Syysviljojen perustaminen

[koivumaki]

Tässä koettanut aatella seuraavaa vuotta.Näyttää siltä,että hyvistä pyrkimyksistä huolimatta mm.rikkakasviongelma ei meinaa talttua(vahakerrospillikettä,vesiheinää jotka selviytyivät RatioCombosta).Toisaalta jouduin kylvämään talven tuhoaman rukiin päälle rypsiä.

Mä oon nyt aatelly kokeilla,jos ajanäyttö sallis,ruista vielä kerran mutta nyt sitten kyntää maan.Ilmeisesti myös tarttis hommata peitattu siemen ym...
Yhteistyökaverin ruis joka kylvettiin kynnettyyn maahan on komea,siitäkin huolimatta että se on uusinta.Siis ruista toisen kerran samoilla lohkoilla.Maa on jotakuinkin rikkaruohoton,Allyn siihen ruiskutin keväällä.

Syy tähän muokkausajatuksen 'takinkääntöön' on kuivat keväät jotka pilaavat kevätviljat ja rikkaruohotorjunnan.
Toisaalta näyttää siltä,että suorakylvetyssä/kevytmuokatussa kasvijäte tuhoaa syysviljan.

Mitä raati sanoo...

***************************************************************************
Edit: ylläpito siirsi tämän omaan ketjuunsa "Rukiin talvehtimis" viestiketjun alta

[Köysti]

Yhteistyökaverin ruis joka kylvettiin kynnettyyn maahan on komea,siitäkin huolimatta että se on uusinta.Siis ruista toisen kerran samoilla lohkoilla.Maa on jotakuinkin rikkaruohoton,Allyn siihen ruiskutin keväällä.

Syy tähän muokkausajatuksen 'takinkääntöön' on kuivat keväät jotka pilaavat kevätviljat ja rikkaruohotorjunnan.
Toisaalta näyttää siltä,että suorakylvetyssä/kevytmuokatussa kasvijäte tuhoaa syysviljan.

Mitä raati sanoo...

Mun mielestä se, että kaverin kylvökset ovat onnistuneet riittää ratkaisun pohjaksi.

Ollaan itsekin mietitty, jos siirtyis vehnän osalta syyslajikkeeseen sille sopivilla pelloilla ja olen kans pohtinu kuinka viljelytoimet kannattais tehdä. Oon tullu siihen tulokseen, että runsasolkiseen kevätvehnäpeltoon kylvettäessä hoitaisin muokkauksen perinteisesti kyntämällä, koska siten saa kasvijätteet piiloon yhdellä ajolla ja voin aloittaa "puhtaalta pöydältä". Kaiken lisäksi meidän potentiaaliset syysvehnäpellot ovat sen verran kovia, että kuivana syksynä lautasmuokkarilla (Ares XL 4m) ei saa kunnollista olkien multausta tehtyä. Syysvehnää on viljelty meillä viimeksi 80-luvulla ja ei siinä pitäisi mitään ongelmaa olla.

[Joozeppi]

älä kylvä syysvehnää kevätvehnän jälkeen, huonoja kokemuksia. hyvällä esikasvilla saat yli 1000 kg enemmän satoa niinkuin itsestään. kevätvehnän jälkeen ainakin kyntö pakollinen. itse suosittelisin suorakylvöä ja rypsin sänkeen.

[traktorikuski]

Vuodet eivät ole veljeksiä. Pari vuotta sitten kylvin suoraan ohra sänkeen ruista rapidilla, joka pitäis olla tutkijoitten mukaan huonoin esikasvi syysviljoille, selvisi hyvin talven yli ja antoi n. 3t/ha. Viime syksynä vmällä ja ei tullu mitään. Parin sadan metrin päästä on kynetyyn kylvetty ja tasaisen vihreä oli keväällä mun oli tupsuja siellä täällä. Minäkin ajatelin kylvää jos vaan on maholista vehnän jälkeen, aika näyttää rapid, vm vai kyntö+laahavannas

[Carnivor]

Toisaalta näyttää siltä,että suorakylvetyssä/kevytmuokatussa kasvijäte tuhoaa syysviljan.

Syysvehnää kevätvehnän perään en uskaltaisi kokeilla suorakylvönä, mutta järkevällä kasvinvuorotuksella en ole havainnut ongelmia kasvijätteen suhteen. Useinmiten olkikatteesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Märän kesän jälkeen etanat saattavat tulla ongelmaksi suorakylvössä ja pellon kuivuminen kylvökuntoon on hidasta. Kuivan kesän jälkeen taas savimaiden kyntäminen on tuskaa.

[Rubinjo]

Eikö tautitorjunnan teho riitä mielestänne jos peräkkäin on kevätvehnä ja syysvehnä suoroksena. Vai mistä kiikastaa?

