Uudet Investointituet

[4489]

Noniin arvon raatilaiset investointituet ovat olleet jäissä, mutta mitä huhuja on liikkunut että mihin saa jatkossa investointiavustusta, ja mistä se otetaan pois

[4489]

Oon kuullu että lisämaan ostoon ei enään korkotukilainaa, perunapuimureihin ei enää saisi investointi avustusta

[Tormala]

Ensi kuun aikaan pitäisi tulla virallista tietoa uudesta rahoituslaista sekä avustuksista.

[Pelto-Jussi]

Oon kuullu että lisämaan ostoon ei enään korkotukilainaa, perunapuimureihin ei enää saisi investointi avustusta

TE-keskusten nettisivuilla oli jotain uutta lisättynä: ilmeisesti ainakin varainsiirtoverovapaus tullaan säilyttämään, mahdollisesti myös KTL.

Alkuvuoden investoinnit ovat sitten ilmeisesti automaattisesti ulkona näistä rahoista? Vai olisiko niin, että jälkikäteenkin saa lähettää hakemuksen "kauneuskilpailuun". Jonkinlainen pistejärjestelmä on vissiin tulossa.

[Twin]

On järjetöntä jatkaa varainsiirtoveron helpotuksia ja korkotukilainojen antamista lisämaan ostoon.
Hinnat on jo muutenkin pilvissä. Lisäksi nämä avustukset valuvat suoraan pellon myyjälle, eikä viljelijälle jonka tuotantoa tulisi tehostaa.

[SS]

On järjetöntä jatkaa varainsiirtoveron helpotuksia ja korkotukilainojen antamista lisämaan ostoon.
Hinnat on jo muutenkin pilvissä. Lisäksi nämä avustukset valuvat suoraan pellon myyjälle, eikä viljelijälle jonka tuotantoa tulisi tehostaa.

Kyllä se varainsiirtoverotuksen helpotus, maatilojen lahjaveron ja perintöveron huojennus, ja mahdollinen korkotuki, kyllä se menee viljelijälle, ei myyjälle. Hintapolitiikka on sitten eri asia, jos alalla on löysää paalua jolla maksaa, ei voi kuin syyttää hinnan nostatuksesta ostajia itseään.

Aika vähän kyllä muistetaan korostaa sitä, että ei sukupolvenvaihdoskaupoissa nykyäänkään mitään huippuhintoja maksella. Miksi pitäisi ? Ei tarvitse lakiosiakaan enää maksaa sisaruksille. Luopumistuelle pääsyn
ja halpakorkoisen lainoituksen edellytyksenä oleva jatkajan taloudellinen elinkelpoisuusvaatimus lienevät vieläkin lutukaupoissa mukana ? Olisiko joillakin viljelijöillä yksinkertaisesti vain investointivaraa, kun se emätila on aikanaan saatu edullisemmin, jopa lahjanluonteisella kaupalla ?

Ne, jotka eivät pysty olemaan investointituki- tai verovapausjärjestelmässä mukana, maksavat useimmiten oletusarvoisesti erittäin suuren hinnan maasta. Nämä saattavat olla jostakin syystä maatalouselinkeinon ulkopuolisiksi jääneitä, esim. kotimaatilan jatkajaa valittaessa toiseksi jääneitä. Ostajaehdokkaan 4% varainsiirtovero ja valmiiksi korkeampi kovanrahankorko merkitsee sitä, että rahaa pitää olla jo valmiiksi käytettävissä runsaasti, ja se on vakaasti päätetty kuluttaa maan hankkimiseen. Hulluuteen voi tuhlata vain tuloja, joita ei muuhun tarvita ?

Aikanaan vallinnut maan osto- ja myynninrajoituslaki laski suurempien lähinnä vain ostoluvalla hankittavien maiden hintaa ja nosti pienten lohkojen ja rajoituksista (yl. pakkohuutokauppamyyntien) vapaiden lohkojen hintaa rajusti. Näin ainakin täällä rintamailla tapahtui käytännössä. Ja katkeruus niiden raharikkaiden per***leiden (suuria vasaran alle joutuneita tiloja paikallisten nenän edestä hankkineiden lääkärien, arkkitehtien, asianajajien, matkustajakoneiden lentäjien ja pörssipankkiirien) röyhkeyttä kohtaan suureni ja syveni.

