Trappe-vehnä

[aurajokilaivuri]

Vehnälajike tarkoitus päivittää, kiinostuksen kohteen Trappe ja KWS Scirocco. Trappella lienee valkuainen huonompi, mutta sato parempi? Kumpaa kannattais hankkia?

Riippuu aikooko viljellä rehu- vai leipävehnää. Ei näytä siltä että trappeen olisi mahdollista saada valkuaista leipävehnälukemiin.

[aksu]

Vehnälajike tarkoitus päivittää, kiinostuksen kohteen Trappe ja KWS Scirocco. Trappella lienee valkuainen huonompi, mutta sato parempi? Kumpaa kannattais hankkia?

Riippuu aikooko viljellä rehu- vai leipävehnää. Ei näytä siltä että trappeen olisi mahdollista saada valkuaista leipävehnälukemiin.

Leipävehnää tarkotuksena, tosiaan tota mietin että onko mitenkään mahdollista saada trappeen tarpeeksi valkuaista...

[Tutti]

Vehnälajike tarkoitus päivittää, kiinostuksen kohteen Trappe ja KWS Scirocco. Trappella lienee valkuainen huonompi, mutta sato parempi? Kumpaa kannattais hankkia?

Riippuu aikooko viljellä rehu- vai leipävehnää. Ei näytä siltä että trappeen olisi mahdollista saada valkuaista leipävehnälukemiin.

Leipävehnää tarkotuksena, tosiaan tota mietin että onko mitenkään mahdollista saada trappeen tarpeeksi valkuaista...

Jos sulla on karjanlantaa käytössä, niin ehkä on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet saada valkuainen nousemaan?

Toinen juttu on se, että kannattaako viimeaikaisilla hintasuhteilla välttämättä yrittää viljellä leipävehnää. Kuitenkin hintaerot olleet aika pieniä rehuvehnään verrattuna viime vuosina. Tietty heikon valkuaisen vuosina jonkunlaisia valkuaishyvityksiä maksetaan myllyvehnälle. Ei tarvitse kuitenkaan isoa satoeroa, että rehu-/myllyvehnän hintaero laatulisineen tulee kuitattua.

[SS]

Vehnälajike tarkoitus päivittää, kiinostuksen kohteen Trappe ja KWS Scirocco. Trappella lienee valkuainen huonompi, mutta sato parempi? Kumpaa kannattais hankkia?

Pellot joille tulee ovat hiesusavia, joten sen puolesta kai Trappekin menis, lannoituksena ajattelin käyttää karjalantaa+viikinkiä. Kruunu antanu ihan hyvän sadon noilla pelloilla, viime vuonna n.5tn/ha.

Jos Kruunulla saat jo noin 5 tn 15% valkuaisvehnää, menee siihen jo se 150 kg typpeä. Jos meinaat Trappella saada tonnia suuremman sadon samalla lannoituksella, on valkuainen välttämättä pari prosenttiyksikköä alhaisempi.

Miksi sitten kituuttaa lannoittamatonta keltaista Trappen orasta pitkälle heinäkuun loppuun ja vasta sitten alkaa puisutella sitä apulantaa ? Raakavalkuaissato on yllättävästi samalla suuruusluokalla eri lajikkeiden välillä, siinä eväitä lajikevalintaan.

Eri asia on, jos sulla on vain joku 80 kg typpeä kylvössä ollut Kruunulla. Sitten Trappella voit päästä 170 kg:n tasoilla hurjiin tuloksiin, siis jos lasket taseilla, ovat nuo Kruunusadot olleet silloin niin paljon typen osalta miinuksella et voit ainakin 10 jollei 20 kg lisätä ?.

Kolmanneksi , jos hoitaa sen 200 kg N/ha jollakin tavalla, silloin Trappella on mahdollisuus helposti päästä 6-7 tn satoihin ja yli 12% valkuaisen tilanteessa kuin tilanteessa.

