Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Shield kirjoitti:Eikös ole niin, että lumihomeesta kärsineessä kasvustossa yksilöt ovat juuri violetinpunaisia (+seittimäisen sidoksen liimaamia)? Itse ajattelin hoitaa ruiskutuksen pois alta seuraavan mahdollisen ruiskutuskelin esiintyessä...
Kannatta miettiä pari kertaa ennen kun lähtee ressaamaan kasvustoa. Tälläkin foorumilla monella huonoja kokemuksia lumihometorjunnasta. Wilpollakin muistaakseni oli rukiin kanssa joku kevät selkee "koeruutu" ?
Itte en ainakaan aja.
Tieteellistä faktaakin muistan hiljattain nähneeni asiasta. En nyt löytäny koetta mistään, mut Sportak ainakin heikensi rukiin talvenkestävyyttä. (Ja toisaalta myös lumihomeen määrää).
SS kirjoitti:
Niin sitä ainevalmistajat kertovat. Sama vika kesällä, stressilaikkuja ruiskutetaan minkä keritään, ja ihmetellään kun koko sato haihtuu jonnekin keskikesän kuivissa helteissä.
Eipä niitä hellepäiviä montaa kertynyt viimekesänäkään ja yllättävän kuumankin päivän jälkeen lippulehden alapuolelle voi tulla kastetta, mikä jo riittii monille sienille leviämiseen. Lumihomeruiskutuksista olen samaa mieltä eli en koe normaali olosuhteissa hyödylliseksi etelärannikolla. Jos kasvusto on ylitiheää niin voisi harkita, mutta fiksumpaa on kylvää pienemmällä siemenmäärällä. Rukiin olen ruiskuttanut fungisideilla korrenkasvuvaiheessa yhdessä Modduksen kanssa. Jos fungisidit jättää kesällä pois niin surkastuneitten jyvien osuus voi nousta jonnekin 10 % ja hävettää lähettää niin heikkoa tavaraaa minnekään.
Onkohan siitä pelkästä Amistaarista mitään hyötyä, farmitissa suositus on joko Topsin tai Basso kaveriksi..
Enpä aio ruista ruiskutella.. Tuleepahan testattua perusteellisemmin harjakylvön vaikutus rukiilla varsinkin kun nyt siemen (Walet) oli "suoraan kuivurista" kylvöön. Oraat on ainakin hyvännäköiset...
Viime vuonna Waletti oli sertiä ja peitattua muttei talviruiskutusta..ei ollut talvituhoja
Ainakin Mervi Lindroos on MTT:llä seurannut eri lajikkeiden talvituhoja.
Amilo oli herkkä saastumaan lumihomeella ja herkkä muullekin talvituholle, ja sadonlisä peittauksella ja torjunta-ainekäsittelyllä oli merkittävä. Toimenpiteiden kate oli nykyhinnoilla laskettuna 150 euroa, ja piti tehdä kummatkin.
Riihellä, Picassolla, Elvillä oli peittauskäsittelyn kate muutaman kympin verran, pelkän torjunta-aineen tuotto ilman peittausta oli joissakin kokeissa tappiollinen.
Käytännön viljelyssä nykyhinnoilla saa hyödyn siis joko peittaamisella (merkittävämpi vaikutus) ja yhtaikaisella ruiskutuksella. Tosiasia on, että monet yrittävät paikata oman siemenen puutteita ruiskutuksilla, vaikka tilanne on juuri päinvastoin: kunnon peitattu ja vahva siemen riittävät useimmilla alueilla hyvään talvehtimiseen.
Itse arvioisin omien vähäisten havaintojeni mukaan talvenkestävyyden olevan kouluarvosanalla järjestyksessä:
Anna 9
Elvi 9
Riihi 8
|
|
|
V
Amilo 5
Varsinkin Anna-ruis oli sellainen, että jos sen sai kunnolla tuuheaksi syksyllä, sitä ei tappanut enää mikään, ei yhtenäinen jääkenttäkään. Jääpoltteen kestävyydessäkin nimittäin on eroja, seuraa yleistä perinnöllistä kylmänkestävyyttä ja karaistumiskykyä.
Odotan nyt näiden hybridien selviytymistä itsekin jännittyneenä.
SS kirjoitti:
Niin sitä ainevalmistajat kertovat. Sama vika kesällä, stressilaikkuja ruiskutetaan minkä keritään, ja ihmetellään kun koko sato haihtuu jonnekin keskikesän kuivissa helteissä.
Eipä niitä hellepäiviä montaa kertynyt viimekesänäkään ja yllättävän kuumankin päivän jälkeen lippulehden alapuolelle voi tulla kastetta, mikä jo riittii monille sienille leviämiseen. Lumihomeruiskutuksista olen samaa mieltä eli en koe normaali olosuhteissa hyödylliseksi etelärannikolla. Jos kasvusto on ylitiheää niin voisi harkita, mutta fiksumpaa on kylvää pienemmällä siemenmäärällä. Rukiin olen ruiskuttanut fungisideilla korrenkasvuvaiheessa yhdessä Modduksen kanssa. Jos fungisidit jättää kesällä pois niin surkastuneitten jyvien osuus voi nousta jonnekin 10 % ja hävettää lähettää niin heikkoa tavaraaa minnekään.
Sinulla on suorakylvö eikö niin? Tautipaine ehkä suurempi kuin kynnetyissä?
