitä meinannu etteikö siitä olisi ollu hyötyä. Ilman torjuntaa kaikki kasviyksilöt olis ollu pahkahomeen saastuttamia nyt vain 1/4!
Ruotsalainen neuvontajärjestöhän käsittääkseni suosittaa tuota ruiskutusta aikaisemmassa vaiheessa, kuin Suomessa yleisesti suositellaan. Itse olen pyrkinyt ajamaan juventuksen heti täyteen kukintaan enkä ole odotellut terälehtien tippumista. Lähinnä toiveena edes pienenpieni korrensäädevaikutus samalla!
jk kirjoitti:En tiedä mikä olis tänä vuonna kannattanut, mutta kun sänkeä tutkii niin ainakin neljäsosassa korsia pahkoja. Pidän pahkahometta suurimpana syyllisenä huonoon satoon. Ei juventuksen tehot riittäneet...
Eilen juttelin MTT:n tutkijoiden kanssa ja heidän kokemus oli, että tälle vuotta pahkahometta oli ollut reippaasti ruiskuttamattomilla lohkoilla ja ruiskutus oli ehdottomasti kannattanut.
Itse ajoin kans pääosaan tuon Juventuksen 0,8 l/ha annoksella ja tuntui tehoavan hyvin. Tuntuu tuo pahkaruiskutus olevan todella tarkka ajankohdasta ja pienikin myöhästyminen laskee tehoa heti
Mielummin hiukan "liian" aikasin.
Ajankohtaa voi käsitykseni ja kokemukseni mukaan aikaistaa ohjeen mukaisesta systeemisillä (Juventus ja Amistar) aineilla.
Joo en mää sitä meinannu etteikö siitä olisi ollu hyötyä. Ilman torjuntaa kaikki kasviyksilöt olis ollu pahkahomeen saastuttamia nyt vain 1/4!
Ruotsalainen neuvontajärjestöhän käsittääkseni suosittaa tuota ruiskutusta aikaisemmassa vaiheessa, kuin Suomessa yleisesti suositellaan. Itse olen pyrkinyt ajamaan juventuksen heti täyteen kukintaan enkä ole odotellut terälehtien tippumista. Lähinnä toiveena edes pienenpieni korrensäädevaikutus samalla!
Ei pidäkkään odottaa, koska silloinhan ollaan jo armotta myöhässä.
jk kirjoitti:En tiedä mikä olis tänä vuonna kannattanut, mutta kun sänkeä tutkii niin ainakin neljäsosassa korsia pahkoja. Pidän pahkahometta suurimpana syyllisenä huonoon satoon. Ei juventuksen tehot riittäneet...
Eilen juttelin MTT:n tutkijoiden kanssa ja heidän kokemus oli, että tälle vuotta pahkahometta oli ollut reippaasti ruiskuttamattomilla lohkoilla ja ruiskutus oli ehdottomasti kannattanut.
Itse ajoin kans pääosaan tuon Juventuksen 0,8 l/ha annoksella ja tuntui tehoavan hyvin. Tuntuu tuo pahkaruiskutus olevan todella tarkka ajankohdasta ja pienikin myöhästyminen laskee tehoa heti
Mielummin hiukan "liian" aikasin.
Ajankohtaa voi käsitykseni ja kokemukseni mukaan aikaistaa ohjeen mukaisesta systeemisillä (Juventus ja Amistar) aineilla.
Joo en mää sitä meinannu etteikö siitä olisi ollu hyötyä. Ilman torjuntaa kaikki kasviyksilöt olis ollu pahkahomeen saastuttamia nyt vain 1/4!
Ruotsalainen neuvontajärjestöhän käsittääkseni suosittaa tuota ruiskutusta aikaisemmassa vaiheessa, kuin Suomessa yleisesti suositellaan. Itse olen pyrkinyt ajamaan juventuksen heti täyteen kukintaan enkä ole odotellut terälehtien tippumista. Lähinnä toiveena edes pienenpieni korrensäädevaikutus samalla!
Ei pidäkkään odottaa, koska silloinhan ollaan jo armotta myöhässä.
Eli mun pahkahomeruiskutukset oli liian myöhään ja sillä tehoa ei tullut toivottua määrää. Parisen tonnia tuli parhaalta lohkolta.
Täytyy kokeilla omiin rypseihin seuraavalla kerralla( ajankohdan voi itse valita) Juventusta hiukan aikaisemmassa vaiheessa.
jk kirjoitti:En tiedä mikä olis tänä vuonna kannattanut, mutta kun sänkeä tutkii niin ainakin neljäsosassa korsia pahkoja. Pidän pahkahometta suurimpana syyllisenä huonoon satoon. Ei juventuksen tehot riittäneet...
