Kasvunsääteen ja tautiaineen käyttö 2010

[aurajokilaivuri]

Eihän siinä muuten, mutta kun tarkastuksessa se laiton perättäiskäyttö on ympäristötukiehtojen rikkomista ja sanktiota pukkaa.

Kasvinvuorottelu helpottaa noista perättäiskäytöistä selviytymistä huomattavasti, tosin pitää kyllä ajatella millä aineella ruuttasi edeltävät vehnät ettei käytä samaa pahkahomeen torjuntaan.. resistenssien kanssahan tuolla tilanteella ei ole mitään tekemistä mutta kun pykälät määrää niin niiden kanssa joutuu elämään.

[hogi]

Olen jostain kuullut, että CCC:llä olisi pensomista tehostava vaikutus. Kannattaisiko ajaa nyt rikkaruiskutuksen yhteydessä pieni tilkka CCC:tä pensomista tehostamaan, vaikkei korrensääteelle olisikaan tarvetta. Kesäkuun alussa kylvetyssä kasvustossa olisi kyllä tilaa pensomiselle.

[07031979]

Olen jostain kuullut, että CCC:llä olisi pensomista tehostava vaikutus. Kannattaisiko ajaa nyt rikkaruiskutuksen yhteydessä pieni tilkka CCC:tä pensomista tehostamaan, vaikkei korrensääteelle olisikaan tarvetta. Kesäkuun alussa kylvetyssä kasvustossa olisi kyllä tilaa pensomiselle.

Vehnällä ainakin näyttää vaikuttavan positiivisesti. 0.5L hehtaarille.

[Jari]

Olen jostain kuullut, että CCC:llä olisi pensomista tehostava vaikutus. Kannattaisiko ajaa nyt rikkaruiskutuksen yhteydessä pieni tilkka CCC:tä pensomista tehostamaan, vaikkei korrensääteelle olisikaan tarvetta. Kesäkuun alussa kylvetyssä kasvustossa olisi kyllä tilaa pensomiselle.

Vehnällä ainakin näyttää vaikuttavan positiivisesti. 0.5L hehtaarille.

Ohrallehan tuota aikoinaan käytettiin nimenomaan pensomista tehostamaan ja juuristoa kasvattaamaan kunnes löydettiin jäämiä kaurasta ja kiellettiin käyttö ohralla. Loogista.

Vehnälle luraus ja kasvusto pensoo paremmin, kortta ei kuulemma lyhennä vaikka näin luullaankin. Ottaa kesän mittaan käsittelemättömän kiinni, ja sama huomio on tullut tehtyä testiruudussa. Pystyssä ovat Anniinat pysyneet hyvin, ohrat pitää lääkitä lajikkeesta riippumatta.

[Sämpy]

Miten tuon Anniinan kanssa on kaatuuko se jos on hyvin lannoitettu?.

[07031979]

Miten tuon Anniinan kanssa on kaatuuko se jos on hyvin lannoitettu?.

Saa olla todella hyvin lannoitettua ja tiheää jotta menee nurin. Nykyisillä typpimäärillä ei oikeastaan pitäisi saada sellaista kasvustoa joka menee lakoon.

[jowi]

Vildelle laiton lippulehdelle tautiainetta, Moddusta ja Multiplea vajaa viikko sitten. Nyt alkaa vihneet jo näkyä. Olikohan kylvöpäivä 6.5. Jussina tullut vettä mukavat 13 mm ja kasvustot alkaa näyttää aika rajuilta. Erityisesti Quarna on tosi tummaa, taitaa olla kaikki typpi liuennut jo?

[SS]

Nykyisillä typpimäärillä ei oikeastaan pitäisi saada sellaista kasvustoa joka menee lakoon.

Samaa minäkin olen ihmetellyt, kun ollaan niin hanakasti Moddusta ja Terpaalia tarjamassa kevätvehnille.

200 kg N on suunnilleen se raja, jossa nykyaikaiset kevätvehnät alkavat mennä nurin, sltikin se on sellaista raidallista ja paikoittaista lakoa; koskaan ei koko alalla ole optimaalista kasvua.

Mut voi olla, että viljellään vielä paljon rentokortista Timantti-vehnää. No menee Rusokin lakoon. jos laittaa 300 kg salpietaria.

Ja muistaako vielä kukaan jokavuotisia nahkalaossa olevia Vakka-syysvehnälaihoja ?

-SS-

[Jari]

Nykyisillä typpimäärillä ei oikeastaan pitäisi saada sellaista kasvustoa joka menee lakoon.

Samaa minäkin olen ihmetellyt, kun ollaan niin hanakasti Moddusta ja Terpaalia tarjamassa kevätvehnille.

200 kg N on suunnilleen se raja, jossa nykyaikaiset kevätvehnät alkavat mennä nurin, sltikin se on sellaista raidallista ja paikoittaista lakoa; koskaan ei koko alalla ole optimaalista kasvua.

Mut voi olla, että viljellään vielä paljon rentokortista Timantti-vehnää. No menee Rusokin lakoon. jos laittaa 300 kg salpietaria.


-SS-

Ohrat menee lakoon 50kg:n typpitasolla lajikkeesta riippumatta, kai se Anniina kaatuu reilulla sadalla?

[jk]

Nykyisillä typpimäärillä ei oikeastaan pitäisi saada sellaista kasvustoa joka menee lakoon.

Samaa minäkin olen ihmetellyt, kun ollaan niin hanakasti Moddusta ja Terpaalia tarjamassa kevätvehnille.