Joomies kirjoitti:Eilen tuli ruiskutettua Amistaria rukiille.
Ehkä hiukan hötkyilyä. Tautiaineilla on tärkeää, ettei maanpinnasta eikä kasveista se tehoaine huuhtoudu pois, siinä maanpinnan kasvijätteissä se lumihome etenee sitten kevättalvella. Eli sanoisin, että melko aikaisessa vaiheessa olet ruiskutellut.
-SS-
Toisaalta kun tarpeeksi myöhälle odottaa niin tahtoo ruiskutuskelit loppua. Olen nyt kytännyt sopivaa hetkeä jo päiväkausia, mutta kasvusto on keskipäivälläkin vesimärkää vaikka ei olisi satanut moneen päivään. Suorakylvetyn rukiin mukana on sen verran puintitappio-ohraa että lumihomeen torjuntaruiskutus olisi mielestäni hyvä vakuutus.
Oman uskon vahvistukseksi jo syyskuulla tehty ruiskutus toimii mainiosti. Mutta kun halutaan vaikuttaa lumihomesaastuntaan maassa, siellä lumen alla, olisi torjunta-aine saatava kasvustoon juuri ennen lumen tuloa. Tee nollaruutu, niin saat seuraavalla vuodelle eväät oman tilan kasvitautitorjuntaan.
Itsellä meni vajaat kymmen vuotta siihen, että ymmärsin luopua syksyn tautiaineruiskutuksista. Kevään tuhot eivät olleet lumihometta vaan sellaista vieoletinpunaista juromista ja kevään kuivilla keleillä vähittäistä harvenemista ja lopulta ohrankaltaista lyhyttä ja kärsivää kasvustoa.
Sitten kerran vain ei ollut säitä ja jätin sikseen, tuli märkä ja luminenkin talvi, lumihomettakin, mutta sieltä se homekuoren alta lähti lujasti kasvamaan se ruis ja oli aivan kiitettävä kasvusto ja sato.
Nyt olen ollut useana vuotena "ruakoton" ja annan rukiin olla. Yksi mikä vielä on ongelma, on se, ettei tule keväällä lähdetyksi riittävän aikaisin apulantaa kylvämään. Lumelle varmaan pitää salaa laittaa. Keväällä kuivuus viivyttää voiman siirtymistä rukiiseen, ja se verottaa nimenomaan rukiin satoa.
-SS-
Tämä on ensi kerta mulla kun on syysviljaa kylvössä, eli onkin täysin opettelua. Joitakuita ruutuja (tai raitoja) jäi joten keväällä näkee, jos näkee oliko Amistarista hyötyä. Eikö sen pitäisi olla (osittain) sisävaikutteinen?
Nyt kun on kylmät ilmat ja pakkasta yli 20 astetta niin on tullut mieleen, kuinka kylmää pitää tällaisen vähän lumipeitteen aikana olla että syysvehnät alkavat siitä kärsiä? Kaiken järjen mukaan talvenkestäviksi jalostetut lajikkeet kestää kovaakin pakkasta kun Ruotsissakin Uppsalan korkeudella on joka vuosi kans 25 asteen pakkasia ja se on kuitenkin ymmärtääkseni ihan syysvehnäaluetta.
Tuskin syysviljalle vielä liian vilu tulee. Kasvupiste on kumminkin maanpinnassa tai oikeastaan useimmiten hieman pinnan alapuolella. Maa on yhä aika lämmitä, tuulee aika heikosti ja lunta on myös vähän. Lumi ja mahdolliset kasvinjätteet eristävät aika hyvin vähän aikaa.
-25 astetta ei haittaa jos on lunta maassa. Mutta jos on maa on täysin paljas niin monet lajikkeet kärsivät jo -20 asteessa varsinkin jos pakkasta jatkuu pitkään. Syysvehnistä Arktika kestää parhaiten pakkasta. Mikä vuosi se oli kun eteläsuomessa ei vielä tammikuussa ollut yhtään lunta mutta kaksi viikkoa putkeen oli -25 - -20 astetta ja syysvehnä tuhoutui joiltakin lohkoilta kokonaan.
Ruis on tullut lumen alta ja lumihometta on jonkun verran, on vihreää kuitenkin. Pääsiäisenä huomasin et ruislohkolla oli n. 30cm vettä lumen alla. Reunaoja oli niin täynnä lunta et vedet tieojasta puski vedet pellolle helpomin kui ojaa pitkin. Lapio käteen ja vähän uraa ojaan ja vedet pellolla laski parin vuorokauden aikana melkein kokonaan pois. Mites muualla?
Tänä aamuna aamulenkillä otettu kuva ruispellosta, hyvältä näyttää. On vielä niin pehmittä etten oo kävelly etempänä katsomassa. Myyrän kekoja näyttää olevan jonkun verran.
Omalla kohdalla tais mennä syysvehnät pommiin. Koko pelto aikas ruskeana. Vihreitä piippoja max 50kpl neliöllä.
Ruskeita oraita kun pilkkoo niin ei juurikaan tule vihreää esiin sydämmestä.
Missäköhän meni vikaan? Lumihometta ei ollut kuin päisteissä. Lumi satoi jäätyneelle maalle. Ei ollut vesilammikoita eikä jääpoltettakaan. Lumi suojasi pakkaseltakin, joten sekään ei voinut tappaa.
Lajikkeena siis magnifik.
