Ruis/syysvehnä 2010/2011
Valvoja: Farmari-ryhmä
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Kolmannes Magnifikeista eli jotain 11-12 hehtaaria on puitu eikä voi valittaa. Se toki kiinnostaa, tuleeko multamaalle kylvetyistä hyvin vai huijaako kasvuston ulkonäkö. Keväällä multamaat näyttivät heikommilta, mutta ottivat savikot kiinni hyvän pohjakosteuden avulla.
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Samalla kannalla, talvet vaihtelevia ja kesät kuivia, joten laon arkuuskaan ei ole niin oleellinen, moneen vuoteen ei olla korrenvahvistajaakaan ajettu, vaikka tänä vuonna olisi ollut tarpeen.kylmis kirjoitti:
Ensimmäinen kriteeri syysviljoilla on minun mielestäni hyvä talvenkestävyys. Sitten muut tekijät.
-
viljanviljelijä
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 238
- Liittynyt: 10 Joulu 2005, 18:08
- Paikkakunta: varsinais-suomi
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Omat kokemukset satovaihteluista samanlaisia, tosin ilman puimurin satomittaria. Noihin heikoimpiin alueisiin pitäisi pystyä puuttumaan, koska niissähän ne panokset menee hukkaan (sama työ, vaikka ostopanoksia säästäisikin).Wilpo kirjoitti:Tänä vuonna satomittari kertoi parhaimmista kohdista tulleen 8,6tn/ha ja huonnoimmista 3,5tn/ha.
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Ei noiden laatujuttujen perässä paljon paranisi juosta. Tilanteet muuttuu niin nopeasti (hinnoittelu yhdessä yössä), että ei tällaisella hidastempoisella syklillä mitä viljanviljelykin on, voi tuollaiseen varautua. Sadon tavoittelu etusijalle. Itse kokeilin tuota tähkään typetystä ihan kokeilunhalusta, mutta voi olla, että ei siitäkään selvää saa tänä vuonna, koska valkuaiset tuntuu muutenkin olevan korkealla.
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Mut nämä täsmäviljelymenetelmät nimenomaan voivat myös vahvistaa satoeroja, kun panoksia annetaan vain siihen paikkaan missä "satopotenttiaalia" on. Onhan selvää, jos ja kun lannoitteilla on jokin koko alan luvallinen maksimimäärä, mitä voi levittää, silloin niukkuutta jaetaan vain niille hehtaareille, joilla se lannoite tuottaakin jotakin. Lannoituksen varastoituminen on tutkimuksissa todettu jopa 20-50 kg:ksi, joten täsmälannoitus jättää paikalle lisää orgaanista ainesta ja taas seuraavaksi vuodeksi parempaa satopotentiaalia, ja heikot kohdat fliittaantuvat edelleen ja humus häviää johtaen heikkotuottoiseen alueeseen.viljanviljelijä kirjoitti:Omat kokemukset satovaihteluista samanlaisia, tosin ilman puimurin satomittaria. Noihin heikoimpiin alueisiin pitäisi pystyä puuttumaan, koska niissähän ne panokset menee hukkaan (sama työ, vaikka ostopanoksia säästäisikin).Wilpo kirjoitti:Tänä vuonna satomittari kertoi parhaimmista kohdista tulleen 8,6tn/ha ja huonnoimmista 3,5tn/ha.
Toimiva tapa muuttaa tilannetta olisi lisäkalkitus, ojitukset, jankkurointi, liejun ja mullan rahtaaminen, tässä ei lannoitusrajat tule vastaan. Lisäksi hivenperuslannoitus, maanparannus orgaanisilla lannoitteilla. Mutta lisäsadon hinnalla ei varmaan perusparannustöitä saa kovin nopeasti maksuun, ja leipävehnän tuottajalla valkuaiset laskevat edelleen ja rehusanktiot vievät viljatilistä useamman prosentin sitten vastaavasti. Kalkituksenkin kannattavuus seuraa samaa kaavaa, jos sadot eivät nousekaan roimasti, esimerkiksi vedenpuutteen, tallautumisen, liikamärkyyden, varjoisan paikan takia, jää kalkitus miinukselle reippaasti.
-SS-
-
viljanviljelijä
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 238
- Liittynyt: 10 Joulu 2005, 18:08
- Paikkakunta: varsinais-suomi
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Varmasti totta tuo SS:n mainitsema itseään vahvistava kierre. Muutamissa tapauksissa keinovalikoimaan pitää/on mahdollista ottaa myös viherlannoitusnurmet ja LHP:t, vaikka ne ovatkin muiden keinojen tapaan hidasvaikutteisia.
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Eräs ideahan täsmäviljelyssä on juurikin tuo SS:n esittämä kovimmat panokset parhaille kasvupaikoille. Mutta pohjimmiltaan ajatuksena on satokartoituksin saada selville, mitkä alueet lohkolla ovat huonommin tuottavia. Syyt selvitetään ja korjataan mikäli korjaus on taloudellisesti kannattavaa. Ja jos ei kannata niin sitten mennään näillä kohdin pienemmillä panoksilla.
Suomalaisilla lohkokoilla täsmäviljelyä on jo lohkokohtainen viljelykierto, lannoitus, kasvinsuojelu jne.
Suomalaisilla lohkokoilla täsmäviljelyä on jo lohkokohtainen viljelykierto, lannoitus, kasvinsuojelu jne.
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Juu jos ja kun pinta-ala on minimitekijä kovassa mutta erittäin kalliissa maanhaalimisen kisassa, eikä lannoitusta rajoitettaisi, täsmäviljelyn idea menisi päälaelleen. Silloin lisämaan hinnan ja lainankoron arvolla voisi panostaa myös heikkotuottoisempaan osaan lohkoa kaiken mahdollisen, lisälannoitusta myöten. Koska monta kommervekkia mahtuu monensadan korkoihin hehtaarilta. esimerkiksi lannoitus tuottaa eniten ensimmäisellä kymmenellä kilolla, eihän kukaan jätä typpilannoitusta kymmeneen kiloon vaikka se lisätuotto on suurin, toinen porras lannoituksen tuottoon tulee valkuaispitoisuden noususta leipävehnärajaan, taitaa vain olla melkoisen pieni nykyään.
Pinta-alatuet viljavuutta huomioonottamatta vääristävät tätä sadon maksimointitavoitetta. Toteutumaan ei tällainen skenaario pääse.
-SS-
Pinta-alatuet viljavuutta huomioonottamatta vääristävät tätä sadon maksimointitavoitetta. Toteutumaan ei tällainen skenaario pääse.
-SS-
Re: Ruis/syysvehnä 2010/2011
Magnifikit on nyt 4 hehtaaria vaille puituna ja ihan hyvät fiilikset jäi tänä vuonna. Jyvä on nättiä, hlp 80 kg ja satotaso ok. Ei näköjään moiti multamaata, vaikka aina sanotaan että pitäis olla savimaalla s-vehnät.