Kokemuksia kerääjä kasveista?

[Viikonloppu viljelijä]

Nyt lannotteiden hintojen noustessa olen tosissani ruvennut miettimään erilaisten kerääjäkasvien käyttöä. Jonkin verran on ollu kirjoittelua, että tällaisen typenkerääjä kasvin vois kylvää puinnin jälkeen ja muokata maahan myöhään syksyllä. Jotenkin epäilyttää, että ehtiikö kasvattamaan tarpeeksi massaa, jotta olis jotain hyötyä? Täällä etelässä sillä olis aikaa kasvaa syys- ja lokakuu.

Mitenkähän käy, jos tämmöisen kasvuston muokkaa vasta keväällä. Onko talvi vienyt ravinteet mennessään?

Kertokaa jos teillä on kokemuksia.

[Wesku]

Eiköstä se ole aina parempi, jos sen muokkaa vasta keväällä - vähemmän typen huuhtoumia.

[TumppiW]

Katsoppa kuvat tuolta:
viewtopic.php?f=1&t=2343
Nuo kuvien pavut kuolivat vasta joulukuussa, noin 40 cm pitkinä. En kyllä usko, että ne aivan kauheasti ehtivät typpeä sitomaan (ehkä 20-30 kg??), mutta muitakin kasvivaihtoehtoja on. Ohra + papu -seoksen kevätmuokkaus oli helppoa: maa oli pehmeää ja murustui hyvin, ohranoljetkin menivät ihan mujuksi. Kohdissa joissa ohra kasvoi syksyllä tuuheana saunakukka oli pientä ja heiveröistä.

Jenkeissä käytetään paljon ruisvirnaa ja tarkoituksena on tehdä itsekin jotain kokeilua rukiin jälkeen kylvettynä (hajakylvö + lautasäkeellä multaus). Virnan pitäisi kasvaa aika voimakkaasti keväällä ja sitoa typpeä ilmasta, mutta saa nähdä miten meidän oloissa käy.

Toisaalta mä oon ymmärtänyt, että meidän leveysasteilla varmempi tapa on kuitenkin kylvää kerääjäkasvit jo keväällä aluskasveiksi (esim. persian/valko/puna-apilaa). Aluskasvi lähtee kasvuun puinnin jälkeen, eikä tarvitse odotella seuraavia sateita itämiseen. Jos on tullut valittua talvehtiva laji(ke), niin kasvukautta on hyödynnettävänä keväälläkin melkein kuukausi kylvöjä odotellessa. Talvehtivien kerääjäkasvien käyttö suorakylvössä voisi olla aika hyvä yhdistelmä: typpeä, kasvinvuorotusta ja maan rakennetta.

Ja sitten jos tarkoituksena ei ole sitoa ilmasta typpeä vaan estää ravinteiden karkaaminen pellolta, ristikukkaiset ovat ilmeisesti aika hyviä (öljyretikka, syysrypsi, ym.). Öljykasveja ei vaan passaa olla silloin kierrossa muuten mukana ja jos ottaa ei-talvehtivan lajin, niin sekaan voi heittää jotain joka kasvaa keväällä (ruis).

Tuli vähän jaariteltua, kun aihe on mun mielestä niin mielenkiintoinen. Mutta lyhyesti: vähän kokemusta on ja lisää hankitaan koko ajan. Hyvältä vaikuttaa tähän mennessä! Kannattaa ehdottomasti kokeilla ainakin parilla lapulla näin aluksi. (Apilan ehtii vielä kylvää 2-3 lehtivaiheella viljan sekaan laahavannaskoneella. Tai vaikka viskellä pintaan. Eli vielä kerkeää tälle kaudelle.)

[Viikonloppu viljelijä]

Katsoppa kuvat tuolta:
viewtopic.php?f=1&t=2343
Nuo kuvien pavut kuolivat vasta joulukuussa, noin 40 cm pitkinä. En kyllä usko, että ne aivan kauheasti ehtivät typpeä sitomaan (ehkä 20-30 kg??), mutta muitakin kasvivaihtoehtoja on. Ohra + papu -seoksen kevätmuokkaus oli helppoa: maa oli pehmeää ja murustui hyvin, ohranoljetkin menivät ihan mujuksi. Kohdissa joissa ohra kasvoi syksyllä tuuheana saunakukka oli pientä ja heiveröistä.

