Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Valvoja: Farmari-ryhmä
Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Ajattelin kysyä nykyisiltä viljeliöiltä ja tulevilta viljeliän aluilta, että miten koette nyky yhteiskunnassa tarvitseeko maanviljelijä agrologi koulutuksen. Itse olen Iisalmen yksikössä toisen vuoden agrologi ja itse olen käynyt sitä ennen Pemon ja itselleni koin että olisi tärkeää saada lisää ammattitaitoa ja käydä agrolokiksi, koska maatalous muuttuu aika paljon jne. Miten te koette tämän asian onko agrologin koulutus hyödyllinen???
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Ei koulutus koskaan mene hukkaan. Eli tarpeelinen on
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
minusta olisi vaan niin mukava kuulla mitä mieltä nykyset viljelijät ja mahdollisesti agrologi koulutkseen hakevat opiskelijat ovat agrologi koulutuksesta???
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Kyllä kannattaa opiskella! ja ennen kaikkea käydä aina keskiviikona cavessa 
- aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Riippuu siitä tuntuivatko ideat hyviltä vielä aamullakin..turkki kirjoitti:Täysin samaa mieltä. Lisäksi ns. koulutuksen ulkopuoleisessa oheistoiminnassakin syntyy hyviä kontakteja ja parhaat kehittämisideat saatiin illalla kämpillä.
-
viljanviljelijä
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 238
- Liittynyt: 10 Joulu 2005, 18:08
- Paikkakunta: varsinais-suomi
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Suosittelen ehdottomasti koulutusta. Ala voi olla jokin muukin kuin maatalousalan koulutus. Sen lisäksi mahdollisuuksien mukaan ainakin muutama vuosi töitä tilan ulkopuolella avartaa ihmisen näkemystä, joka auttaa viljelijänä menestymiseen/viihtymiseen.
Tulevaisuuden viljelijät eivät enää hae oppia naapurista, vaan katse pitää olla kauempana ulkomailla ja eri alojen toimintatavoissa.
Tulevaisuuden viljelijät eivät enää hae oppia naapurista, vaan katse pitää olla kauempana ulkomailla ja eri alojen toimintatavoissa.
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Moro
Olen 100% samaa mieltä koulutus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää olisi olla töissä vieraalla ainakin pari vuotta ja vielä mieluusti muulla alalla kuin maatalous. Aika vähän tulee uusia ideoita, jos kävelee pelkästään pirtin ja navetan väliä. Näitä "Reinoja" sitten hankkijan myyjä kusettaa satanolla, kun eihän mistään muualta voi mitään ostaa kun isäkin osti aina hankkijalta, äänesti keskustaa ja istutti perunan tiettynä päivänä vaikka olisi ollut metri lunta.
Olen 100% samaa mieltä koulutus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää olisi olla töissä vieraalla ainakin pari vuotta ja vielä mieluusti muulla alalla kuin maatalous. Aika vähän tulee uusia ideoita, jos kävelee pelkästään pirtin ja navetan väliä. Näitä "Reinoja" sitten hankkijan myyjä kusettaa satanolla, kun eihän mistään muualta voi mitään ostaa kun isäkin osti aina hankkijalta, äänesti keskustaa ja istutti perunan tiettynä päivänä vaikka olisi ollut metri lunta.
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Koulutuksen merkitys korostuu tulevaisuudessa rakennekehityksen takia, sillä yhä enemmän tilakoon suurentuessa tarvitaan viljelijältä liikkeenjohtokykyä. Suomessa liikkeenjohtaminen retuperällä, sillä monilla tiloilla jaksamisongelmia jne. Kuitenkin maailmalla isoja yksikköjä, eikä niin paljon jaksamisongelmia kuin Suomessa.
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Mutulla heitän, että suht harvassa maassa työntekijä maksaa näin paljon, kuin Suomessa suhteessa tilan tuottoon.aksu kirjoitti:...Kuitenkin maailmalla isoja yksikköjä, eikä niin paljon jaksamisongelmia kuin Suomessa.
-
Johan Teere
- Luokka: yli 100 hv
- Viestit: 125
- Liittynyt: 05 Maalis 2008, 11:39
- Paikkakunta: Joensuu
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
O.J. kirjoitti:Mutulla heitän, että suht harvassa maassa työntekijä maksaa näin paljon, kuin Suomessa suhteessa tilan tuottoon.aksu kirjoitti:...Kuitenkin maailmalla isoja yksikköjä, eikä niin paljon jaksamisongelmia kuin Suomessa.
Näinpä on. Kyllä halvalla vierastyövoimalla tehdään niin Suomessakin, mutta enempi muualla Euroopassa. Urakointikulttuuri on kyllä Suomessa lapsenkengissä, verrattuna Tanskaan, Saksaan jne. Ihmisten jaksamista edesauttaa kun peltotyöt on pääosin ulkoistettu, koneisiin investoitu suht vähän. Mutta ei Suomessa koneasemissa ja urakointipalveluissa päästä koskaan Keski-Euroopan tasolle, maantieteellinen asema asettaa rajoituksia niin paljon koneiden käyttöasteelle. Kasvilajeista maissin käyttö rehuksi, jopa kaksi säilörehusatoa enemmän kuin Suomessa, ja vilja-ja öljykasvilajien suurempi valinnanvara auttaa kummasti lisäämään koneiden käyttöastetta ja näin parantamaan urakoinnin kannattavuutta vähentäen myös palvelun käyttäjän maksuosuutta, eli halvemmalla menee. Suomessa tämä yhtälö karjatilalla saattaa olla se, että traktorilla/ koneilla painetaan yli 1500 h / vuosi ja sitten eläinten hoidossa se yli 3000 h / vuosi. Ulkomaalainen kollega pystyy vähentämään konetöittein osuutta melkoisesti ulkoistamalla. Ja mitä tuohon jaksamiseen vielä, liialla byrokratialla saadaan ainakin aikaan olotila, jolla jaksamiseen suurikin vaikutus.
Karkasi vähän aiheesta, mutta koulutus agrologiksi ei mene hukkaan. Itselle suositeltu aikuispuolelle menoa jo toistakymmentä vuotta sitten. Nykytilanteessa olis paperi ihan hyvä, jos tässä tilan ulkopuolelta jotain.....
Re: Agrologi koulutuksen hyödyllisyys
Kouluttautuminen ei koskaan ole turhaa! Vaikka ei työskentelisikään alalla, siitä on yleissivistyksen kannalta hyötyä. Samaa voisi sanoa kaikista muistakin aloista.
Agrologin koulutus antaa hyvä tmahdollisuudet työllistyä moneen eri ammattiin ja työpaikkaan. Vaikka kotona olisikin tila voi sairastuminen tms. pakottaa luopumaan tilanpidosta, silloin laaja-alainen alan tuntemus ja koulutus avaa ovia muihin työpaikkoihin.
Agrologin koulutus antaa hyvä tmahdollisuudet työllistyä moneen eri ammattiin ja työpaikkaan. Vaikka kotona olisikin tila voi sairastuminen tms. pakottaa luopumaan tilanpidosta, silloin laaja-alainen alan tuntemus ja koulutus avaa ovia muihin työpaikkoihin.
