Puimuri

[Tiimo]

New holland kokemuksia? Erityiseti CSX 7000-sarja kiinnostaa.
Vahvan koneen maineessa ovat olleet, onko uudet samaa maata. Miten kohlinten tehot riittää jos olki on kosteahkoa? Kohlinpinta-ala näyttää ainakin papereissa kilpailijoita pienemmältä.

[Shield]

Itsellä kolmen vuoden kokemus CS 6050 RS mallista (5 kohliminen, 20 jalkainen), joka vastaa CSX 7050 RS mallia. Suurimpana erona yhden olkikelan puuttuminen, jonka tosin ulkomailla on saanut lisävarusteena, samoin kuin kaikki muutkin mallisarjojen väliset eroavaisuudet! Kyse käytännössä kuitenkin samasta puimurista ja mielipiteeni koneesta on erittäin positiivinen! Puimuri on tehokas, pui puhtaasti ja on helppo puhdistaa.

Kohlintappiot eivät ole olleet koskaan ongelmana, koska kahden puintikelan järjestelmä irtipui niin, ettei kohlimille juuri pääse jyviä. Yksikelaisessa karvalakkimallissa CSX 7040 kohlimet ovat puuttuvan puintikelan verran pidemmät, mutta kasvanut kohlinala tuskin korvaa menetettyä varstasillan pinta-alaa (1,986 m2 vs 1,146 m2)! Seulastotappiot ovat lähes poikkeuksetta ensimmäisenä vastassa - Etenkin kuiva runsasolkinen (esim. syysvehnä) vilja täyttää helposti seulastoa, tuplakelaisen silputessa olkea myös seuloille. Säätämällä jälkipuintikelan välystä ja nopeutta, ongelma pienenee.

Kestävyydestä ei vielä pysty sanomaan, kuin ettei varaosia ole ainakaan vielä tarvinnut ostaa...

[anpu]

Itellä ollu 3 syksyä TX 62 tosin vain 15 jalan pöydällä. Koneessa 2 puintikelaa+olkikela+olkien pöyhötyskela eikä varmana jää kohlimille juurikaan töitä. Erillinen rajaispuintilaite hoitelee loput .Toi olkien silppuuntuminen on tuttu ilmiö varsinkin viime syksyltä.Pöydästä johtuen puintinopeus 8-12 km/h ( niin kovaa kuin kolmesella kulkee) ihan sama millainen kasvusto ainoastaan pellon epätasaisus rajoittaa puintinopeutta. 2100 h ajettu silppurin laakerit vaihdettu, ainoa puinnin keskeyttänyt vaurio oli kolakuljettimen laakerin hajoaminen (rasvaputki oli poikki ilmeisesti useamman vuoden ). Puintitehoa löytyy, hiljanen ja mukava koppi yms. Laita yv jos haluat kuulla lisää nii soitellaan.

[Carnivor]

Paperilla CSX 7050 näyttää myös erittäin kevyeltä. Käytännön Maamiehen taulukon mukaan paino on vain 11 tn, kun vastaavan tehoisen Sampo 3085 painoksi ilmoitetaan 14 tn. NH paino täytyy olla ilmoitettu ilman pöytää, mutta taitaa olla siltikin Sampoa kevyempi. NH:n vakiorenkaat ovat samaisen lähteen mukaan 900 milliset, joten saattaisi olla aika peltoystävällinen puimuri jos se taulukkopaino on edes sinnepäin. Harmillisesti taulukko ei kerro leveyttä ilman pöytää, joka olisi siirtoja ajatellen mielenkiintoinen luku. Sen sijaan yksi rivi taulukossa on uhrattu maavaralle, jota en oikein ymmärrä. Mihin maavaratietoa tarvitaan?

Kuvista päätellen kaatokelan pyöritys on 7000:ssa hydraulimoottorilla, kun se aikaisemmissa malleissa taisi olla hihnoilla. Kaatokelan nopeusautomatiikkaa harvoin toteutetaan hihnavälitteisiin koneisiin. Millaisia puintitehoja tuolla sitten käytännössä saavutetaan? Meneekö 3 ha tunnissa, jolloin Suomen olosuhteissa voisi 200 kelatunnissa päästä 600 hehtaariin vuodessa? Vai meneekö enemmänkin?

