Kylvösiemenen itävyys

[Kloppi]

Onkohan Vilden itämislepo kuinka voimakas? Oma Edel oli omissa kokeissa noin 70 prosenttia, mutta Ylistarossa MTT:lla tulokseksi tuli 95. Sama juttu Julius-kauran kanssa. Eli ei tarvinnu mennä siemenkauppaan..

[Köysti]

En oikein tuohon pakkas-selitykseen usko, vaikka olihan farmit.netin tilastoissa Ylistaron ja Kauhavan kohdalla syyskuun toisena päivänä yöllä -1,5. Jos pakkanen olisi vioittanut isäntien ohria, niin kyllä siitä olisi ollut puhetta alan miesten keskuudessa. Ei tällaista ohrien itämättömyyttä ole tapahtunut koskaan ennen. Meidän kuivaajalla ei liioin pitäisi onnistua siemenen vioittaminen, joten kyllä tämä aika mysteeri nyt on.

Pakkanen kuitenkin mahdollinen tekijä? Nuo mittauspaikkojen tuloksethan ei kerro yhtään mitään mikä tilanne pellolla,tai tietyssä osassa lohkoa. Muistuu mieleen muutama vuosi sitten kun lähettiin elokuun kymmenes kyyhkysenpyyntiin,kotona reilu viisi astetta lämmintä mutta hallanarassa riistapellon nurkassa maa kuurassa. Autolta oli matkaa kohteeseen noin 300metriä aivan tasaista turvemaata,silti takanurkalla oli selkeästi kylmempää kuin missään muualla.

Itsellä jäi kaks lajiketta ja lohkoa pakkasen vuoksi rehuksi. Tarkoitus oli ottaa siementä sekä Voitosta että Saanasta, mutta haaveeksi jäi. Osa erittäinkin hyvää, osa mitä sattuu, keskimääräinen laatu melkolailla erinomaista eli ei sitä pakkasen vioittamaa huomannut kuin pellolla. Siellä oli pystytähkiä tietyssä osassa peltoa,aivan kuin olisi ollut kypsyminen vaiheessa mutta totuus valkeni puimurilla. Rapina hiljeni ja tappiomittareita ei saanut nousemaan ko. kohdissa. Sato jäi odotuksiin nähden heikoksi,noin 500-1000kg alle odotusten. Tiedä sitten noiden itävyyttä,saanakin 70kg nurkilla mikäli oikeen muistan,oiskohan nuo kevyet jyvät jääneet peltoon ja esiputsarin mukana pihalle.

Eli puitko itse ja miltä kasvusto näytti puidessa?

En oikein tuohon pakkasen mahdollisuuteen jaksa uskoa, koska satoa tuli samaan malliin kuin muualta ja tuskin syyskuun alussa pikkupakkanen enää jyvää vioittaisikaan kun ohrat olivat jo tuleentuneita tai juuri tuleentumassa. Tietysti asia on niinkin, että hallasta ei ole oikein kokemusta. Isäukkokaan ei muista tällaista itämisongelmatapausta kahdenkymmenen vuoden ajalta. Itse puin ainakin yhden Vilde-lohkon enkä muista siitä mitään eroa muihin ohriin nähden. Tähkät näyttivät normaalilta, eivät olleet pystyssä.

Oli syy sitten mikä tahansa niin pahasti näyttää siltä, että pitää ostaa uudet Vilden siemenet. Tuli nyt hybridiohraa ilmeisesti

[eikkav]

Vehnän ja ohran huono itävyys johtuu useimmiten liian suuresta puintikosteudesta, yli 25% kosteasta ei saa itävää siementä.

