rehunkorjuukoneet
Valvoja: Farmari-ryhmä
rehunkorjuukoneet
Kumpi on parempi Elhon superluoko vai Junkkarin tupla-junkkari? Vai onko niin, että kannattaa siirtyä noukkiviin silppureihin? eli JF-stoll FC 855 tai vastaava. Pellot pieniä ja hajallaan. Korjattavaa noin 70 hehtaaria. Kärryjä riittävästi eli lastaus hitain lenkki.
Re: rehunkorjuukoneet
lynx kirjoitti:Kumpi on parempi Elhon superluoko vai Junkkarin tupla-junkkari? Vai onko niin, että kannattaa siirtyä noukkiviin silppureihin? eli JF-stoll FC 855 tai vastaava. Pellot pieniä ja hajallaan. Korjattavaa noin 70 hehtaaria. Kärryjä riittävästi eli lastaus hitain lenkki.
Tuolle alalle kotimaan ihme?
-
massey ferguson5455
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 340
- Liittynyt: 08 Helmi 2008, 14:28
Re: rehunkorjuukoneet
Jos noista on valittava itselläni on ainakin hyvät kokemukset super luokostalynx kirjoitti:Kumpi on parempi Elhon superluoko vai Junkkarin tupla-junkkari?
Re: rehunkorjuukoneet
Kapealla noukkimella olevalla tarkkuussilppurilla ja vielä nostolaitekoneella. Voi ei! Aika tuskallista hommaa, kokemusta on. Ei sitä hinattavaa 900:sta kannata pelätä, kätevästi sillä pyörii sarkapellollakin. Ainakin jos on kunnon päisterummut. Elhot ja tuplajunkkarit ei pärjää alkuunkaan. Vaihtokoneina ysisatasia löytyy valita asti eikä pahan hintaisia. Rehunteko joutuu kun tulee kunnollista lyhyttä silppua- mahtuu paljon tavaraa yhteen kuormaan. Eikä tarvitse tehokonetta vetämään jos ei ole kovin mäkistä. Kuulemma 80 hepallakin kulkee.
Re: rehunkorjuukoneet
Sivulta ajettavalla jf850 on tullu rehut korjattua pari vuotta, mutta kyllähän se välillä tuskaista on varsinkin jos niitetty yli 3m koneella ja tavaraa paljon. Pari vuotta koittaa vielä silppuria kuolettaa ennen koneen vaihtamista silppurivaunu yhdistelmään.
Re: rehunkorjuukoneet
JF850 taitaa olla kyllä pieni, kun jossain luki, että traktorissa ei saa olla tehoa yli 100 hevosta. Veto traktorissa kuitenkin jonkin verran enempi. Olis kiva päästä kokeileen kuinka ahtaassa tuollainen hinattava pyörii. Ostat niittokoneen ja jf900 kerääjän, ja sitten se ei mahdu kuin joka toiselle pellolle niin alkaa ahdistaan.
Re: rehunkorjuukoneet
jf850 tullu vedettyä monella koneella, mutta aivan samallalailla kulki nelipyttysellä 80 hepan valmetilla kuin nykyään 135 hepan kuutosella. 3m murskaimella niitetyt heinät 115-120cm karholta olen noukkinut. Auttamatta hidas toi on kun 8-9 hehtaaria navetan välissä ehdin yhdellä kärryllä ajaa.
- Agronautti
- Luokka: >500hv
- Viestit: 516
- Liittynyt: 10 Helmi 2005, 09:39
- Paikkakunta: Kymenlaakso & P-Savo
- Viesti:
Re: rehunkorjuukoneet
Eikö tuo pyöröpaalisysteemillä menis parhaiten...lynx kirjoitti: Pellot pieniä ja hajallaan.
Ei sivukiinnitteistä (tarkkuus)silppuria jos paljon siirtymistä lohkojen välillä "isoilla" teillä ...nooo, vaikka kyllä sitä itsekkin ajeltiin aikoinaan siirtymät JF800-silppuri sivulla kiinni
Hinattava silppuri+ peräkärry on pitkä yhdistelmä. Kuinkahan pienillä lohkoilla pyörittely sujuu ? karhotuksesta apu?
Re: rehunkorjuukoneet
Eikö tuo pyöröpaalisysteemillä menis parhaiten...
Ihanan kallista...
Hinattava silppuri+ peräkärry on pitkä yhdistelmä. Kuinkahan pienillä lohkoilla pyörittely sujuu ? karhotuksesta apu?
Niinkuin sanoin, jos päisterummut kunnossa niin onnistuu. Näkyvyys noukkimelle ylivertainen ja rehusuihkun hallinta helppoa. Karhotus tietysti aina auttaa, luulen (ei kokemusta) että 900 nielu on senverran pieni että mahdottomia määriä siitä ei saa menemään. Urakkahommiin sitten isompia koneita 1050 jne.
