Tautiruiskutukset 2011

[suregrip]

Miten myöhään sopii ajaa syysvehnälle tautiaineita? Kukinta taitaa olla jo ohi, muutamia pieniä tautilaikkuja näkyy siellä täällä, lohkolla ei ole ollut vehnää vuosikymmeniin (jos ikinä), ja esikasvi on 2-vuotinen apilakesanto. Meinasin ensin jättää ajamatta mutta ilmat on kosteita ja kasvusto rehevä että torjunta tuntuis tarpeelliselta. Samalla menis vähän ureaa niskaan.

[Rubinjo]

Nuhainen..?

Taudinarkoja tuppaavat olemaan noi kotimaiset kilpailijaansa nähden. Vrt. Urho/Magnifik, Kruunu/Zebra, Voitto/Vilde jne...

[SS]

Näissä tilanteissa ensisijainen ohje on tautiaineen käyttöohjeen rajoitussivu. Monilla aineilla ei saa ajaa kukinnan alkamisen jälkeen.

Mutta jos tuhansien kilojen tappiot ovat tulossa tautilaikkujen takia, pitää ottaa selvää kasvinsuojeluneuvonnasta, miten pitkälle varoajan puitteissa voi ruiskuttaa, siis poiketen kukkimissäännnöstä. Yleinen varoaika on 35 päivää. Eli vielä on aikaa puintiin.

Lehtilaikut olisi hyvä tunnistaa pitävästi, jotta oikea aine tulisi valituksi.

Nyt on varmaan monella hinnat kiinnitetyt leipävehnätoimituksiin, niin olenkin huomannut ahdistuksen tarttuvan vehnänviljelijöihin lisääntyvästi joka sadekuuron jälkeen. Onneksi meille tilattiin pysyvä pouta jo juhannuksesta. Sademittari tyhjä edelleenkin.

-SS-

[Köysti]

Nojaa, tuota pitkää tähkää ainakaan Anniinaan saa Rypsi esikasvina, kasvusto näyttää hyvältä mutta tähkässä mittaa vain seittemän jyvän verran. Ei vain viitsi vaihtaa myöhäiseen vehnään kun tälläkin tekee usein tiukkaa, täydellä kasvinsuojelulla. Amaretolla kävi viimeksi köpelösti ilman tautiruiskutuksiakin. Onnistuessaan tosin mahtava potentiaali, ilo puida kun jyvää irtoaa. Anniinasta kuustonnia maksimissaan, tosin siihen olisin kyllä erittäin tyytyväinen, siihen ei mahdollisuuksia tämän vuotisella vehnäpellolla.

Ohrat sai Acanto+zenit läpi asti, samoin moddusta lisää lippulehdelle. Lajikkeina Vilde ja Einar, ei uskalla olla tyytyväinen kun kerran kaudessa saa kehua... Urhot sai saman Acanto+zenit seoksen terästettynä kestacilla. Eipä noitakaan uskalla moittia, etelässä taitaisi olla kasvuston puolesta lähes kymppitonnin aineet, täällä jäänee viiteen Ainoa miinus, ja suuri onkin, että noihin syysvehniin on iskenyt juolavehnä. Rypsi esikasvina ja kaikilla lohkoilla, joilla ei broadwayta, juolavehnä juhlii siellä täällä. Ei sitä rypsissä huomannut, oli kasvuston alla heikkona hapsuna mutta nyt vie selkeästi vehnältä voimaa ja lakoakin lienee luvassa.

Tautia ei ole löytynyt kuin syysvehnästä, lievää ruskolaikkua ennen tähkälle tuloa.

Kyllä meillä on rypsi pidentänyt vehnän tähkää kovastikin sellaisilla mailla, joista ei ole yleensä tullut kunnolla tavaraa. Oli omaa tosi vanhaa Mahti-vehnän siementä ja kyllä tuli todella nättiä tähkää. Satotasosta en tiedä, mutta jyvää oli ja tuleentui aika paljon Kruunun jälkeen. Ei siihen Anniinaan voi varmaan mitään pitkää tähkää saada tai en mä ainakaan ole ikinä semmoista nähnyt.

