Ruis/syysvehnä 2010/2011

[Mikama]

Ruisku ollut jo kauan talviteloilla. 30ha vehnää tuli kylvettyä. Kerran tuli ruikittua sportakkia syysvehnille ja jäi silloin 5ha ruiskuttamati. Ainoa syysvehnä mikä silloin säilyi oli tuo 5ha, mikä ei saanut sportakkia. Silloin tuli vähän päätettyä, että eipä tästä hyötyä ainakaan ole! Tosin onhan niitä muitakin aineita, mutta enpä tiiä tuleeko tulevaisuudessa ruikittua. Muutenkin oli 3-vuoden tauko syysvehnällä, kun ei ole tahtonut olla keväällä mitään jäljellä. Jospa nyt onnistuisi.

[SS]

Kemikaalivalmistajat eivtä enää perustele lumihomeella ruiskutustarvetta, vaan tyvitautien ja DTR:n vähentämistä jo syksyllä. ELi toistuvasti vehnää samoilla pelloilla, tyvitaudit lisääntyvät. Siksi täyden annoksen tautitorjunta syksyllä katsotaan välttämättömäksi.

Tietenkään oraiden pakkasenkestoa ei saa näillä öljypohjaisilla tuotteilla parannetuksi, melkeinpä päinvastoin. Siksi jokaisen pitää katsoa aikaisemmat kokemukset ja tutkia tosissaan, mitkä ovat juuri omien lohkojen ne suurimmat talvehtimisriskit.

Itse löydän täältä mäkiseltä seudulta ainakin pari selvää riskiä, joihin siis ei ruiskutuksella voi vaikuttaa vaan silloin ruiskutus on lisänä menetyksissä, joita talvituho aiheuttaa. Ensimmäinen riski on talvitulvien hukuttama oras: puolet pellosta jyrkkää rinnettä, alapuoli aivan vaakasuoraa. Tässä tilanteesa alaosa kuolee tuplaveden alle ja yläosa paljaana kevään kuiviin tuuliin. Toinen riski on kevätahava, joka alkaa polttaa oraita parhaimmillaan helmikuulla ja maaliskuulla. Liian pitkä pakkasjakso paljaaseen maahan ei säästä yhtään orasta.

Paras ratkaisu näihin ongelmiin lienee pitkään sänkeen suorakylvö, mutta jokin tautipaine tai muu ongelma on vähentänyt paikallisia syysviljan suorakylväjiä, ovat palanneet kyntöön syysviljan alle.

Oma näkemyksen mukaan olisi saatava aikaan mahdollisimman pitkä ja vahva oras, viiruskaskaiden torjunta 2-3 ruiskutuksella, polvenkorkuinen ylitsekasvanut voidaan ruiskuttaa Sportakilla tms, pienempää orasta ei kannata.

-SS-

[Pasi]

Kemikaalivalmistajat eivtä enää perustele lumihomeella ruiskutustarvetta, vaan tyvitautien ja DTR:n vähentämistä jo syksyllä. ELi toistuvasti vehnää samoilla pelloilla, tyvitaudit lisääntyvät. Siksi täyden annoksen tautitorjunta syksyllä katsotaan välttämättömäksi.
-SS-

Tuntuu puhtaasti markkinointipuheilta. Kyllä kunnon peittauksen pitäisi pitää orasvaiheen tautipaineen kurissa. Peittaamaton siemen on eri juttu, jos syksy on pitkä ja lämmin. Mutta silloin pitäisi kai myös ruiskuttaa aikaisin? Lumihomeen ruiskutusaikaan tyvitaudit ja DTR eivät kai enää kovin paljoa kasva...?

Savilla suorakylvöstä on voitu luopua siksi, että oraat/jyvät ovat hukkuneet tai hyvin kuivana syksynä jääneet itämättä huonosti sulkeutuneen vaon pohjalle. Yleisistä suorakylvöön kykenevistä koneista vain Rapidissa on usein jokin vakavasti otettava muokkain, Tumessa ja VM:ssä ei mitään. Amerikan vehkeissä on ihan toimivia etumuokkaimia, mutta niitä koneita on aika vähän. Jokinlainen muokkaus uskoakseni parantaa itämismahdollisuuksia ja vähentää hukkumisriskiä. Painanteet ja rinteiden alla olevat tasanteet ovat ongelmallisia vaikka mitä tekisi.