[jk]

Mistä tuo 14tn?
Konedata antaa csx 7050 11tn hytteineen ilman pöytää.
3085 superior 12,6tn hytteineen (sis. pöytä).

Yllättävän kevyt silti tuo 7050. Olis kova puimakone vaan kun on muutaman pykälän liian suuri...

[Carnivor]

Käytännön Maamiehen puimuritaulukossa SR 3085 painoksi kerrotaan 13950 kg, josta pyöristin 14 tn. Agrimarketin sivuilta löytyy näköjään myös tuo 12,6 tn. Agritekin antamissa teknisissä tiedoissa mainitaan NH:n kokonaispainoksi 11 tn, mutta pakko se on olla ilman pöytää. Todella harhaanjohtavaa puhua kokonaispainosta: http://www.agritek.fi/files/agritek/new ... nd_csx.pdf

Ärsyttävää että teknisiä tietoja ei saada julkaistua täsmällisemmin. Pitää varmaan kauppakirjaan laittaa ehto: Jos koneen todellinen kokonaispaino on ilmoitettua suurempi, hyvitetään kauppahinnasta 10 euroa jokaiselta alkavalta kilolta. Luulisi myyjän siinä vaiheessa selvittävän koneen todellisen painon.

[Shield]

painoltaan 5 kohliminen CS/CSX on 20 jalkaisen pöydän ja ruumentenlevittäjän kanssa 13 500 kg, joka on hieman vähemmän kuin 430 Tucanon taistelupaino (+/-1 tn?). Kuljetusleveys on puolestaan ilman pöytää, 900 millisillä renkailla 375 cm. Suomi-mallien erikoisuus on lisäksi tasauspyörästönlukko, joka kohtuullisen renkaistuksen kanssa parantaa ääriolosuhteissa etenemistä ilman nelivetoakin!

Kaatokelan pyörityksen toteutuksesta en mene vannomaan, kumpaa Suomeen tuotavissa CSX-malleissa käytetään. Tähän asti vakiopöydät ovat olleet hihnavetoisia (HC-malli) ja hydraulisella pituussäädöllä varustetut pöydät (Varifeed) hydraulipyörityksellä varustettuja (CSX-mainoksissa yleensä näkynyt pöytämalli). Väliltä löytyy kyllä myös hydraulisesti toteutettu peruspöytäversio (EC), mutta tuollaista en ole ainakaan Suomi-mallin CS-koneessa vielä nähnyt. Kaatokelan nopeusautomatiikka puolestaan on ollut Nyykkäreissä käytössä jo pitkään, kaatokelan pyöritysratkaisuista riippumatta. Tuskin yhtään edeltäjämalliakaan on tuotu Suomeen ilman tätä ominaisuutta...?

Puintitehosta, meillä on CS:ään tullut keskimäärin 2,5 hehtaaria/kelatunti. Tuo kolmekin voisi olla realistinen, jos puitavat kappaleet olisivat optimaalisen mallisia ja perävaunut sen kokoisia ettei tyhjennyksen yhteydessä tarvitsisi arastella/tyhjennellä vajaita säiliöitä! Usein laskelmoidaan maksimaalisia hehtaarisaavutuksia, mutta harvemmin tuollaisia +600 hehtaarin aloja koneisiin kuitenkaan vuosittain kellotetaan! Vaikka totuus onkin että kone kuolettaa itseään vain töissä, voi koneen hankinnalle löytyä myös muita (taloudellisia) perusteita kuin ainoastaan suuri puitava pinta-ala! Tästä moni voi ja saa olla kanssani eri mieltä! Silti edellä mainittu kone yhteisenä parin tilan kimppaan on aina kannattavampi vaihtoehto, kuin kaksi erillistä halvinta mahdollista karvalakki-Sampoa (2035)...