[jk]

Itse olen kans ajatellu koittaa syysvehnää nyt syksyllä eikä kyllä ole mitään kokemusta aiheesta... Lajikkeet, lannoitus, kasvinsuojelu eli aikalailla kaikki on vielä täysin pimennos... Neuvoja otetaan vastaan! Syysvehnää ajattelin lähinnä siksi että saisi broiskunlannat paremmin hyödyksi elim syksyllä reilusti sontaa ja keväällä ehkä vain salttua!Vois ehkä lopettaa muuten syyslevityksen jos laittaisi reilun 10 ha syysvehnää! Broiskunrehuksi siis viljellään... Perustaa olis tarkoitus ohran sänkeen. Puinnin jälkeen sonta, kerta catroksella ja kylvö ST simultalla!

[turkki]

Lajikkeet, lannoitus, kasvinsuojelu eli aikalailla kaikki on vielä täysin pimennos... Neuvoja otetaan vastaan! Syysvehnää ajattelin lähinnä siksi että saisi broiskunlannat paremmin hyödyksi elim syksyllä reilusti sontaa ja keväällä ehkä vain salttua!

Urho-syysvehnä taitaa olla yksi parhaista syysvehnälajikkeista Etelä-Pohjanmaan olosuhteisiin. Etelä-Suomen isännät kylvää syysvehnää pitkälti syyskuun puolella mutta minulle on tullut se käsitys että täällä pohjoisempana olisi hyvä saada syysvehnä kylvettyä jo elokuussa.

[Agronautti]

Ruista meininki laittaa reilu 10% alasta jotta saapi sen tuotantopalkkion vai mikäsenytoli .. Mutta jos oikein v-maista toi ruis puida, voi vaihtua syysvehnään.. aika näyttää

Suurin osa Sr. nurmeen eli 1.sr.teon jälkeen muokkasin kesannolle (uusinnat 2-3viikon välein)ja loput sen viljan jälkeen joka ehtii ensin korjuuseen: luult. k-vehnä.. Kyntö, muokkaus, kylvö pneumalla ja höylä-äkeellä peittomuokkaus harjoille ("kaltevat pellot").. Liete tulee luultavasti ennen kyntöä multurilla ettei turhaan muokattua tallata, muuta lannoitusta ei syksyllä tule..
Enkä meinannut syksyllä ruiskuttaa lumihometta vastaan, kun ei mitään eroa ollut ruiskuttamattomassa kaistassa kasvustossa nytkään ollut.. No, Baytanilla peittaan jos ehdin...

[koivumaki]

En ole kevätvehnän jälkeen kokeillutkaan ruista,sen paremmin kuin syysvehnääkään.
Ainoa onnistunut suorakylvämäni syysvilja on naapurin vehnä mikä kylvettiin rypsin sänkeen.
Sen verran olen asiaa kokeillut,että ohran sänkeen kylvetty s-vehnä eräänä vuonna kuoli kun kultivoidussa viereisellä lohkolla menestyi jotenkuten.
Tässä pirkanmaalla on s-vehnän kanssa sekin riski,että se ei ymärrä ruveta talvehtimaan kun lämmintä on jouluun saakka.Päälle päätteeksi sitten yöpakkaset käy sen kimppuun keväällä,nk.rouste.

tiedä sitten jos ajais puimurilla ihan maata myöten ja koettais lautasmuokkarilla pariin kolmeen kertaan.Ongelmaksi van muodostuu sateen mahdollisuus.Kynnetty maa sitten kuivahtais paremmin.

[Rubinjo]

Itse olen kans ajatellu koittaa syysvehnää nyt syksyllä eikä kyllä ole mitään kokemusta aiheesta... Lajikkeet, lannoitus, kasvinsuojelu eli aikalailla kaikki on vielä täysin pimennos... Neuvoja otetaan vastaan! Syysvehnää ajattelin lähinnä siksi että saisi broiskunlannat paremmin hyödyksi elim syksyllä reilusti sontaa ja keväällä ehkä vain salttua!Vois ehkä lopettaa muuten syyslevityksen jos laittaisi reilun 10 ha syysvehnää! Broiskunrehuksi siis viljellään... Perustaa olis tarkoitus ohran sänkeen. Puinnin jälkeen sonta, kerta catroksella ja kylvö ST simultalla!

Lajikevaihtoehtoja nykyään lumettomilla alueille ovat ainoastaa Urho ja Magnifik. Muut tuhoutu pari vuotta sitten kovana pakkastalvena täysin. Pelätty jääpolte ei ole ollut ongelmana ainakaan tällä alueella vuosiin.
Nyt on kylvössä molempia ja Magnifik näyttää päihittävän kaikessa Urhon.
Lisäksi Magnifik on tuore ja puhdas siemen, toisin kuin Urho joka on alusta asti ollut kahden lajikkeen sekoitus.
Lumisilla alueilla varmaan muutkin lajikkeet menestyy?

