KM satokilpailu

[sokuri]

Jokos väki luki KM satokilpailun loppukaneetit. Satokilpailu mielestäni aivan järjetön näillä säännöillä, talouskilpakin alkaa pikku hiljaa olla teoriaherrojen tekele parhaasta päästä.
Kaikesta huolimatta talouskisan ykkönen, syysrapsi (sato 4842kg/ha) ja kakkonen kevätrapsi (sato 4071 kg/ha) todella hienoja tuloksia. Sen sijaan esim. Syysvehnäsato 9401 kg/ha ei menestynyt kummassakaan kisassa. Ruissatoa (8796 kg/ha) hehkutettin paljon vaikka mielestäni hybrirukiin satopotentiaalilla ei mikään ihmesuoritus sentään...no tässä jotain ajatuksia aluksi... jatketaan analysointia.

[SS]

Oliko yhdelläkään kilpailijalla mukana kastelua. Entä oliko pohjalla esimerkiksi kasvillisuuskesanto tai karjanlantapaukku edellisenä kasvukautena. Silloin ei ole juurikaan ihme, että sadot nousevat viisinumeroisiksi parhaimmillaan.

Kasvinviljelyn kannattavuus tulosten valossa nähtävästi nousee aivan toisiin lukemiin kuin ainaisissa valitusvirsissä huonosta kannattavuudesta. Jos kyseessä ovat max 150 kiloa typpeä ja 15 kg fosforia käyttävät normaaliviljelijät. Tukipolitiikkaa rukattaessa pitänee ottaakin nämä optimistisemmat laskelmat ja tulokset käyttöön.

Ja olennaisin kysymys, miksei joillakin paikoilla silti tule viittä tonnia enempää vaikka peehoot olisi seiskalla, kalsiumit fosforit kalit rikit ja hivenet vihreällä ja melkein joka oras käydään hellällä kädellä auttamassa kasvun alkuun ?

Kilpailutetaanko tässä eri paikkakuntien ilmasto- ja maanlaatuominaisuuksia vai viljelijän taitoa ?

Onko satokilpailussa käytössä kilpailun valvojien ottamat maanäytteet, sillä sopivilla lukemilla voitaisiin änträtä varsinkin fosforilannoitusta kohdalleen.

-SS-

[Pelto-Jussi]

Maatila-Pellervon satokilpailukonsepti toimii minun mielestäni paremmin kuin KM:n vastaava. Siinä kilpailijoille annetaan pläntti maata samalta lohkolta eli ollaan ns. samalla viivalla. Tarveaineet ovat vissiin tiukassa kontrollissa - kaikkea saa käyttää niin kuin haluaa, mutta valvonta on tarkempaa kuin KM:n kilpailussa. KM:n skabassa voi tulla kiusaus käydä yön pimeinä hetkinä vähän lisäämässä panostusta tahi fiilata kirjapitoa...

Voitto talouskilpailussa taisi mennä jotakuinkin oikein. Kymppitonnin vehnäsadon ei pitäisi riittää voittoon viiden tonnin rapsisatoa vastaan. Sadon arvo on suurin piirtein sama, mutta pääsääntöisesti ruis- tai vehnäsadon tuottaminen kauppakuntoon asti maksaa enemmän kuin rypsi- tai rapsisadon.

On nuo kilpailut silti hauskoja ja hyödyllisiä - laskentaa ja pohdintaa kilpailujen tiimoilta tulee harjoitettua aika lailla paljon. Ja tuloksia tietysti verrataan omiin tuloksiin. Nyt tuli sitten vielä kova kiusaus kokeilla ensi vuonna syysrapsia

[Radon]

KM:n skabassa voi tulla kiusaus käydä yön pimeinä hetkinä vähän lisäämässä panostusta tahi fiilata kirjapitoa...

Tuo kertoo vain sen että lannoitusrajat on liian tiukat, kyllähän satotasokilpailussa lähtökohtana pitäisi olla riittävä lannoitus, ja varmasti käytännössä asia näin onkin tämä vaan ei saa paperilla näkyä joka on hieman huvittavaa.

[Köysti]

Täältä E-P:ltä taisi olla kans yksi osanottaja Urho-lohkolla. Kuinkas siinä kävi? Ennakkoon siitä kirjoitettiin, että nyt tulis niin paljon tavaraa kuin Urhosta ikinä voi saada. Lehti oli ehtinyt kadota ennen kuin sain sen käsiini.

[Jari]

Täältä E-P:ltä taisi olla kans yksi osanottaja Urho-lohkolla. Kuinkas siinä kävi? Ennakkoon siitä kirjoitettiin, että nyt tulis niin paljon tavaraa kuin Urhosta ikinä voi saada. Lehti oli ehtinyt kadota ennen kuin sain sen käsiini.