-SS-

[Wilpo]

Samoilla linjoilla kun muutkin. Ite valitsisin Trapen ja enkä edes yrittäisi leipätavaraa. Menisi osa sadontuottamiskyvystä hukkaan, kun osa typestä annetaan tähkälle. Itellä on kahtena vuonna ollut trappea ja molempina vuosina tosi hyvät sadot. 4000kg satotavoite lannoituksella 99kg typpeä antoi 14ha hiuesavi pellolla keskisadoksi 7,2tn/ha.
Jos tählälannoitus tiputtaisi 1-2 tn/ha satoa, niin näillä viljanhinnoilla teet vain tappiota leipätavaralla, jos sitä edes tulee sen tähkälannoituksen jälkeen.

Toisaalta, jos tämä markkinatilanne nyt kannustaa ihmisiä vain panostamaan rehutavaraan, voi ensi syksynä ollakin leipätavaran ja rehutavaran ero paljon isompi.

[aurajokilaivuri]

Vehnälajike tarkoitus päivittää, kiinostuksen kohteen Trappe ja KWS Scirocco. Trappella lienee valkuainen huonompi, mutta sato parempi? Kumpaa kannattais hankkia?

Riippuu aikooko viljellä rehu- vai leipävehnää. Ei näytä siltä että trappeen olisi mahdollista saada valkuaista leipävehnälukemiin.

Leipävehnää tarkotuksena, tosiaan tota mietin että onko mitenkään mahdollista saada trappeen tarpeeksi valkuaista...

Jos sulla on karjanlantaa käytössä, niin ehkä on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet saada valkuainen nousemaan?
Ei tarvitse kuitenkaan isoa satoeroa, että rehu-/myllyvehnän hintaero laatulisineen tulee kuitattua.

Sianlietettä oli käytössä ja jaettua lannoitustakin tuli kokeiltua, ja silti valkuainen molempina vuosina pohjalukemissa. Yaran taulukoiden mukaan edes mahdollisuus leipävehnävalkuaisiin on jossain ympäristötuen ja nitraattidirektiivin tuolla puolen. Jos trappea aikoo viljellä niin homma sujuu paljon paremmin kun ei edes yritä muuta kuin rehuvehnää, mikä tosiaan saattaa olla ihan hyvä vaihtoehto.

[aksu]

Kruunusta tuli satoa, kun n.120kg typpeä sijoituksena. Lisäksi pintaan ennen kylvöä mangaaniravinnetta, tais kokonaismääräksi tulla likipitäen 130kg/ha.

Noihin jaettuihin lannoituksiin en ole ryhtynyt, kuitenkaan salpietarit ei kerkeä edes sulaamaan vehnän tarpeisiin.

Eli lähinnä panoksena ajattelin max typpilannoitus+lietettä(mahdollisesti sittenkin kanan sontaa), sekä tautiruiskutus. Tuotantopanoksia ei tulis käytettyä liikaa, jos tavara päätyykin rehuksi.

[SS]

Toisaalta, jos tämä markkinatilanne nyt kannustaa ihmisiä vain panostamaan rehutavaraan, voi ensi syksynä ollakin leipätavaran ja rehutavaran ero paljon isompi.

Näistä hintaeroista saattaisi olla jollakulla taulukkoa esimerkiksi 2000-luvulta, Olen jo aikaisemmin laskeskellut, että noin 40 euron hintaero tonnilta leipä- ja rehulaadun välillä 150 euron perushintatasolla antaisi syyn kevätlannoitteen pihtaamiseen näiltä suurisatoisilta - tai kokonaan lajikkeen vaihtamiseen Manun/Bjarnen/Quarnan jne tyyppisiin valkuaisvehniin.

-SS-

[Jari]

Toisaalta, jos tämä markkinatilanne nyt kannustaa ihmisiä vain panostamaan rehutavaraan, voi ensi syksynä ollakin leipätavaran ja rehutavaran ero paljon isompi.

