Suorakylvökoeruudut 2008

[Lintsiman]

Sitten oli myös se ongelma kun junkkarin miehet tulivat kylvämään sen liian myöhään

[koivumaki]

Kaiken kaikkiaan onhan loimaan koeruudut ihan hyviä verrattuna täällä TREn seudulla oleviin suorakylvöihin.
Koealueellahan käsittääkseni viljavuus,multavuus ym.asiat mitä tarvitaan sadontuottoon ovat hyvässä kunnossa,tietääkseni ent.juurikasmaa...
Tässä ympäristössä on hyviä ja huonoja perinteisiä kylvöksiä,mutta oikein hyvää suorakylvöstä en ole vielä nähnyt.

Naapureiden kanssa on aika lailla yritetty miettiä miten näillä hiesualueilla kevätkuivuuteen voi vastata...
Käsittääkseni nimenomaan tänä keväänä suorakylvön ongelma on ollut maan muokkautuvuus ja kuivuus.Ensin on pakko odottaa jotta maa kuivuu murustuakseen ja sitten kylvön jälkeen kylvökerros on kuivunut niin,ettei orastumista tapahdu.
Aikaisemmat suorakylvöt taas ovat jääneet karkeiksi ja kosteus on haihtunut...

Muokkauksen kanssa on pärjätty paremmin koska hienoa ainesta on saatu jyvän ympärille...ja voitu aloittaa kylvö aiemmin.

Vaikea on yhtälö...

km

[perfekt]

Olisi ehkä hyvä jos kylvöpäivä olisi sama kaikilla,,,,,,,,,,,

Ja myös käytetty aika,,,,,,,,,,,,

Kentällä kertoilivat että toiset veti lohkon puoleen tuntiin toiset säätivät / tuhtasivat koko päivän jotakin

Tästä voisi jatkaa ? tähän tai uuteen ketjuun

Kommentoimalla em. Koneiden heikkoudet ja parhaat ominaisuudet . Mitä mieltä raati on,,,,,,

+++++ / ------


Mikä on laitteen osuus ja paljonko vaikuttaa kuljettajan osaaminen

[khd]

Kaiken kaikkiaan onhan loimaan koeruudut ihan hyviä verrattuna täällä TREn seudulla oleviin suorakylvöihin.
Koealueellahan käsittääkseni viljavuus,multavuus ym.asiat mitä tarvitaan sadontuottoon ovat hyvässä kunnossa,tietääkseni ent.juurikasmaa...

Tuolla seudulla oraat olivat muutenkin melko mallikkaita, taitaa olla multavuutta luonnostaan pelloissa hiukan enemmän kuin esim. täällä Salon seudulla. Pois tullessa Marttilan kohdilla oraat alkoivat huonontua radikaalisti. Onpa siellä saattanut sadettakin tulla hiukan enemmän... Ehkä täälläkin alkaa orastuminen ja kasvu nyt päästä vauhtiin kun viime yönä saatiin runsaat 10 mm vettä. Suurin kertasade kahteen kuukauteen.

Naapureiden kanssa on aika lailla yritetty miettiä miten näillä hiesualueilla kevätkuivuuteen voi vastata...
Käsittääkseni nimenomaan tänä keväänä suorakylvön ongelma on ollut maan muokkautuvuus ja kuivuus.Ensin on pakko odottaa jotta maa kuivuu murustuakseen ja sitten kylvön jälkeen kylvökerros on kuivunut niin,ettei orastumista tapahdu.
Aikaisemmat suorakylvöt taas ovat jääneet karkeiksi ja kosteus on haihtunut...

Muokkauksen kanssa on pärjätty paremmin koska hienoa ainesta on saatu jyvän ympärille...ja voitu aloittaa kylvö aiemmin.

Vaikea on yhtälö...

km

Samaa pohdiskelua on harrastettu täälläkin. Olisiko jyräys ratkaisu?! Työnä äärimmäisen nopea ja halpa. Jos maa on kylvön jäljeltä jäänyt karkeaksi ja kuivuus uhkaa niin riskitkin minimaaliset. Tänä keväänäkin lähtökohtaisesti lähes kaiken olisi saanut jyrätä.
Lisäksi jyrääminen on helppoa traktorinajo-opettelua jälkikasvulle/emäntäehdokkaille kunhan vain on tolpattomia lohkoja!

[khd]

Olisi ehkä hyvä jos kylvöpäivä olisi sama kaikilla,,,,,,,,,,,

Ja myös käytetty aika,,,,,,,,,,,,

Kentällä kertoilivat että toiset veti lohkon puoleen tuntiin toiset säätivät / tuhtasivat koko päivän jotakin

Tästä voisi jatkaa ? tähän tai uuteen ketjuun

Kommentoimalla em. Koneiden heikkoudet ja parhaat ominaisuudet . Mitä mieltä raati on,,,,,,

+++++ / ------


Mikä on laitteen osuus ja paljonko vaikuttaa kuljettajan osaaminen

Omasta kokemuksesta sanoisin osuuksiksi kone 20/ kuski 80. Olosuhteista tietty riippuu paljon.

