Suorakylvökoe 2010

[Tutti]

Joka koneella on omansa, yleisesti kai kyseisellä koneella urakoiva. Kylväjä voi itse valita omasta mielestään koneelle (ja itselleen) sopivan ajankohdan sekä siemenmäärän ja kylvösyvyyden yms.

Mä oon ollu siinä käsityksessä, että sekä lannoite- että siemenmäärä ois kaikilla samoja?

[sirkussonni]

Eikös kaikille ole annettu sama määrä tarpeita, siitä saa sitten kylvää lokon kuten taitaa. Eli jos liikaa kylvää, niin jääpi kesken, ja jos liian vähän kylvää, niin ompahan oma häpiä...
Näin se ainakin ensimmäisinää vuosina oli.

[Köysti]

Vaikka en itse suorakylvömies ole niin voi tyytyväisenä todeta, että kotimaisilla koneilla ja ihan tavan Rapidilla on saatu hyvää jälkeä. Välillä tuntuu siltä, että ainakin maatalouslehdistö on ihan seonnut kun kaiken maailman susia kylvölannoittimia kehutaan ihan vaan sillä perusteella, että sattuu olemaan tiettyä merkkiä ja ns. tekninen.

[3070 E]

Kaikki saa tietyn määrän, viime vuonna 12kg rypsiä > tavoiteltiin 8kg > joillain meni 5 joillain kaikki, itse saa päättää.

Kyl se laahavannas on tänne Suomen olosuhteisiin luotu!!

[Joozeppi]

käytiin tuolla viime viikon maanantaina ja isäntä esitteli ruudut. yllättivät ainakin minut positiivisesti. yleiskunto oli hyvä, tosin kylvöajoissa oli eroja. ne ruudut, jotka olivat jääneet tyhjiksi (kone jäänyt pois esim. lemken) oli kylvetty kesäkuun alussa horschilla ihan vain suorakylvön säilyttämiseksi.

toukokuun sadesumma oli vain reilut 50 mm, kun se monessa muussa kohdin loimaata lähenteli sataa milliä. pahimmilla kuuropaikoilla loimaalla olen kuullut 140 mm toukokuumääriä. tämä selittää hieman ruutujen hyvää kuntoa suhteessa suorakylvöjen yleiskuntoon alueella. käsittämättömän pienet erot olivat myös vanhalla sivupyöräkoneella kylvetyissä kyntö-kultivointi-syksylautas-kevätlautasverranteissa. syksyllä syvempään muokatut kun ovat meilläpäin vähemmän huonoja tänä vuonna.

ruudut ovat okran aikaan kohteena joten siellä voi käydä kattelemassa niinku tietysti ohiajaessaan muutenkin.

[aurauskeppi]

Varsin onnistuneitahan nuo kaikki ovat. Onkohan kasvinsuojelutoimet sitten kaikille samat myös?
Kverneland accordin palsta on selvästi kylvetty Yaran lannoitteilla joiden olomuoto muuttuu pari kertaa joka säkillisellä.

Vai onko se "aitosuorakylvö" ja "suorakylvö" ja "räpid-kylvö" joku ideologisten koulukuntien välinen taistelu ?

Osuit naulan kantaan mutta asiasta ei saa puhua koska SE ei ole suorakylvökone. Aina ei edes kylvökone.

[tonii]

Vai onko se "aitosuorakylvö" ja "suorakylvö" ja "räpid-kylvö" joku ideologisten koulukuntien välinen taistelu ?

-SS-

Vissi ero on sillä, että ajetaanko VM:ällä käsittelemättömään viimevuotiseen sänkeen vai Rapidilla joka itseasiassa tekee lautasmuokkauksen ennen kylvöä? Suoraan sänkeenkylvöähän ne ovat molemmat siinä olet oikeassa..

[SS]

No onko tullut tietoja tuloksista ? Vissiin (aito)suorakylvöllä on kuivuuden vallitessa onnistunut parhaiten ?

Pitäis varmaan alkaa etsiskellä jotain vanhaa MF romua tai jotain.

-SS-

[Carnivor]

Lokakuun Koneviestissähän noita tuloksia on yleensä kerrottu. Luulen että heinäkuun kuivuudesta selviämiseen kylvötavalla ei enää ole niin merkitystä. Jos maan rakenteessa on eroa, niin parempi rakenne varastoi kosteutta paremmin, mutta haihduntaan kylvötavalla ei ole suurta vaikutusta jos rivivälit ovat kasvaneet umpeen. Tällöin maanpinta on varjossa kylvötavasta riippumatta ja enin osa haihdunnasta tapahtuu kasvien lehdiltä.

Kevätkuivuudesta suorakylvö voi selvitä muokattua paremmin, koska olkikate estää haihduntaa. Ja estää turhankin tehokkaasti, sillä hellepäivinäkin olkikatteen alla voi nähdä kastematoja köllöttelemässä maan pinnalla, kun paljas maa on kuivunut jo korpuksi. Samasta syystä kevät oli sateiden takia aika vaikea suorakylvölle, koska sateen jälkeen olkikatteinen savipelto kuivuu todella hitaasti. Karkeilla mailla on helpompaa ja kynnetyllä maalla haihdutuspinta-alaa on moninkertaisesti.

Meillä nyt kokeilussa ruista kasvamassa maanpeittokasvina. Tavoitteena on että ruis haihduttaisi keväällä liikaa kosteutta pois ja sitten kun pelto alkaa olemaan kylvökunnossa tuo haihdunta lopetaan glyfosaatilla. Samalla haihdutuspumppu muuttuu haihdutussuojaksi. Saa nähdä onnistuuko. Joku voi pitää tätä tuhlauksena mutta jos ilman lannoitetta kylvää lajittelematonta ja peittaamatonta siementä noin 100 kg/ha niin ei se paljoa maksa. Maan rakenteen kannalta on jokatapauksessa parempi pitää pellolla mahdollisimman suuri osa ajasta kasvavia kasveja, jotka työntävät uutta juuristoa maahan. Elävä juurimassa estää liikenteen aiheuttamaa tiivistymistä ja kasvin kuollessa juuresta syntyy kanava, jota pitkin vesi ja ilma pääsevät alas.