Toisaalta mä oon ymmärtänyt, että meidän leveysasteilla varmempi tapa on kuitenkin kylvää kerääjäkasvit jo keväällä aluskasveiksi (esim. persian/valko/puna-apilaa). Aluskasvi lähtee kasvuun puinnin jälkeen, eikä tarvitse odotella seuraavia sateita itämiseen. Jos on tullut valittua talvehtiva laji(ke), niin kasvukautta on hyödynnettävänä keväälläkin melkein kuukausi kylvöjä odotellessa. Talvehtivien kerääjäkasvien käyttö suorakylvössä voisi olla aika hyvä yhdistelmä: typpeä, kasvinvuorotusta ja maan rakennetta.

Millä muokkasit ton keväällä? Kasvimassaa on ollu paljon. Oletan että ajoit lautasmuokkarilla, mutta kuinka syvään?

Toi kevät kylvö on varmasti paras, sekä maan rakenteen, että typensidonnan kannalta. Se vaan tuppaa olemaan kelit vähän kosteita puintiaikaan. Siinä mielessä en kaipaisi viljan sekaan mitään vihreää, joka hidastaa aamukasteen kuivamista. Se mikä lannoite kuluissa säästetään, voi mennä korkojen kera kuivatus kuluina.

[TumppiW]

Millä muokkasit ton keväällä? Kasvimassaa on ollu paljon. Oletan että ajoit lautasmuokkarilla, mutta kuinka syvään?

Tuo ohra-papu -seos oli ihan räyskää keväällä. Ei mitään ongelmia muokkauksessa. Muokkasin kultivaattorilla, kun halusin kylvää pavun nyt 8 cm syvyyteen. (Sinänsä härkäpapu - kerääjäkasvina ei ollut mikään maailman fiksuin, kun papua oli tarkoitus viljellä myös tänä vuonna. Saa nähdä, miten harmaahome lähtee riehumaan.) Olisi varmaan mennyt ihan äkeelläkin, kun ei ehtinyt korsiintua vaan kuoli talvella vihreänä.

Toi kevät kylvö on varmasti paras, sekä maan rakenteen, että typensidonnan kannalta. Se vaan tuppaa olemaan kelit vähän kosteita puintiaikaan. Siinä mielessä en kaipaisi viljan sekaan mitään vihreää, joka hidastaa aamukasteen kuivamista. Se mikä lannoite kuluissa säästetään, voi mennä korkojen kera kuivatus kuluina.

Voipi olla, mutta ainakin viime vuonna kokeillut aluskasvit (valkoapila, raiheinä, puna-apila) olivat kyllä puinnin aikaan säälittävän pieniä (n. 5-7 cm korkeita) ja lähtivät kasvuun vasta puinnin jälkeen, kun saivat valoa. Käyttäytyivät aika lailla samaan tapaan kuin nurmen perustuksessa, paitsi että olivat vielä pienempiä kun kärsivät varjostuksesta.

Ja en usko, että kuivauskulut nousevat niin paljoa. Eikös koko kuivauskulut ole luokkaa 50 €/ha, nykyisillä Y-lannos hinnoilla ei tarvita kuin 30-40 kg lisätyppeä kattamaan koko kuivauspotti. Eli ei ihan hirveästi tarvi typpeä saada sidottua, että parin prosentin lisäkosteus tulee maksettua. Tietty lisäharmiahan kosteamman viljan puinti muuten aiheuttaa, mutta toisaalta on kerääjäkasveissa muitakin etuja kuin pelkkä typensidonta. Että miten niitä sitten arvottaa?