Kannattaako ehkä koneen säätöihin ja siemenen sijoittumiseen paneutua keskimääräistä tarkemmin? Tuo työvaihe kuitenkin ratkaisee viljanviljelyssä tilan tulokehityksen vuodeksi eteenpäin jos ja kun ne idätyssateet jäävät tulematta.

[Jari]

Mikä on laitteen osuus ja paljonko vaikuttaa kuljettajan osaaminen

Omasta kokemuksesta sanoisin osuuksiksi kone 20/ kuski 80. Olosuhteista tietty riippuu paljon.

Helpoissa oloissa noin mutta haastavissa ts. olkisissa,tukkeavissa,kosteissa jne. oloissa koneen merkitys korostuu enemmän. Kuski ei voi hanskalla paikata jos kone on harava

Onko wilpokin mukana koeruutujen kylväjänä tästä vuodesta eteenpäin,koneita tulee vuosittain lisää mikäli kiinnostusta kylvöön ja kone mielenkiintoinen kotimaan markkinoille?

[Wilpo]

Onko wilpokin mukana koeruutujen kylväjänä tästä vuodesta eteenpäin,koneita tulee vuosittain lisää mikäli kiinnostusta kylvöön ja kone mielenkiintoinen kotimaan markkinoille?

Ei ole tietoo. Ainakin jos nyt kylväis niin kylväisi eritavalla. Kone uus ja suorakylvö kokemusta vain 30ha takana. Nyt kun katsoon omalla koneella tehtyjä suorakylvö oraita, voi miettiä mitä tekisi toisin. Nyt on taas viisaampi koneen käyttäjä. Samalla koeruutu lohkolla missä junkkari, claydon ja horsch. Nämä on tosiaan erinnäköistä orasta, mitä viereisellä lohkolla missä muut koeruudut. Näissä saman lohkon koeruuduissa huomaa, että maan murustuvuus on jäänyt tosi heikoksi ja kosteus kylvösyvyydestä kadoksissa. Kokemus on valttia tässäkin, vaikka kevät ei olekkaan samanlainen.

[Murtola_Lasse]

Suorakylvöpäivillä oli yli 2000 kävijää...

http://www.loimaatila.fi/?id=CD7C80BF-1 ... 53E6B94476

[koivumaki]

Kaiken kaikkiaan onhan loimaan koeruudut ihan hyviä verrattuna täällä TREn seudulla oleviin suorakylvöihin.
Koealueellahan käsittääkseni viljavuus,multavuus ym.asiat mitä tarvitaan sadontuottoon ovat hyvässä kunnossa,tietääkseni ent.juurikasmaa...

Tuolla seudulla oraat olivat muutenkin melko mallikkaita, taitaa olla multavuutta luonnostaan pelloissa hiukan enemmän kuin esim. täällä Salon seudulla. Pois tullessa Marttilan kohdilla oraat alkoivat huonontua radikaalisti. Onpa siellä saattanut sadettakin tulla hiukan enemmän... Ehkä täälläkin alkaa orastuminen ja kasvu nyt päästä vauhtiin kun viime yönä saatiin runsaat 10 mm vettä. Suurin kertasade kahteen kuukauteen.

Naapureiden kanssa on aika lailla yritetty miettiä miten näillä hiesualueilla kevätkuivuuteen voi vastata...
Käsittääkseni nimenomaan tänä keväänä suorakylvön ongelma on ollut maan muokkautuvuus ja kuivuus.Ensin on pakko odottaa jotta maa kuivuu murustuakseen ja sitten kylvön jälkeen kylvökerros on kuivunut niin,ettei orastumista tapahdu.
Aikaisemmat suorakylvöt taas ovat jääneet karkeiksi ja kosteus on haihtunut...

Muokkauksen kanssa on pärjätty paremmin koska hienoa ainesta on saatu jyvän ympärille...ja voitu aloittaa kylvö aiemmin.

Vaikea on yhtälö...

km

Samaa pohdiskelua on harrastettu täälläkin. Olisiko jyräys ratkaisu?! Työnä äärimmäisen nopea ja halpa. Jos maa on kylvön jäljeltä jäänyt karkeaksi ja kuivuus uhkaa niin riskitkin minimaaliset. Tänä keväänäkin lähtökohtaisesti lähes kaiken olisi saanut jyrätä.
Lisäksi jyrääminen on helppoa traktorinajo-opettelua jälkikasvulle/emäntäehdokkaille kunhan vain on tolpattomia lohkoja!

