Ruis/syysvehnä -09 ?

[SS]

Kateeksi käy. Kylvin vielä Olivinia syksyllä ja se toimi niinkuin Olivin toimii. 10 hehtaarista kelvollista orasta on noin kolmella aarilla. Kyllä on hanurista.

Niin, meillä on ollut Vakkaa, Linnaa, Nisua, Auraa, Tryggveä, Gunboa, Tarsoa, Urhoa, Olivinia ja nyt sitten viimeisenä Magnifikia. Urho on kuin ilmetty Aura, muuttuu tutun keltaiseksi tässä heinäkuulla - eikä se ole tuleentumista - lisäksi lakoontuu herkästi, jos tähkässä on painoa. Kääpiökasvuisena Tarso häviää niittynurmikallekin, todella heikko esitys. Tryggve ja Olivin eivät kestä kevätahavaa ei sitten ollenkaan. Viiden hehtaarin pellolla löytyy sitten se 30 aarin töyräs, jolla satotaso on kuusi tonnia. Muualla lähinnä vaan heinää ja juolavehnää. Gunbo on satoisa ja syyskuulla puitava lajike, tulee kyllä tonnikaupalla tavaraa, sako 160 ja valkuainen 9, sillä mennään laatusadon mallilla.

( La Heinä 12, 2008)

Ei kannata kadehtia. Olivin on selvästi menneen talven satamatta jääneitä lumia, niin paljon kuin sitä kehuttiinkin. Olen itse ajanut ja nähnyt paikallisten muidenkin viljelijöiden Olivinin oraat sen verta monta kertaa ajaneen ylös, että otan vilpittömästi osaa harmitukseesi.

Jalostajien lajikekuvaukset ovat ylioptimistisia, ne on saatu jollakin kuivalla hietakankaalla tai Saksassa / Ruotsissa. Sen verran kauan olen noita uusia "huippulajikkeita" kuunnellut kehuttavan, ensimmäisenä- toisena vuotena kehutaan jos miten, sitten on vaan lajike "taantunut" (vaikka ei se mitään taannu, niin kuin tuulipölytteinen ruis) ja lopulta on uuden lajikkeen täpinä kahta kauheampi ja se vanha "oli aika ronkeli loppujen lopuksi". Ja samalla viljanostaja hymähtää, että vai meinaat sää Urhoa mulle myyrä leipäviljaksi, heh. Onkos sulla yli 68 kiloo hehtopaino sentään ?

Tulee mieleen, etta nykyiset Moddukset yhdistettynä hyviin tautiaineisiin saattaisivat motivoida meikäläistä ottamaan Auran uudestaan viljelyyn, sen heikko kohta oli lakoontuminen ja tähkäidäntä sen seurauksena, mutta aika monena keväänä oraat ainakin olivat vahvat ja vihreät, ja voimakkaassa kasvussa jo aikaisin keväällä, kuin ruis konsanaan.

Ja sain sentään siitä 5200 kg/ha joskus 1990-luvun alussa...eikä taida olla TOS - maksuakaan...

-SS-

[Agronautti]

Rkkojakaan ei vielä näy...

Missähän ne mahtuis olemaan?

Kyllä sinne mahtuu,kun lähempää tarkastelee... Kännyn kamera tuolleen nätisti tasottaa vihreen

[Köysti]

Kuinka ovat suoraan sänkeen kylvetyt syysviljat onnistuneet? Lapualla ainakin huonosti, niitä on kynnetty piiloon. Sitä vastoin kevytmuokattuun tai kynnettyyn maahan kylvetyt näyttävät komeilta näin amatöörin silmään. Luo kyllä uskoa syyskylvöön, kun niitä ei mitenkään liian varhain ole täällä tehty.

[claas58]

Kynnetyt täälläpäin parhaimpia johtuen märästä syksystä. Suorakylvetyt kellastuivat.

[Carnivor]

Ei pidä yleistää liikaa. Suorakylvettykin lohko voi läpäistä riittävästi vettä, jos siinä vain on riittävästi jatkuvia pystysuoria huokosia. Huokosten muodostuminen kestää pitkään ja vähäinenkin muokkaus rikkoo niitä. Alla kuva pitkäaikaiseen kesantoon kylvetystä Elvi rukiista 22.9.2008

Kylvetty 1.9.2008, siemenmäärä n. 130 kg/ha. Syksyn sademäärät olivat huikeita. Elo-syyskuun sademäärä 211 mm. Ja lokakuun kolmena ekana päivänä 66 mm, jonka jälkeen en ole enää jaksanut tyhjennellä sademittaria.
Alla kuva tänään. Lippulehti alkaa pilkistämään ja keskellä oleva notkopaikkakin voi hyvin.

[errav]

Joko ensimmäisiä rukiita puitu? ajelin tänään kemiössä puimureita ei näkynyt komeita ruis peltoja kylläkin. Jos itsekin ruista 14 vuoden jälkeen koittais hybridiin vaa ei rahkeet riitä, mutta elvi tai kier vois olla vaihtoehto suoraan sänkeen kylvettynä

[claas58]

Ainakaan oma Amilo ruis täällä Kemiössä ei ole läheskään puintikypsää.