Knuuti 9401kg/ha ja Aila 7172kg/ha, jompikumpi näistä?

Kyllä se on kuten Pelto-Jussi sanoi, tässä kisassa olosuhteilla kisataan sekä pellon ravinnetilalla, ei niinkään osaamisella. Tämä mitenkään vähättelemättä osallistujia, kaikki kun osaavat hommansa!!!

Itsekin kauan sitten harkitsin kisaan lähtemistä, Eteläpohjalaisten innoittamana. Kun kuivuus ei ole koskaan ongelma, lämpösummasta kaikki kiinni. No, näinhän se onkin ETELÄ-POHJNMAALLA, omat pellot pohjoisempana ja perämeren rannikolla = vähäsateisinta kesäkuukausina.

Muutenkin sateet vähissä, kuten onneksi nyt alkutalvestakin... Tarttee todellakin onnea että sataa ennen juhannusta riittävästi, ja jos sataa, sen jälkeen sataakin elokuussa. Näillä karkeilla mailla voi vain haaveilla hyvästä sadosta mikäli 1,5 kk:n sateeton jakso. Mikäli sateet osuu kohdalleen ja on lämmintä, mikään ei toisaalta estä hyvää satoa. 2002 ja 2003 oli uskomattoman hyviä vuosia, varsinkin 2002 oli karu pettymys jos ohrasato jäi alle 6-7 tonnin parhailla mailla, huiput yli 8tn/ha. Nyt 7 vuotta putkeen ilman huippusatoja, toki suorakylvöä muutama vuosi välissä... Sadot jääneet noin kuuteen tonniin, aina klikkaa jostakin kasvutekijästä ja rankasti. On ollut hallat, tulvat ja kuivuudet...
Omat maat antaa anteeksi todella paljon, kevätkynnöllä ei periaatteessa voi epäonnistua kuten etelän savikoilla väärällä kylvöajankohdalla mutta aika pienellä viilaamisella saa isoja satoeroja aikaiseksi eri lohkojen välillä.

Nämä kisat antaa paljon vinkkiä käytännön viljelyyn, niitä sitten pohditaan kaveriporukassa ja sovelletaan sopivin osin. Mm. starttilannoitus on ollut käytössä -96 vuodesta saakka, mangaanilannosta luraus ruiskutuksissa lähes varotoimenpiteenä ym. pieniä juttuja. Näitä pellepelottomia tarvitaan että viljely kehittyy, kertomaan kokemuksistaan!
Onneksi meillä on täällä palstallakin pari kilpailijaa kertomassa vinkkejään

[Köysti]

Kiitti, Aila tosiaan oli tämä E-P:n osallistuja. Knuutilla oli Magnifik, Ailalla Urho. Onhan yli 7000 kg/ha hyvä syysvehnäsato ja väitän ettei Urholla helposti saa tuota enempää. Kyllä näistä kisatuloksista tulee ilmi, että Suomessa voi saada hyviä syysvehnäsatoja kunhan vaan säät suosii satokaudella.

[sokuri]

Hiukan ohi aiheesta, mutta lukiessani uusinta KM:ää alkoi ihmetyttämään kuinka vähän Ruotsissa viljellään öljykasveja.Syysrapsia 14500 ha, kevätrapsia noin 5000 ha ja kevätrypsiä noin 1000 ha eli yhteensä reilusti alle 21000 ha.

[sokuri]

Hiukan ohi aiheesta, mutta lukiessani uusinta KM:ää alkoi ihmetyttämään kuinka vähän Ruotsissa viljellään öljykasveja.Syysrapsia 14500 ha, kevätrapsia noin 5000 ha ja kevätrypsiä noin 1000 ha eli yhteensä reilusti alle 21000 ha.

Zeesus, alkoi vähän kiinnosta toi pieni öljykasviala...
Tässä faktaa...http://www.scb.se/Statistik/JO/JO0601/2 ... SM1002.pdf
Sieltä poimittuna. Siis Ruotsi ölykasvialat 2010: Syysrapsi 72270 ha ( keskisato 3090 kg/ha), syysrypsi 500 ha (1840 kg/ha), kevätrapsi 34160 ha ( 1520 kg/ha) ja kevätrypsi 2130 ha (1130 kg/ha). ELI OIKEA kokonaisala n. 109000 ha.
Eli KM kirjoittelee näköjään ihan mitä sattuu...

[Pelto-Jussi]

Hiukan ohi aiheesta, mutta lukiessani uusinta KM:ää alkoi ihmetyttämään kuinka vähän Ruotsissa viljellään öljykasveja.Syysrapsia 14500 ha, kevätrapsia noin 5000 ha ja kevätrypsiä noin 1000 ha eli yhteensä reilusti alle 21000 ha.