Nyt kun tullut ruiskuteltua jo kevätvehniäkin niin tein semmoisen huomion että oma Kruunu on ollut tänä vuonna myöhäisempi kuin näkemäni Zebrat, jotka tuli tähkälle samoihin aikoihin ku syysvehnät. En osaa/uskalla arvioida omien kevät- ja syysvehnien paremmuusjärjestystä mutta kummatkaan eivät ole jääneet liian harvoiksi ja siten potentiaalia on. Täällä päin on oikeastaan kaikki vehnät aika hyviä.

[khd]

Kevätvehnät ajelin eilen ja kirvoja näytti olevan aika paljon lohkolla jossa esikasvina ohra. Viereinen lohko, jolla rapsi esikasvina, en löytänyt yhtään. Tuollainen runsas kirvasto saattaa jo aiheuttaa sadonalennuksia ja tähkiin noustessaan surkastuneita jyviä. Eiköhän tähkäsääskille valmiiksi purkissa onneksi ollut Cyperkill nuo hoitanut.

[Tutti]

Kevätvehnät ajelin eilen ja kirvoja näytti olevan aika paljon lohkolla jossa esikasvina ohra. Viereinen lohko, jolla rapsi esikasvina, en löytänyt yhtään. Tuollainen runsas kirvasto saattaa jo aiheuttaa sadonalennuksia ja tähkiin noustessaan surkastuneita jyviä. Eiköhän tähkäsääskille valmiiksi purkissa onneksi ollut Cyperkill nuo hoitanut.

Samantyyppinen havainto parilta kauralohkolta. Paikoitellen oli korret ja lehdet ihan mustanaan. Koskaan en oo sellasta määrää kirvoja nähnyt.

[kevinc]

Monenlaista huolta näkyy pellolla, vaikka alkukausi näytti hyvältä. Ohraan on iskenyt joku viirutaudin näköinen, lehdissä pitkittäisiä vaaleita raitoja ja osassa lehdet menneet halki. Siemen oli omaa, mutta peitattu Täyssato nesteellä.

Vehnällä näkyi saman tapaista, mutta pikaisen googletuksen perusteella vehnällä ei semmoista pitäisi olla? Siemen sertifioitua. Ei taida tautiruiskutus enää tässä vaiheessa auttaa?

Lisäksi vehnässä aivan käsittämätön määrä etanoita. Joka tähkässä vähintään yksi. Niillekään ei taida saada mitään. Yhden niittasin ihan periaatteesta käsin

Vehnälläkö viirutauti?

[Kari]

Lisäksi vehnässä aivan käsittämätön määrä etanoita. Joka tähkässä vähintään yksi. Niillekään ei taida saada mitään. Yhden niittasin ihan periaatteesta käsin

Itsellänin oli kans muutama vuosi sitten yhdellä vehnälohkolla samantyyppinen etanainvaasio ja tuntuu, että satoon kyllä otti jonkin verran (~1000 kiloa). Jyvät olivat suuria (Anniina tjp 43 g), mutta satotaso jäi odotuksia alemmaksi. Etanoita ei millään helpolla tavalla taida saada kasvustosta häädettyäkään?

[Radon]

Lisäksi vehnässä aivan käsittämätön määrä etanoita. Joka tähkässä vähintään yksi. Niillekään ei taida saada mitään. Yhden niittasin ihan periaatteesta käsin

Vastasit tässä omaan kysymykseesi eli nuo viirut on etanien tekosia, näin ainakin itsellä kaurassa tekivät tuollaista jälkeä kun olivat pienia, luokkaa 2-3mm pitkiä, näihin tehosi vielä karate minimi annoksellakin.

[sokuri]

Vastasit tässä omaan kysymykseesi eli nuo viirut on etanien tekosia, näin ainakin itsellä kaurassa tekivät tuollaista jälkeä kun olivat pienia, luokkaa 2-3mm pitkiä, näihin tehosi vielä karate minimi annoksellakin.

Joo täällä samoin ollu etanoita mutta paljon pienempiä olivat kuin tuossa kuvassa...pieni annos karatea tuntui täälläkin ne hävittäneen. Ikinä ei oo kyllä etanoita ollu, johtuneeko esikasvista ( rypsi ) ja sen jälkeisestä kiekkomuokkauksesta...