Mutta turha sitä on mun horinoita uskoa: tee kokeilu ja katso itse. Kylvä aluskasveja vaikka hehtaarin lappu keskelle jotain peltoa ja mittaa puinnin aikaan kosteus aluskasveilla ja ilman. Pienessä mittakaavassa ei tule konkurssia vaikka kosteus pari prosenttia nousisikin

[hogi]

Tämä on mielenkiintoinen aihe, varsinkin tälläisenä kuivana keväänä ja näillä apulannan hinnoilla. Itseäkin on alkanut houkuttaa tuo kerääjäkasvien viljely (vaikkei tullut sitä ymppätukiin valittua). Tänä vuonna parhaat oraat siellä missä viime kasvukaudella on kasvanut raiheinän jämiä, aluskasvittomilla lohkoilla ei oraista juuri voi puhua.

Arveluttaa vain keväisessä apilan kylvössä rikkatorjunta, moni perinteinen aine jää listalta pois. Puinnin jälkeinen kylvö taas arveluttaa, miten lähtisi pahnan joukosta kasvamaan? Entäs jos kylväis pienellä keskipakoislevittäjällä viljan sekaan rikkatorjunnan jälkeen?

[Make]

Apila kestää suojaviljan alla tabletin Expressiä ja puolilitraa MCPA:ta. Kiinnitettä ei saa käyttää. Ei ainakaan valkoapila häiritse puintia. Puna-apilakin jää kunnollisen viljakasvuston varjoon. Persianapila saattaa kasvaa viljasta läpi. Keväällä kylvetty kasvusto lähtee kasvuun heti puinnnin jälkeen, vaikka olisi kuivempaakin.
Valkoapila kestää aikalailla Glyfosaattia, jotenka se saattaa jäädä suorakylvössä kasvamaan toiseksikin vuodeksi. Onko siitä sitten haittaa??

[Agronautti]

Perskules..Mullahan olisi erinomaiset kylvövehkeet tuohon kerääjäkasvien kylvöön kasvuston sekaan....

No mutta toisaalta... pistää tuulta vähän isommalle puimurista ja heti puinnin perästä muokkaa jollain härvelillä (esim. lapiorulla), niin kyllä vihertää loppusyksyn..

[Viikonloppu viljelijä]

Aion tosissani kokeilla tota typenkerääjä kasvien käyttöä. Koitan syksyllä kylvää ainakinpienen kappaleen, joka jää sängelle. Koitan myös ensi keväänä tota kevät kylvöä. Kun tietäis vain mitä kylväis ja kuinka paljon. Paljonko olette pistänyt apilan siementä? Samanlainen siemenmäärä kuin nurmea perustettaessa ei liene järkevä.

Sehän on kiistaton tosiasia, että kaikki erilaiset kasvit viljan seassa on hyväksi maan rakenteelle. Kaikkein paras lienee seos useampaa kasvia. Onko aiheesta kirjallisuutta?

[TumppiW]

Aion tosissani kokeilla tota typenkerääjä kasvien käyttöä. Koitan syksyllä kylvää ainakinpienen kappaleen, joka jää sängelle. Koitan myös ensi keväänä tota kevät kylvöä. Kun tietäis vain mitä kylväis ja kuinka paljon. Paljonko olette pistänyt apilan siementä? Samanlainen siemenmäärä kuin nurmea perustettaessa ei liene järkevä.

Syksyllä ei välttämättä sitten apilaa kannata kokeilla enää, talvi lahdannee pikkuiset. Eli papua tai ruisvirnaa ja sekaan jotain kevätviljaa. Ja jos ruisvirnaa niin ei oo hoppu keväällä mylläämään, kun pääosa kasvusta on silloin. Ja jos jujuna on estää typen huuhtoumaa, niin öljykasvit taitaa olla aika hyviä (en oo vielä kokeillut ite, ehkä tänä vuonna testataan).

Valkoapilaa oon laittanut 3 kg/ha, raiheinää 10 kg/ha. Rukiille persianapilaa 8-10 kg/ha, mutta se taisi olla nyt pikku riski, jos ruis menee nurin.

Sehän on kiistaton tosiasia, että kaikki erilaiset kasvit viljan seassa on hyväksi maan rakenteelle. Kaikkein paras lienee seos useampaa kasvia. Onko aiheesta kirjallisuutta?