Minulla on ruotsalaisten viljelystä sellainen käsitys, että ainakin etelässä pyritään viljelemään niin paljon syysvehnää kuin mahdollista. Mutta silti öljykasvialat tuntuvat merkillisen pieniltä - ettei vain toimittajalle olisi sattunut moka tuossa kohtaa. Jos luku pitää paikkansa, viljellään Ruotsissa rypsiä ja rapsia vähemmän kuin Suomessa kuminaa.

Itsekin kauan sitten harkitsin kisaan lähtemistä, Eteläpohjalaisten innoittamana.

Harkinnassa on myös ollut, muttei itsekritiikki ole antanut vielä periksi. Tämän vuoden laskentaperusteilla olisin ilmeisesti parhaan kuminalohkon sadolla päässyt neljän sakkiin. Muutaman edeltävän kilpailun tuloksissa oma sijoitus olisi ollut lähes aina viiden joukossa. Mutta tämä on pelkkää jälkiviisastelua, kun en osallistunut niin turha retostella. Ja jokaiseltahan noita onnistumisia ja huippulohkoja löytyy ainakin joskus. Ja myös sitä toista laitaa. Käytännön hommassa tärkeämpää on, että pystyy tekemään vuodesta toiseen tasaisesti hyvää tulosta.

[viljanviljelijä]

Ja jokaiseltahan noita onnistumisia ja huippulohkoja löytyy ainakin joskus. Ja myös sitä toista laitaa. Käytännön hommassa tärkeämpää on, että pystyy tekemään vuodesta toiseen tasaisesti hyvää tulosta.

Kyllähän se on palkitsevaa päästä puimaan hyvin onnistunutta satoa, mutta tilan kannattavuuden ratkaisee kuitenkin kokonaisuus. Pitää miettiä keinoja miten saisi taloudellisesti nostettua heikompienkin lohkojen viljavuutta. Yrittäjänä on pakko uskoa, että jatkossa tukien merkitys vähenee ja ammattiosaamisen merkitys kasvaa.

KM:n satokilpailussa menestyneille on kuitenkin nostettava hattua. Ei ole helppo tulla rivistä esiin kaikkien arvioitavaksi. Epäasiallisia kateellisia kommentteja valitettavasti kuuluu liikaa. Pelkkä tuuri ei noihin satoihin riitä, vaan taustalla pitää näillä pelloilla olla monien vuosien huolellinen kasvukunnosta huolehtiminen.

[bouli]

Hiukan ohi aiheesta, mutta lukiessani uusinta KM:ää alkoi ihmetyttämään kuinka vähän Ruotsissa viljellään öljykasveja.Syysrapsia 14500 ha, kevätrapsia noin 5000 ha ja kevätrypsiä noin 1000 ha eli yhteensä reilusti alle 21000 ha.

Zeesus, alkoi vähän kiinnosta toi pieni öljykasviala...
Tässä faktaa...http://www.scb.se/Statistik/JO/JO0601/2 ... SM1002.pdf
Sieltä poimittuna. Siis Ruotsi ölykasvialat 2010: Syysrapsi 72270 ha ( keskisato 3090 kg/ha), syysrypsi 500 ha (1840 kg/ha), kevätrapsi 34160 ha ( 1520 kg/ha) ja kevätrypsi 2130 ha (1130 kg/ha). ELI OIKEA kokonaisala n. 109000 ha.
Eli KM kirjoittelee näköjään ihan mitä sattuu...

Paljonko Ruotsissa on koko peltopinta-ala?

[sokuri]

Paljonko Ruotsissa on koko peltopinta-ala?

http://www.jordbruksverket.se/webdav/fi ... SM1002.pdf.Tilaston mukaan noin 3 000 000 ha (sivu 4)

[SS]

Salaisuudet syysviljan kymppitonnin satoon lienevät seuraavat:

-kesä ennen syysviljan kylvöä: palkokasvi
-peruslannoitus sianlannalla syysviljaa edeltävänä kesänä
-hyvää onnea lumisuuden suhteen, kuiva pakkaslumitalvi
-nopea lumen sulaminen ja lämmin kevät, ilman kevätpakkasia, ja lannoitteen levitys kosteaan maahan
-hivenruiskutukset
-siemenviljely, valkuaisella ei väliä

Pelkällä vilja-vilja - kierrolla vaikka käyttäisi 50 kg fosforia ja 300 kg typpeä, ei Maginifikinkaan tähkä ole "käpy" vaan ihan tähkä.

-SS-

[jupesa96]

Hyvähän se on että C-alueella sentään satoa saadaan. Siellä kun on ne olosuhteetkin niin epäedulliset...