Paras tapa aloittaa suorakylvö on pyytää jotain suorakylvävää naapuria kylvämään jotain lohkoa. Ja pitää sitten sen lohkon suorakylvössä, jotta niitä pystysuoria huokosia alkaisi muodostumaan maahan. Kaikkein varminta on aloittaa monivuotiselta nurmipellolta, koska siellä pystysuoria huokosia on valmiiksi. Jos itse lähtee liikenteeseen omalla koneella niin aika kauan saa lyöpä päätä seinään ennen kuin alkaa oppimaan.

[SS]

Meillä nyt kokeilussa ruista kasvamassa maanpeittokasvina. Tavoitteena on että ruis haihduttaisi keväällä liikaa kosteutta pois ja sitten kun pelto alkaa olemaan kylvökunnossa tuo haihdunta lopetaan glyfosaatilla. Samalla haihdutuspumppu muuttuu haihdutussuojaksi. Saa nähdä onnistuuko. Joku voi pitää tätä tuhlauksena mutta jos ilman lannoitetta kylvää lajittelematonta ja peittaamatonta siementä noin 100 kg/ha niin ei se paljoa maksa. Maan rakenteen kannalta on jokatapauksessa parempi pitää pellolla mahdollisimman suuri osa ajasta kasvavia kasveja, jotka työntävät uutta juuristoa maahan. Elävä juurimassa estää liikenteen aiheuttamaa tiivistymistä ja kasvin kuollessa juuresta syntyy kanava, jota pitkin vesi ja ilma pääsevät alas.

Onko syyskylvöt muuten taas kasvipeitteisyys-lisätoimenpidekelpoisia ?

-SS-

[claas58]

Meillä nyt kokeilussa ruista kasvamassa maanpeittokasvina. Tavoitteena on että ruis haihduttaisi keväällä liikaa kosteutta pois ja sitten kun pelto alkaa olemaan kylvökunnossa tuo haihdunta lopetaan glyfosaatilla. Samalla haihdutuspumppu muuttuu haihdutussuojaksi. Saa nähdä onnistuuko. Joku voi pitää tätä tuhlauksena mutta jos ilman lannoitetta kylvää lajittelematonta ja peittaamatonta siementä noin 100 kg/ha niin ei se paljoa maksa. Maan rakenteen kannalta on jokatapauksessa parempi pitää pellolla mahdollisimman suuri osa ajasta kasvavia kasveja, jotka työntävät uutta juuristoa maahan. Elävä juurimassa estää liikenteen aiheuttamaa tiivistymistä ja kasvin kuollessa juuresta syntyy kanava, jota pitkin vesi ja ilma pääsevät alas.

Onko syyskylvöt muuten taas kasvipeitteisyys-lisätoimenpidekelpoisia ?

-SS-

Kyllä ovat.

[Rubinjo]

Meillä nyt kokeilussa ruista kasvamassa maanpeittokasvina. Tavoitteena on että ruis haihduttaisi keväällä liikaa kosteutta pois ja sitten kun pelto alkaa olemaan kylvökunnossa tuo haihdunta lopetaan glyfosaatilla. Samalla haihdutuspumppu muuttuu haihdutussuojaksi. Saa nähdä onnistuuko. Joku voi pitää tätä tuhlauksena mutta jos ilman lannoitetta kylvää lajittelematonta ja peittaamatonta siementä noin 100 kg/ha niin ei se paljoa maksa. Maan rakenteen kannalta on jokatapauksessa parempi pitää pellolla mahdollisimman suuri osa ajasta kasvavia kasveja, jotka työntävät uutta juuristoa maahan. Elävä juurimassa estää liikenteen aiheuttamaa tiivistymistä ja kasvin kuollessa juuresta syntyy kanava, jota pitkin vesi ja ilma pääsevät alas.

Onko syyskylvöt muuten taas kasvipeitteisyys-lisätoimenpidekelpoisia ?

-SS-

Kyllä ovat.

Syysöljykasvit ei kelpaa täyttämään kasvipeitteisyysalaa.

[Timangi]

Carnivor kirjoitti:
Meillä nyt kokeilussa ruista kasvamassa maanpeittokasvina. Tavoitteena on että ruis haihduttaisi keväällä liikaa kosteutta pois ja sitten kun pelto alkaa olemaan kylvökunnossa tuo haihdunta lopetaan glyfosaatilla. Samalla haihdutuspumppu muuttuu haihdutussuojaksi. Saa nähdä onnistuuko. Joku voi pitää tätä tuhlauksena mutta jos ilman lannoitetta kylvää lajittelematonta ja peittaamatonta siementä noin 100 kg/ha niin ei se paljoa maksa. Maan rakenteen kannalta on jokatapauksessa parempi pitää pellolla mahdollisimman suuri osa ajasta kasvavia kasveja, jotka työntävät uutta juuristoa maahan. Elävä juurimassa estää liikenteen aiheuttamaa tiivistymistä ja kasvin kuollessa juuresta syntyy kanava, jota pitkin vesi ja ilma pääsevät alas.


Mielestäni erittäin kokeilun arvoinen asia!!! Hienoa nähdä kun panostetaan viljan viljelyssä "maalaisjärkeen" Eikä pelkkiin paukkuihin! Ihan tuli itsellekkin tarve kokeilla vastaava