Syys(keino)lannoituksella on mielestäni todella pieni merkitys lopputulokseen. Myös riskiä korkean lannotteen hinnan aikaan pystyy hiukan jakamaan kun jättää syyslannotuksen minimiin tai kokonaan pois. (Pilalle menneen syyviljan pystyy vielä paikkaamaan kevätviljalla, mutta kevätviljaan laitetut panokset ovat mennyttä, jos jokin epäonnistuu.) Karjanlanta on mielestäni hyvä vaihtoehto syyslannoitukseen. Kokemusta ei vielä ole kuin yhdeltä vuodelta, mutta hyvältä vaikutti viime kesänä.

Kaiken a ja o lannotuksessa on saada typpi aikaisin kasvin käyttöön keväällä. Sateita on turha täällä lounaassa odotella. Salpin levitys heti keväällä kun raktori (lukot päällä) lohkolla etenee. Ajourissahan ei muutenkaan mitään kasva. Tuo tuntus olevan ainoa konsti varmistaa rakeisen lannotteen sulaminen. Iso annos heti keväällä typpeä on mun reseptini. Lisätyppeä sitten myöhemmin kesällä jos kasvusto näyttää vielä lupaavalta.
Lietettä ajattaisin hyvälle syysvehnälle keväällä jos ois mahdollista.

Rikkatorjunnassa oon käyttäny aina Ally tai Ally Class:ia. Maavaikutus etenkin saunakukkaan on hyvä etu. Lisäks Allyn kaveriks on lisätty jotakin mataraan tehoavaa, jos on ollu tarvetta.
Tautitorjunta (halpa triatsoli) etenkin dtr:n takia jo rikkaruiskutuksen yhteyteen ekan kerran.
Tuntus että tänä kesänä (hiukan liian aikaisin) ajettu lähes täys strobiannos vehnän juuri tähkälle tultua ei näyttäis riittävän. (Tämä siis rikkaruiskutuksessa ajetun Zenitin lisäksi) Ois pitäny jakaa tautitorjunta jopa kolmeen osaan tai myöhästyttää jälkimmäistä käsittelyä hiukan ja käyttää isompia annoksia. Tähkäsääskiä vastaan, samalla kun tähkän suojaa strobilla, kannatta laittaa tuholaisaine jos sääskien tarvitsema lämpösumma on täyttynyt.
Syksyinen lumihometorjunta tuntuu aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä. (Stressaa kasvia liikaa syksyllä tai jotain.)

Laontorjunnassa on Urholle ajettu lähes rutiininomaiseti 0,8 l ccc:tä rikkatorjunnan yhteydessä. Tänä vuonna jätettiin kuivuuden takia ccc pois. Savimaalla toi määrä on riittäny, mutta yksittäisiä kaatuilleita korsia on ollu runsaasti. Modduksella sai viime vuonna tuon estettyä. (CCC:n lisäks erikseen ajettuna lippulehdelle 0,15 l) Magnifik näyttää lujakortisemmalta.

Sadosta sanoisin että poudan aroilta lohkoilta joissa neljä tonnia on aina tiukassa voi syysvehnä tuottaa positiivisen yllätyksen.

Syysvehnä vaatii enemmän työtä ja huolenpitoa, mutta palkitsee hyvällä sadolla.

[Jari]

Tuohon syysviljan perustamiseen suorakylvönä.
Mulla oli toissa syksynä perustettua Urhoa vajaa noin 8ha,yhdellä lohkolla ongelmaa noin puolen hehtaarin alalla. Tiedä mikä siinä on,siinei kasva mikään,ostomaata kun on.
Aluskasvina oli noissa ohra sekä yhdellä lohkolla rypsi. Ohran oljet paalattiin pois,rypsin oljet jäi peltoon. Ohran sato oli noin viistonnia,rypsistä pari tonnia. Noihin perustetun syysvehnän sato noin 5-5.5tonnia,ja tätä laski puinnin viivästyminen peltojen märkyyden takia syyskuun viimeiseen päivään. HLP laski noin 73 kiloon ja paljon meni peltoon,harmitti melkoisesti kun ei päässyt puimaan mukavan näköistä kasvustoa

Viimesyksynä kylvin taas suoraan,nyt ruista noin 15ha:n alalla roundupilla tapettuun nurmensänkeen ts. optimikylvöalusta! Syksyllä oli kuivaa juuri kylvöjen jälkeen sekä sen jälkeen kylmeni,talveksi. Ruis ei ehtinyt kunnon oraalle syyskuun alussa kylvettynä ja KAIKKI meni uusintakylvöön. Ainoa joka onnistui,oli yhden lohkon päässä oleva kivikko joka riistapeltoa,muokattua maata Oli jo syksyllä paljon pitemmällä kuin suorakylvetty.