Täällä ei olla muistaakseni koskaan ruiskutettu lumihometta vastaan. Pahimmat ja todennäköisemmät syyt syysviljan huonoon talvehtimiseen SS edellä selvästi sanoi. Peittamalla voi torjua myös lumihometta. Ja paljon helpommalla kuin ruiskuttamalla.

[aurauskeppi]

Aikanaan olen luopunut lumihomeruiskutuksesta nimenomaan sen vaivalloisuuden takia. Vehnän ja rukiin siemen on peitattu aina syksyin keväin. Pahoja lumihometuhoja ei ole ollut vaan tuhot on noita muita yllä mainittuja savimaan ongelmia.

.. Yleisistä suorakylvöön kykenevistä koneista vain Rapidissa on usein jokin vakavasti otettava muokkain, Tumessa ja VM:ssä ei mitään. Amerikan vehkeissä on ihan toimivia etumuokkaimia, mutta niitä koneita on aika vähän. Jokinlainen muokkaus uskoakseni parantaa itämismahdollisuuksia ja vähentää hukkumisriskiä. Painanteet ja rinteiden alla olevat tasanteet ovat ongelmallisia vaikka mitä tekisi.

Täällä tiilisavimailla kun rapidin etumuokkaria ei voi keväällä kuitenkaan käyttää niin sitä kallista lisälaitetta ei enää kukaan turhaksi painoksi ota. Syksyllä voisikin käyttää.
Kyllähän se vesi/ilmatilan tekeminen muokkaamalla varmasti parantaisi onnistumisvarmuutta. Syysviljojen kylvön yksi kannustin on vaan mulla ollut kulujen karsiminen ja ajan säästö jotka täysi muokkaamattomuus saa aikaan. Joten olen valinnut parhaat paikat syysviljoille ja kylvänyt muokkaamatta. Samat kohdat ovat usein vaikeita kevätviljoille.
Vehnänoraita on mielenkiinnolla seurattu. Maan halkeilun takia näyttäisi olevan parhaat edellytykset vuosiin oraiden menestyä. Sateet menevät nopeasti syvyyksiin eikä vesi jää lammikoiksi pinnalle.

[SS]

Sen verran asian vierestä, että koska tuota kasvipeitteisyys-lisätoimenpidettä on jossakin muualla kyselty, niin löysin nyt sen asetuksenkin: 494/2010 ; 10.6.2010

Maa- ja metsätalousministeriön asetus
maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 26 §:n 2 momentti, 27 §:n 2 momentti ja 28 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 1370/2009, seuraavasti:

26 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus
--------------------------------------------------------------------------------

Tässä tarkoitettua kasvipeitteisyyttä täyttävät seuraavat lohkot:

6) syyskylvöiset viljat;

Eli ruis ja syysvehnä ja speltti on tämän mukaan mukana kasvipeitteisyydessä. Paljon on kylillä kynnetty, siitä tämä tuli mieleen.

-SS-

[aurajokilaivuri]

Savilla suorakylvöstä on voitu luopua siksi, että oraat/jyvät ovat hukkuneet tai hyvin kuivana syksynä jääneet itämättä huonosti sulkeutuneen vaon pohjalle. Yleisistä suorakylvöön kykenevistä koneista vain Rapidissa on usein jokin vakavasti otettava muokkain, Tumessa ja VM:ssä ei mitään. Amerikan vehkeissä on ihan toimivia etumuokkaimia, mutta niitä koneita on aika vähän.

Ameriikanvehkeellä (GP) kylvettiin tänä vuonna rypsin sänkeen savimaalla, ja ovat orastuneet varsin tasaisesti vaikka pelto oli niin kuiva ettei kyntämisestäkään tullut mitään. Joskus aikanaan Rapidilla ilman muokkausta yrittäessä ihan sama vaikka olisi laahvannaskoneella suorakylvänyt.

[sokuri]

No joo kevät saapumassa Suomeenkin pikkuhiljaa. Ensimmäiset havainnot omista Evolo-syysrukiista ok, mutta Olivin syysvehnä... ...Lumihome ruiskutuskin tuli tehtyä mutta näyttää jo nyt tosi huonolta. Yksi kolmesta kylvöstä näköjään onnistuu Olivinin kanssa, no jos ensi syksynä tulee kylvettyä lajike vaihtuu varmasti.