PS. Puintimääristä vielä sen verran, että Claas Tucanon kohlinmalleista oleva mainos ulkomaan maatalouslehdissä (Farmer´s Weekly, Profi, yms.), mainostaa kyseisiä puimureita aina 450 hehtaarin tiloille asti! Tätä suuremmille pinta-aloille on sitten Lexion...!!

[Carnivor]

Nyt tuli hyvää dataa, kiitoksia. En itsekään pidä tuota 600 hehtaaria oikein realistisena, mutta pohjanmaalaiset ajaa kuulemma TC5050:llakin sen 3 ha/t ja Suomessa voi laskea maksimissaan 200 h per kausi, niin teoriassa voisi saada sen 600 ha. Vuotuinen tuntimäärä riippuu tietysti kuinka märkää tavaraa on valmis puimaan, 150 h ehkä järkevämpi ajomäärä.

[Jari]

Nyt tuli hyvää dataa, kiitoksia. En itsekään pidä tuota 600 hehtaaria oikein realistisena, mutta pohjanmaalaiset ajaa kuulemma TC5050:llakin sen 3 ha/t ja Suomessa voi laskea maksimissaan 200 h per kausi, niin teoriassa voisi saada sen 600 ha. Vuotuinen tuntimäärä riippuu tietysti kuinka märkää tavaraa on valmis puimaan, 150 h ehkä järkevämpi ajomäärä.

Mulla puitavana saakelin huonoja( paljon alle hehtaarin lohkoja, osa muutaman aarinkin joille piti pöytä tuoda erikseen)lohkoja sekä joitakin hyviä, keskiarvo jää etelän vastaavista. Kuitenkin pääsi lähes 3 hehtaarin kelatunnissa, 430 Tucanolla ja 540 pöydällä. 6m pöydällä olisi parturoinut nopeamminkin. Keskisato oli alle 4 tn/ha, ilman rypsejä joiden puinti hidasta. Samoin puitavasta alasta lähes satahehtaaria suojaviljaa, ja osassa heinä tullut täysin läpi. Tällä alustuksella tarkoitan,vaikka vuosi oli hyvä olosuhteiltaan, nuo läpikasvaneet sekä huonot lohkot verotti puintitehoa melkoisesti, voisi kokonaisuutta pitää kuitenkin keskimääräisenä puintivuotena.

Tuossa yllä puhuit kelatunneista, 150 tuntiinkin saa ajaa koneeseen 250-300h vuodessa. Ellei olosuhteet tosiaankin ole hyvät. Mitä isompi kone,sitä enemmän hukkatunteja... Mulla tuli lähes yhtäpaljon tunteja kuin 68Claasiin, puintimäärän ollessa vain hieman suurempi. Lohkojen koko, etäisyys sekä PUINTIMÄÄRÄ paikassaan, siinäpä ne taikasanat. Isolla koneella tulee väkisinkin siirtymiä kesken päivää, 10ha:n "iso" lohko on sileänä 3-4 tunnissa ilman hurjasteluakin.... Parhaimmillaan ajoin noin 5ha tunnissa 4tn/ha ohraa, alkaa olla ehdoton maksimi kun kakkosella sai ajaa täysiä ts. noin 11km/h Puitavat lohkot oli tänä vuonna pienempiä,huomattavasti kauempana sekä huonomman mallisia,osittain avo-ojissa. Uskoisin että 40ha menisi hyvänä päivänä alkukaudesta, ja saisi olla ihan kunnon puitavaa... Puitavien alojen, päiväsaavutusen ym. vertailu hiukan hankalaa kun itselläkin vuosittaiset vaihtelut suuria johtuen pelloista mitä puitavana. Tilusvaihtoa meneillään, lohkot vähenee radikaalisti ja juuri ne huonoimmat häviää, tunteja katoaa ko. pelloilla 50% (?).