[kevinc]

Joo täällä samoin ollu etanoita mutta paljon pienempiä olivat kuin tuossa kuvassa...pieni annos karatea tuntui täälläkin ne hävittäneen. Ikinä ei oo kyllä etanoita ollu, johtuneeko esikasvista ( rypsi ) ja sen jälkeisestä kiekkomuokkauksesta...

Mullakin sattuu olemaan rypsi esikasvina tuolla, tai oikeastaan kaikilla viljalohkoilla tänä vuonna. Se tässä harmittaakin, kun oletin sen riittävän tautisuojaukseksi, mutta nyt tulee sitten etanoita. Kynnetty on toki kaikki, kun ei oikein ole kevytmuokkausvehkeitä, paitsi 3m "Hankmo".

[Astral]

Oliskos joku jo valmiiks kätevästi laskenu tai tehny vaikka Excelillä sellasen taulukon missä pystyis suoraan vertaamaan vaikkapa 15m leveen ruiskun tallausta 27 metriseen verrattuna jos pellossa olis kahen rivin ajourat jotka käytännössä joka tapauksessa tallaantuu vaikka oliskin noi 300 leveet ruiskutuspyörät?

Äkkipäätään laskettuna 100ha tilalla vuodessa lisääntynyt tulo tallausvaurioiden vähetessä olis kuitenki useempia tuhansia euroja, eikö?

[Kaupoi]

15m:llä tallaantuu
30cm*2=0,6m
100/(15m/0,6m)=4%

27m:llä tallaantuu
100/(27m/0,6m)=2,22%

Eli sadalla hehtaarilla eroa tulee 1,78ha

Liitteenä alla yksinkertanen excel-taulukko tallausprosentin laskemiseen.

EDIT: Parantelin hieman excel-taulukkoa.

[Cultio]

Äkkipäätään laskettuna 100ha tilalla vuodessa lisääntynyt tulo tallausvaurioiden vähetessä olis kuitenki useempia tuhansia euroja, eikö?

Todellinen tallausprosentti lienee kapealle hieman suurempi kuin yllä mainittu, päisteajoista ja pellolta poistumisen takia. Mutta jos ero olisi sadalla hehtaarilla 2%, niin kahden hehtaarin katetuotto on tuskin niin suuri että sillä voi motivoida hyvinkin paljon kalliiimman ruiskun.

Toisaalta jos ajaa 100 ha useamman kerran kesässä, vaati se jo työn sujumisen kannalta hyvän ja ison ruiskun.

[Jari]

Äkkipäätään laskettuna 100ha tilalla vuodessa lisääntynyt tulo tallausvaurioiden vähetessä olis kuitenki useempia tuhansia euroja, eikö?

Todellinen tallausprosentti lienee kapealle hieman suurempi kuin yllä mainittu, päisteajoista ja pellolta poistumisen takia. Mutta jos ero olisi sadalla hehtaarilla 2%, niin kahden hehtaarin katetuotto on tuskin niin suuri että sillä voi motivoida hyvinkin paljon kalliiimman ruiskun.

Toisaalta jos ajaa 100 ha useamman kerran kesässä, vaati se jo työn sujumisen kannalta hyvän ja ison ruiskun.

2ha*apulannat+siemenet, oiskohan noin 400€/ha ja siihen päälle katetuotto peltoon jäävästä sadosta. Itsellä kertaruiskutusala noin 350ha, parin prosentin erollakin noin 7ha:n kylvö menisi hukkaan leveämmillä renkailla.

Asiaahan voi lähestyä myös toisin, oma ruisku 12m ja vaikka 42cm renkaat ts. 16.9R34. Mulla rahtia ajavana 21m ruisku ja 0.3m renkaat. Tallaustappiot voi vähentää ruiskutuslaskusta, ja tämä on todellista säästöä, erotus sadalla hehtaarilla kaupoin laskurilla 4.14ha! Siemenet,apulannat, katetuotto yhteensä vähintään 700€/ha. Eli hehtaarilla säästää enemmän kuin omalla ruiskulla tallaa, vaikka teettää työn urakoitsijalla