[errav]

Olivinia mulla kanssa hometta jonkin verran ehkä 30% vaikee arvioida kun ei ole kokemusta. Jotenkin naapurin vehnät näyttää paremmalta ehkä urhoa. Syys-viljojen viljely on kanssa yhtä jahkaamista... keväällä on varma ettei enään kylvä ikinä ja syksyllä kylvää kuitenkin. Taitaa olla liian varhaista vielä antaa tuomiota vehnälle, mutta lajike vaihtuu ens vuodeksi skageniin. Niin ja se vanha kansa tiesi ettei sais näyttää syysvilja kuin kerran hyvältä, puidessa.

[Köysti]

No joo kevät saapumassa Suomeenkin pikkuhiljaa. Ensimmäiset havainnot omista Evolo-syysrukiista ok, mutta Olivin syysvehnä... ...Lumihome ruiskutuskin tuli tehtyä mutta näyttää jo nyt tosi huonolta. Yksi kolmesta kylvöstä näköjään onnistuu Olivinin kanssa, no jos ensi syksynä tulee kylvettyä lajike vaihtuu varmasti.

Kattelin noita MTT:n lajikekokeiden tuloksia ja nykyäänhän niissä ilmoitetaan syysvehnille lumihomeruiskutuksen vaikutus talvehtimiseen. Kyllä mä niistä numeroista ymmärsin että ruiskutuksella ei ole mitään merkitystä. Se nyt on yks ja sama jos prosentin-pari heittelee talvituho. Joissakin tapauksissa taisi talvehtiminen vaan kärsiä ruiskutuksesta.

Mitä omia Magnifikeja olen nyt nähnyt niin vihreää on. Pitää nyt odotella että kaikki lumet lähtee, mutta sen perusteella mitä maakunnassa olen kulkenut niin kaikki syysviljat ovat vihreitä. Vielähän voi tulla vaikka sellainen raaka pohjoistuuli, joka polttaa oraat ruskeiksi.

[kylmis]

Luulisin, että toinen hyvä talvi peräkkäin syysviljoille. Tästä voi tulla sellainen harhaluulo, että syysvilja onnistuu aina

[errav]

Ei onnistu ainakaan suoraan sänkeen kylvämällä surkeelta näyttää vs. kultivoituun kylvetty

[Rubinjo]

Ei onnistu ainakaan suoraan sänkeen kylvämällä surkeelta näyttää vs. kultivoituun kylvetty

Tässä ei ole mitään uutta. Öljykasvin sänki sitten erikseen.

[Pasi]

Mukavan vihreältä syysvehnät näyttävat ainakin nyt noin sadan metrin päästä katsottuna. Olisivat saaneet minun puolestani olla vielä muutaman päivän lumen alla. Yöpakkasia todennäköisesti vielä tulee, mikä saattaa tappaa tai harventaa kasvustoa turhan paljon.

[SS]

Mukavan vihreältä syysvehnät näyttävat ainakin nyt noin sadan metrin päästä katsottuna. Olisivat saaneet minun puolestani olla vielä muutaman päivän lumen alla. Yöpakkasia todennäköisesti vielä tulee, mikä saattaa tappaa tai harventaa kasvustoa turhan paljon.

Ei huhtikuun puolivälissä enää pakkastuulet kestä kuukautta niin kuin näinä kehnoina lumettomina talvina mielenkiintoista on lumihomeen vähäisyys ei tarnu petroolia laittaa. Olivinin vaateliaisuus on havaittu. Nyt näyttää kolme eri lajiketta selvinneen paremmuusjärjestyksessä Skagen - Gunbo - Magnifik. Ruis kyllä sieltä tulee; vain maantien vallin alla on lumihometta hiukan.
-SS-

[Joozeppi]

joo itellä se 45 prossaa syysvehnällä ja aika mukavalta näyttää. säätiedotuksen mukaan kohtuukelillä mentäs eteenpäinkin. tarvii viikolla tutkia paremmin erot olivin/magnifik/rehti. kylvöajankohdissa, tavoissa ja esikasveissa myös vaihtelua ni näkee vähän eroja jos niitä on.