Jenkeistä, mun mielestä "paras":
http://www.sare.org/publications/coverc ... rcrops.pdf

MTT:n "Viherkesannot ja aluskasvit viljanviljelyssä"
https://portal.mtt.fi/portal/page/porta ... arja25.pdf

[TumppiW]

Arveluttaa vain keväisessä apilan kylvössä rikkatorjunta, moni perinteinen aine jää listalta pois. Puinnin jälkeinen kylvö taas arveluttaa, miten lähtisi pahnan joukosta kasvamaan? Entäs jos kylväis pienellä keskipakoislevittäjällä viljan sekaan rikkatorjunnan jälkeen?

Näin tehdään just luomussa... paitsi että rikkatorjunta on mekaaninen. Aluskasvi kylvetään viimeisen rikkaäestyksen yhteydessä äkeen päällä/traktorin nokalla olevalla levittäjällä. Ja jos on sateita kesällä (ei siis toisintoa vuodesta 2006) niin ei sitä rikkaäestystäkään välttämättä tarvitse. Kylvö on muuten aika näppärän rivakkaa hommaa tuolla tapaa: 7 ha/h. Tällä viikolla pitäisi joku ilta körötellä aluskasvit 16 ha:lle kauraa & kevätruista.

Halvimmalla piensiemenet saa peltoon käsin. Ainakin Naturcom myi joskus Earthway -nimistä käsikäyttöistä viskaa. Kävelyähän siinä tulee, muttei pala löpöä eikä tarvii lähteä illalla lenkille

[traktorikuski]

Puna apilaa ei tarvii ku pari-kolme kiloa hehtaarille. Kuinka paljon tota papua tarvii laittaa syksyllä? Tota rypsi/rapsi kerääjäkasvina vähän epäilyttää möhöjuuren takia, eikö neuvojat suositelevat 5vuoden kiertona? Ja miten olisi herneen kanssa, sekin on "typpi" kasvi ja hötöä tavaraa?

[TumppiW]

Puna apilaa ei tarvii ku pari-kolme kiloa hehtaarille. Kuinka paljon tota papua tarvii laittaa syksyllä? Tota rypsi/rapsi kerääjäkasvina vähän epäilyttää möhöjuuren takia, eikö neuvojat suositelevat 5vuoden kiertona? Ja miten olisi herneen kanssa, sekin on "typpi" kasvi ja hötöä tavaraa?

Keväällä papua laitetaan 200-300 kg/ha (siemenen koko vaihtelee tosi paljon), eli ei sitä varmaan syksyllä paljon alle 90 kg kehtaa laittaa. Ja viljaa kyytipojaksi rikkoja varjostamaan ja vapaata typpeä nielemään. Öljykasveja en kyllä lähtisi kokeilemaan, jos sille lohkolle on suunnitteilla rypsiä/rapsia seuraavaan 5 vuoteen. Kai se hernekin voisi toimia, mutta eikö se oo aika herkkä pakkaselle? Papu vaati viime talvena -10 C tuupertuakseen.

[Jorma]

Mielenkiintoinen keskustelu. Paljonko pavun siemenet maksaa/kg?

Onko tietoa paljonko typpeä noin keskimäärin on mahdollista saada talteen kerääjiä käyttämällä tai onko joku peräti mitannut?

[rgsleo]

Tuosta typensidonnasta, kirjatietoa: "Viljelykasveista merkittävään typensidontaan pystyvät vain palkokasvit. Näin biologista typensidontaa voidaan hyödyntää yleensä vain viljemällä nurmipalkokasveja tai palkoviljoja viljelykierron osana tai jatkuvasti. nurmipalkokasvit ovat palkoviljoja tehokkaampia typensitojia. Apilanurmen typpimäärä oli Teittisen tutkimuksen (1965) mukaan 188-375 kg/ha juuristo mukaan lukien. Edullisissa kasvuolosuhteissa puna-apilan typensidontakyky voi olla huomattavasti edellistä suurempi (Virtanen 1962)." Lainaus on kolmisen kymmentä vuotta vanhasta kirjasta, mutta tiedot pätevät tänäkin päivänä...