7040RS sekä 7050RS oli itsellä vaihtoehtona, paino ehdoton plussa PAPEREISSA mutta mitä se on todellisuudessa? Puntari puolen kilometrin päässä, niin vain jäi käymättä vaikka ohi ajoin pöytä paikoillaan monet kerrat. Ois saatu todellista lukemaa Tucanosta, kaverilla TX63 ja puntari omalla pihalla, täytyy kysyä mitä painaa edeltäjänsä, vaikka hieman eri tekniikkaa onkin. Oliko Shield tuo em. paino punnittu omasta koneesta? Kulutus kiinnostaa, aiemmin ihmettelit suurta kulutusta?
Tucano mallia pihi, tai ainakin ok. vajaa 11l/ha lukemilla,satojen kilometrien tieajolla.

[Tiimo]

Miksi ölykasvien puintia väitetään hitaaksi ja vaikeaksi. Itse puin rypsiä ja rapsia vuosittain n. 100ha ja pidän puintityötä helpompana ja käytännössä myös nopeampana kuin viljanpuintia. Ajonopeus suunnilleen sama ja tyhjennyksiä vähemmän. Pystyterä säästää monelta harmilta ja ei tarvitse varoa jakajan tekemiä "mällejä"
Puintisaavutuksia ei tosiaan voi suoraan vertailla. Jarin saavutus kuvailemillaan lohkoilla on kyllä hatunnoston arvoinen.
Itselleni tulee yleensä syksyn aikana vain n. 15 pöydän irroitusta. Riippuu miten hyvin on kylvöjen ja kasvivuorotuksen kanssa järkeillyt eri lohkojen viljelykasvit.
Omat ja urakointilohkot ovat varsin hyviä. Parhaat lohkot on kun teoriassa pystyisin yhdellä pöydän kytkennällä puimaan n.110 ha, siis teoriassa. Käytännössä kasvivuorotus muuttaa tilanteen huonommaksi.

[Jari]

Miksi ölykasvien puintia väitetään hitaaksi ja vaikeaksi. Itse puin rypsiä ja rapsia vuosittain n. 100ha ja pidän puintityötä helpompana ja käytännössä myös nopeampana kuin viljanpuintia. Ajonopeus suunnilleen sama ja tyhjennyksiä vähemmän. Pystyterä säästää monelta harmilta ja ei tarvitse varoa jakajan tekemiä "mällejä"
Puintisaavutuksia ei tosiaan voi suoraan vertailla. Jarin saavutus kuvailemillaan lohkoilla on kyllä hatunnoston arvoinen.
Itselleni tulee yleensä syksyn aikana vain n. 15 pöydän irroitusta. Riippuu miten hyvin on kylvöjen ja kasvivuorotuksen kanssa järkeillyt eri lohkojen viljelykasvit.
Omat ja urakointilohkot ovat varsin hyviä. Parhaat lohkot on kun teoriassa pystyisin yhdellä pöydän kytkennällä puimaan n.110 ha, siis teoriassa. Käytännössä kasvivuorotus muuttaa tilanteen huonommaksi.

Rypsillä massaa niin valtavasti että puiminen hidasta, korsi osittain vihreää puitaessa ja saakutin pitkää. Mulla yks savipläntti ja sillä jää kasvusto hennommaksi. Kuitenkin täällä "valoisemmassa" pohjoisempana kasvit kasvaa pääsääntöisesti pidemmäksi, enemmän kortta suhteessa satoon. Puintinopeutta tingittävä että menee koneen läpi "nätisti". Melkeinpä ainoat pöydän tai kolakuljettimen tukkeutumiset on tulleet rypsin puinnissa, tulipa tänäkin syksynä. Ilman pystyterää en kuvittele puivani, tosin syysrypsin puin ja se meni nätisti kun kasvusto täysin kypsää sekä harvaa. Metrinen rypsi on lyhyttä, miehen mittainen alkaa olla normaalia Sopivasti kallellaan että pitää puida alle puolen metrin sänkeen, massaa on paljon eikä mitään voi. Ceronea ehkä, mutta en ole uskaltanut kokeilla kun rypsi kuitenkin pysyy irti maasta,aina.