Pointtina että suorakylväjän tarttee olla aikaisemmin liikkeellä,koskematon maa ei kerää lämpöä kuten muokattu joten itäminen myös syksyllä hitaampaa kuten keväälläkin. Viime syksyn rukiin kylvö jäi myöhäiseen kun siemenen toimittaja ei kiirehtinyt,ehdin kysellä siemeniä pariinkin otteeseen

Näillä kokemuksilla syysvehnä,URHO,jees näillä seuduilla kunhan pelto sovelias ts. avo-ojissa,muotoiltu pyöreäksi sekä suojaisa aukea. Näillä eväillä mulla hyvin vähän peltoja syysvehnälle,työllistävä vaikutus sen verran iso että en ihan helpolla pikkualaa kylvä. Rukiin miinus aikainen kylvöajankohta,pellot kasvaa edellistä satoa vaikka olisi kuinka aikaista ohraa, kun pitäisi jo kylvää...

[Joozeppi]

tässä tulikin rubinjolta melkosen hyvä paketti syysvehnälle. paljossa olen samoilla linjoilla. hyvä esikasvi, viettävä pelto, syksyllä sonta ja peitattu siemen, keväällä jaettu typpi satonökymien mukaan, typpiliuos valkuaisen nostamiseen, jaettu tautikäsittely hyviin kasvustoihin. ccc rikka-aineiden joukkoon aina, sitten moddus välissä jos paisuu mahdottomaksi lajikkeesta riippuen. tossa mitä nyt tuli ite mieleen tärkeimpinä. hyvä sato on tultava että panoksia saa takaisin. kyllä vehnät menettää asemiaan lannoitteiden noustua.

monet on siirtyneet kevätvehnään koska antavat saman sadon vähemmällä työllä. totta siinäkin toinen puoli. syysvehnä antaa nimenomaan joltain poutivilta savikoilta yllätyssatoja kevätviljoihin verrattuna. myös kohonneen öljyn aikana puintiajassa oleva kuukauden ero ratkaisee paljon.

siihen kevätvehnä esikasvina hommaan että yks vuosi joillakin meni aivan pommiin ku kasvustot veti punaisiksi. olikohan sitten kääpiökasvuvirrosi muistaakseni. siinä ei tautiaineet auta vaan totaalikato paljastuu kevään mittaan ei näy vielä oraissa. sehän leviää kaskaan mukana viheralueilta mutta vehnä esikasvina olleet lohkot olivat pahimpia. no ainakaan ei hyvänkään syysvehnäsadon jälkeen kannata toista syysvehnää kylvää.

ja asiasta kolmanteen vetelin äsken picolo-kevätvehnälle comet+zenit. tautipaine on kova, en ole pitkään aikaan nähnyt alalehdillä noin paljon tautia vaikka peitattu sertisiemen ja herne esikasvina. härmään varsinkin mutta myös lehtilaikkuja kaikennäköistä. viljat ovat tyvestä märkiä keskellä päivää vaikka aurinko paistaa. taudit vie monen viljoista painot tänä vuonna. no pääsevät ajoissa puimaan..

[Rubinjo]

taudit vie monen viljoista painot tänä vuonna. no pääsevät ajoissa puimaan..

Sen verran asian vierestä pakko kommentoida että oon kuulostellu, et monen suurin ressin aihe on et millon viherkesannot saa niittää.
Taudit jyllää hyvissä kasvustoissa ja isännät istuu kesantosilppuriraktorin (jonka perästä ruisku on just irrotettu) kopissa ja oottaa elokuun alkua, ei helv....

[traktorikuski]

Rypsin jälkeen suorakylvöä kannatta harata vinosti tai puimurissa pitäis ruumenlevitin. Huomasin tätä -06 rukiissa keväällä oli jää liian kauan sen patjan alla ja se ehti kuivattaa lehdet kun ne ei saaneet yhtään vettä ku oli kunnon jää alla. Näkyi ihan sevästi miten päin oli puitu harvempana kasvustona. Ja mulla on vain 9" puimuri, teillä jolla on huomattavasti leveemät pyödät tämä varmasti korostuu.

ot:
Taudit jyllää hyvissä kasvustoissa ja isännät istuu kesantosilppuriraktorin (jonka perästä ruisku on just irrotettu) kopissa ja oottaa elokuun alkua, ei helv....

Kuinka myöhään voi ajaa? Kukkii jo. Viikko sitten oli aivan liian märkää olis kai stressattu liikaa?