Pahkoja tuli jonkun verran kuormaan, mutta kasvusto oli ennen puintia melko puhtaan näköinen. Ei siis semmonen musta niinkuin pahkahomeen pahasti saastuttama kasvusto yleensä on ainakin itellä ollut. Ajoin Juventuksen täyteen kukintaan, mutta vain 0,5l/ha. Sen verran sattui olemaan ainetta varastossa. Luulen, että näissä olosuhteissa ilman ruiskutusta tuho olisi ollut melko täydellinen. Nyt sato oli n. 1400kg/ha, joka on heikko sekin. Syitä varmaankin kova tuholaispaine, pahkahome, lakoontuminen ja kukinnan osuminen hellejaksoon. Vrt. esim. viime vuosi; huonompi lohko, täysin pysty kasvusto, vähän tuholaisia, kukinta vastaavasti hellejaksolla, vähemmän vettä, ei pahkohomeruiskutusta (eikä myöskään pahkahometta) ja sato 2000kg/ha.
Ruiskutusta olis varmaankin vähän voinut aikaistaa ja annosta suurentaa niin teho olis ollut parempi. Ohje ruiskuttaa vasta, kun terälehdet tippuvat perustuu varmaankin Sportak-aikaan?
jk kirjoitti:En tiedä mikä olis tänä vuonna kannattanut, mutta kun sänkeä tutkii niin ainakin neljäsosassa korsia pahkoja. Pidän pahkahometta suurimpana syyllisenä huonoon satoon. Ei juventuksen tehot riittäneet...
Ohje ruiskuttaa vasta, kun terälehdet tippuvat perustuu varmaankin Sportak-aikaan?
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan kylvöä jokatoisesta vantaasta, tautiaineita ei ole tarvittu toistaiseksi (tuulettuu paremmin, kovemmat kuurot pudottaa lehdet kunnolla?). Kaveri vetää juurikkaan kylvökoneella 47,5cm rivivälillä siemenmäärän ollessa 1-2kg/ha. Kasvusto täyttyy tälläkin konstilla, rikat pitävät kurissa juurikasharalla. Sadonlisä tällä menetelmällä vrt. 12,5cm riviväliin 500kg/ha, perustuu suurempaan tuhannen siemenen painoon.
Edit. Tänä vuonna oma rapsin KESKIsato alkaa numerolla 3(000)kg/ha. Pinta-alaa oli 26ha, seitsemällä lohkolla.
Kyllähän harvassa kylvössä on ideaa, mutta mielestäni vaatii herpaantumatonta kirppojen seurantaa, koska kasvustoa on vähemmän, niin tuhoalttiuskin kasvaa.
kylmis kirjoitti:Kyllähän harvassa kylvössä on ideaa, mutta mielestäni vaatii herpaantumatonta kirppojen seurantaa, koska kasvustoa on vähemmän, niin tuhoalttiuskin kasvaa.
Samaa mieltä olen, että tarkempana pitää tuholaisten kanssa olla, jos oikein harvaan kylvää. Tosin suurempi ongelma kylvössä taitaa, ainakin omalla kohdallani olla, että liian tiheäksi pakkaa menemään.
kylmis kirjoitti:Kyllähän harvassa kylvössä on ideaa, mutta mielestäni vaatii herpaantumatonta kirppojen seurantaa, koska kasvustoa on vähemmän, niin tuhoalttiuskin kasvaa.
Samaa mieltä olen, että tarkempana pitää tuholaisten kanssa olla, jos oikein harvaan kylvää. Tosin suurempi ongelma kylvössä taitaa, ainakin omalla kohdallani olla, että liian tiheäksi pakkaa menemään.
Itellä on iso osa lohkoista tosi herkkiä kuorettumaan (melko vähämultaisia hiesuja). Tänä vuonnakin heitti semmoset reippaat parin-kolmenkymmenen millin kuurosateet parina seuraavana päivänä rypsinkylvöjen jälkeen. Harventaa kasvustoa tehokkaasti. 6 kg:n siemenmäräällä noissa olosuhteissa tuli sopivan harva kasvusto, Ainoastaan kesän kovat ukkoskuurot ja yks todella kova raekuuro elokuun alussa aiheuttivat pahan lakoontumisen. Näissä sateissa olis tullu liimalakoa 3kg kylvölläkin. Tietenkin isolla rivivälillä tuulettuminen on parempaa kuin muuten vain harvassa kasvustossa. Jollain kevyemmällä lohkolla vois tietenkin kokeilla tuota joka toisesta vantaasta kylvöä...
reilu 1700 kg/ha, 22ha oli puitu ala. Trifolille tuntuu kelpaavan että mikäs tässä.
Ja luomuahan tämä on.
Satoi rankasti kylvön jälkeen ja kuorettumaa tuli,mutta ihmeesti se vaan kasvoi. "Miestä pitkää" ennenkuin myrskyt kaatoi,valvatit vielä siitä pidempiä.
Kyytiehdotuksia otetaan vastaan? Kiuruvesi- Sievi 150km matkaa.
Jäipä kumminkin alle kahen ja puolen tonnin... Eli: Rapsi Tamarin 2447kg/ha. Öljypitoisuus 42,5%. Kosteus oli kuivimmassa erässä 5,9% vaikka kotona näytti seittemää... Kysymys: Valehteleeko kosteusmittari (Wile55) rypsin asteikolla rapsia mitattaessa? Rapsillehan ei ole omaa asetusta. No parempi noin et on liian kuivaa kuin liian märkää...
