Itävyyskoe ilman jyvien laskemista
Valvoja: Farmari-ryhmä
Itävyyskoe ilman jyvien laskemista
Itävyyskoe tehdään kylvömääritystä varten. Yksittäisten jyvien laskeminen itävyysprosenttia ja tuhannen jyvän painoa varten on kuitenkin työlästä ilman apuvälineitä. Laiskuuttani en jaksanut rakentaa edes apuvälineitä vaan aloin kehittelemään menetelmää.
Nimittäin kylvömäärää laskettaessa ei oikeastaan tarvita itävyysprosenttia tai TJP:tä, vaan riittää jos tiedetään kuinka monta orasta gramma jyviä tuottaa. Sen jälkeen lasketaan kuinka monta kiloa tarvitaan hehtaarille tuottamaan haluttu orastiheys.
Eli punnitaan sopiva määrä jyviä esimerkiksi noin 10 ml, joka on noin parisataa jyvää. Jyvistä kannattaa kauhasta mahdollisimman edustava otos vaikka emännän maustemitalla. Punnitus pitää suorittaa mahdollisimman tarkalla vaa'alla. Itse käytän patruunoiden latauksessa tarvittavaa ruutivaakaa. Sen jälkeen jyvät kylvetään normaalilla tavalla ja lasketaan oraat. Tulokseksi saadaan orasta per gramma. Kylvömäärä saadaan kaavasta:
Haluttu orastiheys [kpl/m2] x 10
oraita per gramma
Eli haluttu orastiheys kertaa kymmenen jaettuna oraita per gramma. Kaavan tulos on yksikössä kiloa per hehtaari.
Menetelmän etuna on tarkempi tulos vähäisemmällä laskemisella. Esimerkiksi jyviä laskiessa tulee helposti tehtyä valintaa (jättää pois rikkoutuneet jyvät jne.), josta aiheutuu virhettä tulokseen. Ja jos haluaa tarkan itävyysprosentin pitää otoksen ollaa useita satoja jyviä. Kun jyvät otetaan kauhalla ei voi valikoida yksitäisiä jyviä. Menetelmän huonona puolena on tarkan vaa'an tarve, jota ei joka talosta löydy. Itävyysprosentin voi halutessaan laskea taaksepäin, jos on edes arvio TJP:stä.
Nimittäin kylvömäärää laskettaessa ei oikeastaan tarvita itävyysprosenttia tai TJP:tä, vaan riittää jos tiedetään kuinka monta orasta gramma jyviä tuottaa. Sen jälkeen lasketaan kuinka monta kiloa tarvitaan hehtaarille tuottamaan haluttu orastiheys.
Eli punnitaan sopiva määrä jyviä esimerkiksi noin 10 ml, joka on noin parisataa jyvää. Jyvistä kannattaa kauhasta mahdollisimman edustava otos vaikka emännän maustemitalla. Punnitus pitää suorittaa mahdollisimman tarkalla vaa'alla. Itse käytän patruunoiden latauksessa tarvittavaa ruutivaakaa. Sen jälkeen jyvät kylvetään normaalilla tavalla ja lasketaan oraat. Tulokseksi saadaan orasta per gramma. Kylvömäärä saadaan kaavasta:
Haluttu orastiheys [kpl/m2] x 10
oraita per gramma
Eli haluttu orastiheys kertaa kymmenen jaettuna oraita per gramma. Kaavan tulos on yksikössä kiloa per hehtaari.
Menetelmän etuna on tarkempi tulos vähäisemmällä laskemisella. Esimerkiksi jyviä laskiessa tulee helposti tehtyä valintaa (jättää pois rikkoutuneet jyvät jne.), josta aiheutuu virhettä tulokseen. Ja jos haluaa tarkan itävyysprosentin pitää otoksen ollaa useita satoja jyviä. Kun jyvät otetaan kauhalla ei voi valikoida yksitäisiä jyviä. Menetelmän huonona puolena on tarkan vaa'an tarve, jota ei joka talosta löydy. Itävyysprosentin voi halutessaan laskea taaksepäin, jos on edes arvio TJP:stä.
- Wilpo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1670
- Liittynyt: 16 Joulu 2004, 20:09
- Paikkakunta: Marttila www.maatalousfoorum.fi
- Viesti:
En ole tehnyt mitään tarkkoja vertailuja perinteiseen jyvien laskentamenetelmään. Mutta jos Jorma tekee ne, niin saadaan puolueeton vertailu.
Totuushan on että kylvömäärässä tuollainen +-5 % tarkkuus on enemmän kuin tarpeeksi. Optimikylvömäärähän riippuu tulevan kesän säistä, joita ei kuitenkaan voi tietää kylvöpäivänä.
Olen kyllä tehnyt tänä syksynä/talvena enemmän idätyskokeita kuin viime talvena, koska nyt oli niin kiikun kaakun että kelpaako omat vai pitääkö tilata sertifioitua. Mutta taitaa siementuottajillakin olla ihan samat ongelmat. Amaretto näytti nyt peitatulle siemenelle kylvömääräksi 380 kg/ha, kun tavoitellaan 700 orasta/m2 (hlp 83). Onhan se karmee kylvömäärä, eikä siemen tule riittämään suunnitellulle pinta-alalle. Onneksi on edellisvuoden Tjalvea jäljellä, jolla voi jatkaa.
Olen kyllä tehnyt tänä syksynä/talvena enemmän idätyskokeita kuin viime talvena, koska nyt oli niin kiikun kaakun että kelpaako omat vai pitääkö tilata sertifioitua. Mutta taitaa siementuottajillakin olla ihan samat ongelmat. Amaretto näytti nyt peitatulle siemenelle kylvömääräksi 380 kg/ha, kun tavoitellaan 700 orasta/m2 (hlp 83). Onhan se karmee kylvömäärä, eikä siemen tule riittämään suunnitellulle pinta-alalle. Onneksi on edellisvuoden Tjalvea jäljellä, jolla voi jatkaa.
Joo, teen puolueettomat testit heti, kun saan tilaamani siemenetCarnivor kirjoitti:En ole tehnyt mitään tarkkoja vertailuja perinteiseen jyvien laskentamenetelmään. Mutta jos Jorma tekee ne, niin saadaan puolueeton vertailu.Totuushan on että kylvömäärässä tuollainen +-5 % tarkkuus on enemmän kuin tarpeeksi. Optimikylvömäärähän riippuu tulevan kesän säistä, joita ei kuitenkaan voi tietää kylvöpäivänä.
Olen kyllä tehnyt tänä syksynä/talvena enemmän idätyskokeita kuin viime talvena, koska nyt oli niin kiikun kaakun että kelpaako omat vai pitääkö tilata sertifioitua. Mutta taitaa siementuottajillakin olla ihan samat ongelmat. Amaretto näytti nyt peitatulle siemenelle kylvömääräksi 380 kg/ha, kun tavoitellaan 700 orasta/m2 (hlp 83). Onhan se karmee kylvömäärä, eikä siemen tule riittämään suunnitellulle pinta-alalle. Onneksi on edellisvuoden Tjalvea jäljellä, jolla voi jatkaa.
Vehnä iti kyllä huonosti, raakaerä 82% vehnän siemenen olen silti uusinut vuosittain muutenkin. Kaura todella huonosti, raakaerä 54%