[Aapeli]

Oli syy sitten mikä tahansa niin pahasti näyttää siltä, että pitää ostaa uudet Vilden siemenet. Tuli nyt hybridiohraa ilmeisesti

Ainaki näillä nurkin täytyy olla mestari kauppamies että voi ostaa jo jolleki muulle myydyt Vilden siemenet . Ite varasin viime huhtikuusa ja sain, syksyllä ei enää puhettakaan. Hintakin oli aika suolainen . Itellä ollu kans ongelmia vilden itävyyden kans. Viime kesänä ei ees yritetty ko pakkanen pani, toissa vuonna iti n.40% joista puolet oraista oli tosi kituliaita, vaikka myöhemmin puidut kaurat viereiseltä lohkolta iti 92%. Idättämistä jatkettiin kevääseen asti ja lepoa yritettiin murtaa useilla pakastin käsittelyillä. Ens kesänä ois pakko saaha siementä, tosin luomukin taitaa näillä viljan hinnoilla kolkutella oven takana vaikka luonne luomukasvustoja puineena paneekin vastaan.

[Köysti]

Oli syy sitten mikä tahansa niin pahasti näyttää siltä, että pitää ostaa uudet Vilden siemenet. Tuli nyt hybridiohraa ilmeisesti

Ainaki näillä nurkin täytyy olla mestari kauppamies että voi ostaa jo jolleki muulle myydyt Vilden siemenet . Ite varasin viime huhtikuusa ja sain, syksyllä ei enää puhettakaan. Hintakin oli aika suolainen . Itellä ollu kans ongelmia vilden itävyyden kans. Viime kesänä ei ees yritetty ko pakkanen pani, toissa vuonna iti n.40% joista puolet oraista oli tosi kituliaita, vaikka myöhemmin puidut kaurat viereiseltä lohkolta iti 92%. Idättämistä jatkettiin kevääseen asti ja lepoa yritettiin murtaa useilla pakastin käsittelyillä. Ens kesänä ois pakko saaha siementä, tosin luomukin taitaa näillä viljan hinnoilla kolkutella oven takana vaikka luonne luomukasvustoja puineena paneekin vastaan.

Joo, no tällä kertaa ei olisikaan tarkoitus hankkia sertifioitua siementä. Jostain K-maatalouskauppiaan haastattelusta kyllä luin, että Vildeä olis vielä kaupan täällä päin. Onpas kummallisia nämä Vildet, ei ymmärrä. Hyvä tietää, että ei ole ainut jolla on Vilden kanssa itävyysongelmia.

[Jari]

Onpas kummallisia nämä Vildet, ei ymmärrä. Hyvä tietää, että ei ole ainut jolla on Vilden kanssa itävyysongelmia.

Niin,mulla oli Vilden itävyys tasan 90 prosenttia. Puin kaikkien sääntöjen vastaisesti 29 prosentin kosteudessa, ennen seuraavaa monsuunia...
Myös kavereilla itäneet ihan kelvollisesti.
Edel tuli puitua pari viikkoa myöhemmin, täysin pystyä kasvustoa kuten Vildekin ja satokin sama noin kuuden tonnin nurkilla. Itävyys 85,vaikka puintikosteus oli noin 17 prosenttia. Hallaa oli tässä välissä,mutta itse uskon sateiden vaikutukseen

[Wilpo]

Mulla taas päinvastaisia kokemuksia kuin Jarilla. Siementavaran ja virallisten kokeiden perusteella mitä kosteampana puitu sitä huonompi on ollut itävyys. Alla esimerkkinä yksi viime vuoden trappevehnä pellosta satomittarin tekemä kosteuskartta. Puin pellon kahteen eri erään ja siiloihin. Kartan mukaan tummansiniset alueet oli puidessa yli 24,3% (keskimäärin varmaan puinti kosteus 30%) Tämän tummansinisen alueen virallinen itävyyskoe peitattuna oli 75% ja muuten pelton itävyys 92%. Oli tässäkin pellossa puidessa hyötyä tuosta satomittarista ja sen kosteusnäytöstä. Oli helppo rajata kosteat alueet pois pilaamasta koko siemenerää.