Näistä hintaeroista saattaisi olla jollakulla taulukkoa esimerkiksi 2000-luvulta, Olen jo aikaisemmin laskeskellut, että noin 40 euron hintaero tonnilta leipä- ja rehulaadun välillä 150 euron perushintatasolla antaisi syyn kevätlannoitteen pihtaamiseen näiltä suurisatoisilta - tai kokonaan lajikkeen vaihtamiseen Manun/Bjarnen/Quarnan jne tyyppisiin valkuaisvehniin.

-SS-

Tai sitten tekee kuten minä olen tehnyt parina viime vuonna. Kylvössä typpeä 70-80kg ja loput oraalle, kelien mukaan joko aikaisin tai hieman myöhemmin. Sadot olleet Anniinaksi hyviä, valkuaiset korkeita.

Ens kesänä urhoa lannoitettavana ja tarkoitus lintata keväällä typpeä että tuntuu. Syksyllä osa ilman apulantaa, kun loppui kesken. Saa nähdä mitä niistä tulee, oraat ok. näköiset mutta veikö ravinteettomuus satopotentiaalin? Toisaalta, oras pientä talven alle joten eipä paljoa ravinteita tarvinutkaan.

[07031979]

Sertisiemenellä 28.4.2011 kylvetty. Eka kaapillinen kuivattu ja esinäyte analysoitu tänään aamulla.

HLP 80
Valkuainen 13,7
Sako 130

Puidusta alasta laskettuna kuivapaino hehtaarilta n.6000kg. Sakolu yllätti, todella surkea vaikkei mitään järjettömiä sateita ole saanut niskaansa.

[Rubinjo]

Sertisiemenellä 28.4.2011 kylvetty. Eka kaapillinen kuivattu ja esinäyte analysoitu tänään aamulla.

HLP 80
Valkuainen 13,7
Sako 130

Puidusta alasta laskettuna kuivapaino hehtaarilta n.6000kg. Sakolu yllätti, todella surkea vaikkei mitään järjettömiä sateita ole saanut niskaansa.

Valkuainen yllätti!

[07031979]

Sertisiemenellä 28.4.2011 kylvetty. Eka kaapillinen kuivattu ja esinäyte analysoitu tänään aamulla.

HLP 80
Valkuainen 13,7
Sako 130

Puidusta alasta laskettuna kuivapaino hehtaarilta n.6000kg. Sakolu yllätti, todella surkea vaikkei mitään järjettömiä sateita ole saanut niskaansa.

Valkuainen yllätti!

Valkuainen ei yllätys. Viherlannoitusnurmi 2 vuotta, naudan lietettä ja Yaralaista. Anniina antoi samalla lannoitusreseptillä 19 valkuaista, 5500kg sadolla, sakoluvun ollessa 360. Trappen sakoluku pettymys. Trappeahan pidetään rehuvehnänä valkuaisen puutteen takia. Nyt kosahti sakoluku.

[07031979]

Mielenkiintoinen havainto lannoituksesta. Lohko joka ei saanut lietettä eikä pohjalla ollut viherlannoitusta, antoi valkuaiseksi 9. Tämän lohkon lannoitus pelkästään samalla määrällä Yaraa. Maalaji samaa Rm Hessiä ja viljavuusarvot lähes identtiset kuin tuossa ekassa lohkossa. Sato samaa 6000kg luokkaa. Lietteen vaikutus typpenä on n.30kg ja tuosta viherlannoituksesta on paha sanoa, luomussa olevat sen tietää kilolleen.

[SS]

Eihän tuossa ollut muuta informaatiota kuin se, minkä jo saaattakin aavistaa, eli orgaanisen lannoituksen vaikutus on taulukkoarvoja suurempi.

Yaralaista tarvitaan 200-220 kg N/ha, johan valkuaista alkaa näkymään.

-SS-

[aksu]

Trappesta tuli tulokset:

valkuainen: 11,5%
Sakoluku 290'
HLP 79,1

Lannoituksena oli se Yaran pellon y1+naudan lietelantaa. Sato 6000kg/ha.

edit: Kosteus oli Suomen viljavan mukaan 15,7%

Omat mittarit(murskaava ja viisari-wile) näyttää kuitenkin 13,5%.