Ihanan kallista...
Hinattava silppuri+ peräkärry on pitkä yhdistelmä. Kuinkahan pienillä lohkoilla pyörittely sujuu ? karhotuksesta apu?
Niinkuin sanoin, jos päisterummut kunnossa niin onnistuu. Näkyvyys noukkimelle ylivertainen ja rehusuihkun hallinta helppoa. Karhotus tietysti aina auttaa, luulen (ei kokemusta) että 900 nielu on senverran pieni että mahdottomia määriä siitä ei saa menemään. Urakkahommiin sitten isompia koneita 1050 jne.
Re: rehunkorjuukoneet
Näillä muovinhinnoilla ja sillä rehunlaadulla ei pyöräpaalit tule kyseeseen. Me ollaan nyt ajettu niin, että silppuri lastaa pellolla yhtä kärryä ja kaksi kokoajan matkalla tai purkamassa. Eli kärryjä ja traktoreita on rittävästi eikä tarvi silppuria irroitella.
Re: rehunkorjuukoneet
Jäipä tuossa sanomatta että esim. ysisatasen tehontarve pienempi kuin näissä kotimaan härpäkkeissä. Ei kyllä saisi samana päivänä verratakkaan rehuntekoneina... 135-140 heppaa voisi olla ysisataselle tasaisilla mailla optimiteho,ei lopu voima mutta ei ole tunnotonkaan.
27 Aaria taitaa olla pienin lohko,40aaria,45aaria jne. joista ite tehny ysisatasella kärry perässä 240 karhon jäljiltä alkuvuosina. PAAALJON helpompi ajettava kuin luokojunkkari. 320 leveä niittokone helpotti hommaa vielä lisää,nelimetrinen niittokone ois optimi mikäli heinää karhossa kuten kuuluu ollakin,jotain haippuja voi yhdistää pari kolme kolmimetristä luokoa ja mennee helposti.
Mulla oli vielä viime kesänä JF:n 1350 ja mikäli haluaa helppoa rehunkorjuuta,siinä paras vaihtoehto traktorivetoisista
Osuu mutkissakin karholle,saa ajaa 6-9m kerrallaan eikä kannata värkkäillä kärryjä silppurin perään pienelläkään lohkolla. Oon ajanut myös kärry perässä,eikä pienilläkään lohkoilla mitään ongelmia. Omat pellot tosin salaojissa. Hydraulisella aisankäännöllä tekee ihmeitä tuolla koneella,paljon liikkumavaraa.
Rahtia ajanut sarkapelloillakin ja aivan sama vaikka 20ha:n lohko jos päisteet lyhyet => ylimääräistä tuskailua ja silppuroinnin suunnittelua kun silppuri ja kärrykuski ei mahdu samaan aikaan päisteeseen,samoin ojan varret tuottaa ongelmaa.
27 Aaria taitaa olla pienin lohko,40aaria,45aaria jne. joista ite tehny ysisatasella kärry perässä 240 karhon jäljiltä alkuvuosina. PAAALJON helpompi ajettava kuin luokojunkkari. 320 leveä niittokone helpotti hommaa vielä lisää,nelimetrinen niittokone ois optimi mikäli heinää karhossa kuten kuuluu ollakin,jotain haippuja voi yhdistää pari kolme kolmimetristä luokoa ja mennee helposti.
Mulla oli vielä viime kesänä JF:n 1350 ja mikäli haluaa helppoa rehunkorjuuta,siinä paras vaihtoehto traktorivetoisista
Rahtia ajanut sarkapelloillakin ja aivan sama vaikka 20ha:n lohko jos päisteet lyhyet => ylimääräistä tuskailua ja silppuroinnin suunnittelua kun silppuri ja kärrykuski ei mahdu samaan aikaan päisteeseen,samoin ojan varret tuottaa ongelmaa.
Re: rehunkorjuukoneet
Tuolle pinta-alalle en itse laittasi sivukiinnitteistä. Meillä oli junkkarin ts 150 ja voi sitä riemua kun siitä päästiin. Viime kesälle tuli käytetty 1050. Niito tällä hetkellä 3 metrin koneella, karhotusta suunniteltu vakavasti. Junkkarin heikoin puoli oli jatkuva tukkeutuminen, jos heinä vähänkään kosteaa. Luja kone sinälään, ei paljonkaan remonttia.