[masto]

Mulla ei vielä tulokset tullet mutta tässä oma purkkikoe:

Amaretto hl 76 - 89%
Barke hl 64 - 88%
Belinda hl 52 - 62%

[Jorma]

Jatketaanpa erikoisilla ilmiöillä. Mistä johtuu, että järvimaissa kasvanut vilja lähtee itämään kaksi päivää myöhemmin kuin ns lämpimissä maissa kasvanut. Vehnästä on kyse ja sama homma sekä Tjalvella, että Amarettolla. Itävvyyksissä sinänsä ei ollut juuri eroa eri lohkojen kesken, ei myöskään hlp:ssä. Vain kasvuunlähtö on hitaampi ja kyse siis kotona tehdystä orastuvuuskokeesta.

[Köysti]

On tullut kyseltyä Vilden itävyydestä ja voidaan todeta, että ongelma on ainakin Lapualla varsin yleinen eikä kukaan tiedä syytä. MTT:ltä ei oo vielä kysytty. On ilmeisesti "korkeampaa matematiikkaa" nyt tämän kans

[errav]

Tänään tuli tiedot edellis vuoden tiplestä itävyys 94 paljonkos olette kylväneet itäviä neliölle ohrassa/ kruunu vehnää?

[dbrown]

Kylvä kunnon siemenellä, eli osta sertifioitua.

En nyt halua mollata mitenkään siemenviljelijöitä, mutta huonojakin kokemuksia kyllä on: n. 10 v. sitten tuli Scarlett-ohraa Agrin kautta ja kas, tavara muistutti lähinnä mallasohran lajittelujätettä ulkonäöltään. Kevyttä ja hädin tuskin meni Tumen syöttölaitteesta läpi.
Muutama vuosi sitten ostin Zebraa ja jälleen oli n. nyrkin kokoisia peittausaine-paakkuja siemensäkkien pohjalla. Tarkkana sai taas olla.

Pääosin olen kyllä ollut tyytyväinen ja on se varmaan suomalaisenkin siementavaran laatu parantunut viime vuosina. Joka vuosi tulee jokunen tonni serti-siementä ostettua.

[aurajokilaivuri]

Zebrat on nyt siististi säkeissä, loppuja varmaan yritän lajitella ja peitata itse. Kunnostuttaminen on vaan jotenkin niin katalan nopeaa ja helppoa. Vähän niinkuin joku traktorisuunnistus muutamalla rastitehtävällä: vaaka - kippaus - vaaka - lastauskenttä ja tuntia myöhemmin tavarat on määräkokoisissa säkeissä valmiina kyydissä.

[jk]

Kylvä kunnon siemenellä, eli osta sertifioitua.

En nyt halua mollata mitenkään siemenviljelijöitä, mutta huonojakin kokemuksia kyllä on: n. 10 v. sitten tuli Scarlett-ohraa Agrin kautta ja kas, tavara muistutti lähinnä mallasohran lajittelujätettä ulkonäöltään. Kevyttä ja hädin tuskin meni Tumen syöttölaitteesta läpi.
Muutama vuosi sitten ostin Zebraa ja jälleen oli n. nyrkin kokoisia peittausaine-paakkuja siemensäkkien pohjalla. Tarkkana sai taas olla.

Pääosin olen kyllä ollut tyytyväinen ja on se varmaan suomalaisenkin siementavaran laatu parantunut viime vuosina. Joka vuosi tulee jokunen tonni serti-siementä ostettua.

Hintasuhteet ei tällä hetkellä oikein sertiin innosta. Hinta on vaan liian kova verrattuna viljan hintaan että kannattais. Bjarnella siemenkustannus olis ollu yli 150€/ha... Joka vuosi tulee sertiä ostettua ja oma siemen lisätään vain sertistä.

[Köysti]

Noniin, nyt on idätetty MTT:llä omia Vildejä, itävyys 91-92 %. Ei jostain syystä omat idätyskokeet toimi tuohon lajikkeeseen.