200 kg N on suunnilleen se raja, jossa nykyaikaiset kevätvehnät alkavat mennä nurin, sltikin se on sellaista raidallista ja paikoittaista lakoa; koskaan ei koko alalla ole optimaalista kasvua.

Mut voi olla, että viljellään vielä paljon rentokortista Timantti-vehnää. No menee Rusokin lakoon. jos laittaa 300 kg salpietaria.

Ja muistaako vielä kukaan jokavuotisia nahkalaossa olevia Vakka-syysvehnälaihoja ?

-SS-

Se on aivan turha antaa mitään yleispäteviä ohjeita sieltä tiiliskivisavien viljelyalueelta. Ihan kaikki menee kumoon kun sille päälle sattuu. Lakovehnää on tullut puitua sekä kasvunsääteen jäljiltä että ilman. Anniina varsinkin osaa kyllä mennä kumoon melko helpostikin. +5t/ha satotasolla anniinan ongelmaksi tulee juurikin pystyssä pysyminen. Nykyään itsellä viljelyssä oleva bjarne tuntuu sen suhteen huomattavasti paremmalta.

[07031979]

Nykyisillä typpimäärillä ei oikeastaan pitäisi saada sellaista kasvustoa joka menee lakoon.

Samaa minäkin olen ihmetellyt, kun ollaan niin hanakasti Moddusta ja Terpaalia tarjamassa kevätvehnille.

200 kg N on suunnilleen se raja, jossa nykyaikaiset kevätvehnät alkavat mennä nurin, sltikin se on sellaista raidallista ja paikoittaista lakoa; koskaan ei koko alalla ole optimaalista kasvua.

Mut voi olla, että viljellään vielä paljon rentokortista Timantti-vehnää. No menee Rusokin lakoon. jos laittaa 300 kg salpietaria.

Ja muistaako vielä kukaan jokavuotisia nahkalaossa olevia Vakka-syysvehnälaihoja ?

-SS-

Se on aivan turha antaa mitään yleispäteviä ohjeita sieltä tiiliskivisavien viljelyalueelta. Ihan kaikki menee kumoon kun sille päälle sattuu. Lakovehnää on tullut puitua sekä kasvunsääteen jäljiltä että ilman. Anniina varsinkin osaa kyllä mennä kumoon melko helpostikin. +5t/ha satotasolla anniinan ongelmaksi tulee juurikin pystyssä pysyminen. Nykyään itsellä viljelyssä oleva bjarne tuntuu sen suhteen huomattavasti paremmalta.

Vaikuttaahan tietysti maalaji ja laatu. 350kg/ha 93% itävää Anniinaa ja typpeä 150kg. Nurin ei kyllä ole mennyt vaikka kasvusto on muistuttanut nurmikkoa tiheydeltään. Saattaa olla RM Hessillä vaikutusta.

[Agriduunari]

Se on aivan turha antaa mitään yleispäteviä ohjeita sieltä tiiliskivisavien viljelyalueelta. Ihan kaikki menee kumoon kun sille päälle sattuu.

Täällä Banaanilaakson kukkamulta-alueella tuota kasvunsääteen ajotarvetta ei tarvitse tuumata. Kyse on vain siitä, että kuinka paljon? Toinen juttu on tuo, että taudinkestävää ohraa ei ole vielä tullut vastaan.

[Köysti]

Mua vähän mietityttää Terpalin käyttö Vildelle tänä vuonna. Rikka-aineen kanssa pistin desin verran Moddusta ja nyt olisi aika ruiskuttaa tautiaineet ohrille ja siinä samalla sitten mahdollisesti 0,5 l Terpalia. Näyttää nyt vaan siltä, että ohra rupee pukkaamaan tähkälle ja ainakin periaatteessa korrensääteiden käyttöaika olis ohi. Kasvustot ovat vähän polven yläpuolelle ja ihan normaaleja tiheydeltään.

Tiedä oikein kuinka tekis... Viime vuonna Vilde lakoontui lievästi vain sellaiselta lohkolta, joka oli saanut sianpskan eikä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä mitään pönkitystä. Kuinka muut olette Vildeä tai muita vahvakortisia ohria pönkänneet tänä vuonna?

[Jari]

Kuinka muut olette Vildeä tai muita vahvakortisia ohria pönkänneet tänä vuonna?

Mulla Vildet vielä koskematta kun viimeisenä kylvin turvemaille. Eka kierroksen ajan kun kelien puolesta ja työjärjestyksellisesti ehtii ajamaan. Moddusta 0.15 eka ruiskutukseen,toiseen Terpalia suunnilleen 0.5l,mikäli sataa vettä ennen toista kierrosta. Ellei sada, hukkaan menee aineet kun kasvustot alkaa lakastumaan.
Erittäin ressaavaa istua ja ihmetellä kun ruiskutettavaa olisi paljon,kiireistä,eikä mitään mahdollisuutta tuossa tuulessa,millään kalustolla.

[Auts]

1 kahden hehtaarin ala ohrasta jäi ilman tautiainetta, kun ei saanut Bassoa ajaa t 50 Klassikin kanssa samalla pytyllä, loput 18 ha saa/saanut tautiaineen.
Korrevahvistaja Moddus jää ajamatta, kun viotusriski kasvaa Basson kanssa samalla ajaessa.

Kaurat ilman kumpaakaan (paitsi jos jää jotain ruiskun pohjalle).

Syksyllä saa sitten jossitella lisää.