Tuosta hatunnostoisesta suorituksesta voi olla montaa mieltä, hyviäkin lohkoja joitakin ja rinnalta tyhjennetään osittain. Kuitenkin nuo tilkut vie hitosti aikaa, toistaiseksi, ens kesä viimeinen kesä näillä omistussuhteilla.
Aika masentavaahan tuo on, laskin että kolmantena puintipäivänä, mikä oli ensimmäinen täys päivä, 6 kertaa pöytä irti ja kiinni,lohkoja tuohon sisältyi kolme enemmän, ja sitä rataa... Kuitenkaan tuokaan ei tuntunut pahalta.
TC5050 kiertelee kyliä ja pui enemmän samassa ajassa, tosin puintivauhteja ei ole kuin yksi : - )
Konetta piiskaamalla saisi enemmänkin irti mutta eipä tarvetta, tosin joku sanoo että ajan reippaasti näinkin...

Yksi puintipäivä ilman keskeyttäviä pöytäsulkeisia, pääsi aloittamaan vasta kahden maissa iltapäivällä,rypsiä, ja lohkoa oli puimatta noin 13ha. Ilta tuli sopivasti kun lohko oli puitu, sai irroittaa pöydän ja ajella neljä kilometriä kotiin.
JOS kaikki puitavat olisi omia, pöydän irroittamiset vähenisi melkoisesti. Voisi ajatella viljelykiertoa ym. asioita vähän laajemmin. Onneksi mun rahtiasiakkailla pellot parhaasta päästä täkäläisittäin (pl. uudet osto/vuokrapellot), ja nuo mitkä ei vielä ole, tulee takuulla paranemaan ja paljon.

[Tiimo]

On tosiaan melkoinen pituusero täällä totuttuun, Yleensä metrin kahta puolen on kasvustot.
Joskus multamailla voi olla 1,5 metrin luokkaa. Normivuosina rypsin varsi ei ole kovin vihreää, ei edes suttaa konetta pahoin, rapsin varsi vihreämpää. Hyväsatoisetkin rapsit yleensä pysyy hyvin pystyssä.

[Shield]

Oliko Shield tuo em. paino punnittu omasta koneesta? Kulutus kiinnostaa, aiemmin ihmettelit suurta kulutusta?
Tucano mallia pihi, tai ainakin ok. vajaa 11l/ha lukemilla,satojen kilometrien tieajolla.

Paino on laskettu ohjekirjan painotaulukosta, jossa koneelle ja varusteille on annettu omat painonsa! Ei siis omasta koneesta, vaikka lähiviljelijällä olisi samoin ajoneuvovaaka pihassa, jolla asian voisi varmistaa! Ajatuksissa on ollut, mutta kun...

Tuosta kulutuksesta olin kyllä aluksi ihmeissäni...Tosin hyppäsin tuolloin puimurikaupan yhteydessä kokoluokassa pari askelta kerta heitolla ja löpöä tuntui kuluvan nopeasti jumalattoman paljon! Taidoin kuitenkin lopulta tulla siihen johtopäätökseen, että kulutuslukemat ovat varsin tavanomaisia kokoluokassaan, puitua tonnia kohti laskettuna. -Ei kuitenkaan mikään pihi! Enpä ole sittemmin tullut edes tarkkailleeksi saati laskeneeksi tarkkoja kulutuslukemia...

[nisse]

................

[Carnivor]

Millaisella tekniikalla leikkuupöydän kytkin on toteutettu? Teoreettista puintimäärää arvioin siten että aikaisimmat kasvit ovat puitavissa heinä-elokuun vaihteessa ja viimeisimmät syys-lokakuun vaihteessa. Puintijakso siis yhteensä 60 vrk. Aina välillä sataa tai joudutaan odottelemaan seuraavan kasvin valmistumista, mutta varovaisesti arvioiden vähintään joka toisena päivänä pitäisi päästä puimaan. Eli yhteensä 30 päivää. Jos keskimääräinen puintipäivä olisi vähintään 5 tuntia niin saataisiin yhteensä vähintään 150 kelatuntia. Jos tuntimäärä jää tuon alle, niin puimuri on vajaa käytössä.