--tuossa naapurissa kylvin lautasmuokkauksen jälkeen suoraan,ilman äestystä.Jyräsivät kylvökset,kun jäi kovemmat alueet harvoiksi.Omiin näissä on eroa sikäli,että maan rakenne hiukan huonompi ja kylvettiin viikkoa myöhemmin lannoitteiden tulon odottelun takia.Siis hiukan liian myöhään.Jyrästys auttaa kyllä...
-mun mielestäni suorakylvön pahin ongelma tällä seudulla on kylvön siirtyminen 10-15 pv myöhäisemmäksi muokattuun verrattuna.Riski siihen,että suorakylvöllä saatu kustannussäästö menetetään moninkertaisesti kuivauksessa on mielestäni tosi iso jos pääasiallinen puintiaika siirtyy elokuun lopulta syyskuun puoliväliin.Mainostetyn 2-5 litran löpön säästöllä ei kuivaaja kauaa käy...
-ainakin tänä keväänä siirtynyt kylvö aiheutti sen,että suorakylvökset kuivuivat kylvön jälkeen tosi rajusti ja jos murustuminen ei ollut riittävä orastuminen jäi heikoksi.

Korostan kuitenkin,että en tuomitse suorakylvöä menetelmänä vieläkään,teen sitä itsekin ja voi olla että käytän menetelmää ja ehkä opinkin sen joskus..enkä haluais nyt juuttua konemerkkikinaan,täälläpäin en ole nähnyt oikein hyvää suorakylvöä tänä vuonna ollenkaan...enkä edes tiedä millä härvelillä mikäkin on tehty...

[-jk-]

Mun mielestä tänä keväänä suorakylvetyt maat oli samaan aikaan kylvökunnossa (itsellä 6. vuosi). Ainakin sivusta katsoen näytti että muokatut oli kyllä pinnasta rutikuivaa, mutta kun vähän syvemmältä kaivoi akeellä niin märkää klimppiä nousi, eikä mitään kunnollista multaa tullut. Aikainen tasaus varmaan tasoitti kuivumista.

[koivumaki]

Mun mielestä tänä keväänä suorakylvetyt maat oli samaan aikaan kylvökunnossa (itsellä 6. vuosi). Ainakin sivusta katsoen näytti että muokatut oli kyllä pinnasta rutikuivaa, mutta kun vähän syvemmältä kaivoi akeellä niin märkää klimppiä nousi, eikä mitään kunnollista multaa tullut. Aikainen tasaus varmaan tasoitti kuivumista.

---ilmeisesti aitosavesta kyse?Käyttäytyy erilailla kuin hiesusavet.Ainakin tarkempi ajoituksesta.
---joku oli kait päätellyt,että Loimaa-Turku alueella oli suorakylvetty liiankin myöhään,kun routaa ei ollut kosteutta
pidättelemässä.
---itsekseni olen taas miettinyt sateisen ja roudattoman talven vaikutusta maan muokkautuvuuteen täälläpäin.Äkeellä tuli hienoa,suorakylvämällä nyrkinkokoisia kappaleita(yleisesti)

[perfekt]

Mikäli oikein muistan Viimeksi tulleet Claydon Horsch Junkkari , eivät ole Juurikas maalla kuten muut.

Takapyörä suorakylvimet parempia oraat eli olisiko jyrääntyminen auttanut näissä vrt jenkki koneet joissa vain siellä täällä kannatus pyörä,,,,, ¨
Sakut ei oikein arvosta laitteita joissa kannatus ei ole koko koneen leveydeltä

[Carnivor]

Teknisesti Loimaan hienoin kone oli Murtolan Horsch mutta puhdasverinen suorakylvökone se on vain jos ajaa etumuokkari ylhäällä. Loimaan lohkoilla oli yllättävän vähän olkea. Alla kuva yhdeltä omalta runsasolkiselta lohkolta.

Elvi rukiin sänkeen suorakylvettyä Marika kauraa

Lähikuva pellon pinnasta

Suorakylvölohkolla juuri tuo olkikate muodostaa haihtumissuojan, eroosiosuojan ja kuorettumissuojan. Eteläamerikkalaisissa suorakylvöoppaissa suositellaan olkimääräksi vähintään 6 tn/ha ja mieluummin 10 tn/ha. Tällöin pelto pärjää koko kasvukauden noin 30% pienemmällä sademäärällä kuin ilman olkea. Suomen ongelma on valitettavan hidas maan lämpeäminen keväällä olkikatteen alla. Siksi harkinnassa onkin syysviljojen lisääminen. Tai jos joku keksii tavan jouduttaa maan lämpenemistä ilman, että oljen maata suojaavaa vaikutusta menetetään niin kuulisin mielelläni miten.

[rgsleo]

Etelänmiehenä, täällä Raahen korkeudella, kaks kevättä oon seurannu suorakylvöä (VM). Etelässä asuessa en touhua juuri arvostanut. Ajatukset ovat muuttuneet... Omilla mailla, tuolla Itä-Uudellamaalla, lähtisin suorakylvöön multavilta lohkoilta. Saviset palat, nurmettaisin ensin useamman vuoden, tai aluksi ainakin, sen, max kaks vuotta, rypsiä peräkkäin. Ja kylvöille lähtöaika, täysin eri asia kuin perinteisessä. Tuos oikeaan aikaan kylvetyt on menny ohi pari viikkoa aikaisemmin kylvetyistä (liian märkää, vieraalle joutuvat kylvää silloin ku isäntä halus...)

[claas58]

Muuten ihan hyvä idea mutta rypsiä 2 vuotta perääkin ei ole suositeltavaa.