Re: rehunkorjuukoneet
Kauppaanhan noi Tuplarunkkarit ja Superhuokoset kannattaa jättää jos meinaa rehua karholta ajaa. Pystystä ajettaessa toimivat ihan sillai kun niiden "pitääkin". Työn jälki noissa nyt on semmosta mitä suomalaisissa koneissa yleensäkin, vähän jääny tavallaan keskeneräiseksi. Esim. Junkkarissa hakkurin akselilla oleva siiva on löysä, kun taas niittokelan päässä oleva toinen siiva on kuin yhtä puuta akselissaan (kai tämäkin yksilökohtainen ominaisuus).
Onhan noi JF:t omaa luokkaansa, hinattava tietty eri asia kuin sivukone, eikai niitä sovikkaan edes keskenään vertailla?
Onhan noi JF:t omaa luokkaansa, hinattava tietty eri asia kuin sivukone, eikai niitä sovikkaan edes keskenään vertailla?
Ei se ny niin tuhottomasti aikaa vie kun sen irroittaa ja kiinnittää.. tietty onhan se pari minuuttia aina jostain muualta pois.Agronautti kirjoitti: Ei sivukiinnitteistä (tarkkuus)silppuria jos paljon siirtymistä lohkojen välillä "isoilla" teillä ...
Re: rehunkorjuukoneet
Mutta kuinka sivukiinnitteisellä,kärryä ei saa samassa paketissa mukaan? Aikoinaanhan kelasilppuria kuskattiin lohkolta toiselle kärryn perässä,luokojunkkari ei tainnut enää nousta koukkuun käsivoimin...956XL kirjoitti:Ei se ny niin tuhottomasti aikaa vie kun sen irroittaa ja kiinnittää.. tietty onhan se pari minuuttia aina jostain muualta pois.Agronautti kirjoitti: Ei sivukiinnitteistä (tarkkuus)silppuria jos paljon siirtymistä lohkojen välillä "isoilla" teillä ...
Hinattavalla lohkon vaihdot käy kärry perässäkin lennosta, ja onpa tullut hinattua monet kerrat pikiteilläkin ko. yhdistelmää. Ainoa miinus ettei valot toimi, mutta traktorista esteetön näkyvyys yhdistelmän taakse mikäli kärryssä verkkoa keulassa sekä perässä. Näkee ne kouhoimmatkin autoilijat ja voi rauhassa kattoa sopivan välin. Isolla silppurilla kärry ei levennä yhdistelmää yhtään, yksi kaista on täynnä jo silppurista
JOS ajattelee että budjetti on uuden sivukiinnitteisen 850 JF:n verran,samalla rahalla saa todella hyväkuntoisen ysisatasen tai tonnisatasen. Taarupin 622 on vahva kilpailija ysisataselle mutta siinä miinuksena hieman suurempi vetotehon tarve.
Re: rehunkorjuukoneet
Kaikkihan on niin suhteellista.. Meillä nyt on n. 80 % pelloista tilasta 200 m säteellä, jolloin lohkon vaihdon suorittaa siten että vie kärryn seuraavalle ja hakee silppurin sitten. Loput ruohot on n. 3 km päässä, johon kärry kyyditään siilotraktorilla ja toisella tuodaan silppuri. On ihan mukavasti ehtiny sekotella ja tallata edellisen kuorman ennen seuraavaa ja kylän tapahtumatkin nähty siinä sivussa.Jari kirjoitti:Mutta kuinka sivukiinnitteisellä,kärryä ei saa samassa paketissa mukaan? Aikoinaanhan kelasilppuria kuskattiin lohkolta toiselle kärryn perässä,luokojunkkari ei tainnut enää nousta koukkuun käsivoimin...956XL kirjoitti:Ei se ny niin tuhottomasti aikaa vie kun sen irroittaa ja kiinnittää.. tietty onhan se pari minuuttia aina jostain muualta pois.Agronautti kirjoitti: Ei sivukiinnitteistä (tarkkuus)silppuria jos paljon siirtymistä lohkojen välillä "isoilla" teillä ...
Hinattavalla lohkon vaihdot käy kärry perässäkin lennosta, ja onpa tullut hinattua monet kerrat pikiteilläkin ko. yhdistelmää. Ainoa miinus ettei valot toimi, mutta traktorista esteetön näkyvyys yhdistelmän taakse mikäli kärryssä verkkoa keulassa sekä perässä. Näkee ne kouhoimmatkin autoilijat ja voi rauhassa kattoa sopivan välin. Isolla silppurilla kärry ei levennä yhdistelmää yhtään, yksi kaista on täynnä jo silppurista![]()
JOS ajattelee että budjetti on uuden sivukiinnitteisen 850 JF:n verran,samalla rahalla saa todella hyväkuntoisen ysisatasen tai tonnisatasen. Taarupin 622 on vahva kilpailija ysisataselle mutta siinä miinuksena hieman suurempi vetotehon tarve.