Poliittista tahtoa löytyi vaaleanpunaisella 70-luvulla riittävästi sulkea vapaa maatalouselinkeinoon ryhtyminen ulkopuolisilta, lainsäädännöllisinkin keinoin. Nyttemmin koventuneet kommentit "kaupunkilaisista maansyöjistä" ja raharikkaiden maakeinottelijoiden uhasta kylvänee samanlaista tahtoa.

"Maatilalainoituskelpoisia", tarkasti valikoituja ja myyjille hintaehdot sanelevia maatalousmaan ostajia oli 70-luvulla, eivätkä maan hinnat olleet pilvissä. Joku asia sen nykyisen hinnannousun lienee aloittanut. Kai se sitten on tämmönen kahta eri päivätyötä ja yhtä yötyötä tekemä tavoitesäästäjä, niin kuin meikäläinen ?

-SS-

[Make]

Ei täältä naapurikunnasta oo lainoituskelpoisella hinnalla pystynyt ostamaan ainakaan 35 vuoteen peltoa. Kaikki meidän lisämaakaupat on menneet hinnaltaan yli ja useimmiten on kilpailijat menneet hinnoillaankin yli.

[SS]

No käytännössä kun laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata ei käytännössä ole enää voimassa, tulee maanostoon taas paineita ulkopuolisilta tahoilta; väitän, että nyt nousukauden jälkeen monilla kaupunkilaisilla on kiinteistö- osake- ja optio/bonustuloja , joita käytetään nyt sitten maatalousmaan ostoon. 70- ja 80-luvuilla he eivät maata välttämättä onnistuneet hankkimaan, nyt on sitten numeroiden vuoro puhua. On hiukan patoutumaakin ilmassa ollut. Riutuihan se NalleWahlrooskin pitkään maattomana, mutta heti kun vaan pääsi tekemään kaupoillaan tiliä, osti kartanon. Ehkäpä tienaisi enempi pörssissä niillä miljoonilla, mutta halusi siis olla maanviljelijä. Tokkopa edes oli maatalousoppilaitosta käynyt, mutta viljelijäksi ryhtyi.

Jos maanviljelijät itse ovat kovin aktiivisesti korottamassa hintoja, herättää sen kysymyksen maatilojen todellisesta rahoitusasemasta. Mistäs sitä pätäkkää on niin paljon tullut, jollei sitä maanviljelyksestä ole kertynyt ???? Perniöässä päin ainakin tuntuu olevan sen verran vauraita maanviljelijöitäkin, että maata ostetaan käteisellä keittiönpöydän äärellä tyyliin: "Otetaan iso mytty taskusta ja pistetään pienempi mytty takasin !" Vai olenko täysin väärässä ?

-SS-

[Twin]

Kyllä täälläpäin on ainakin lisämaakaupan varainsiiroverovapautuksen saanut yli 9000 € hehtaarihinnasta, jolloin myös korkotukilaina on hyväksytty kaupoille.
Jos näihin kauppoihin ei saisi em. tukia olisi hehtaarihinta matalampi.
Se tarkoittaa, että tuet valuvat suoraan myyjille.
Sukupolvenvaihdoksiin em. tuet kyllä sopivat.

[Sepe]

Eikös noissa kalliimmissa kaupoissa ole saanut vaan osalle hintaa korkotukilainan? Lopun on sitten itse saanut järjestää...

[Twin]

Eikös noissa kalliimmissa kaupoissa ole saanut vaan osalle hintaa korkotukilainan? Lopun on sitten itse saanut järjestää...

Juuri niin.

[aurauskeppi]

Eikös noissa kalliimmissa kaupoissa ole saanut vaan osalle hintaa korkotukilainan? Lopun on sitten itse saanut järjestää...

Juuri niin.

Näin se oli vielä 5 vuotta sitten muttei enää viime vuonna. Ainakaan täällä hämeen TE-keskuksen alueella ei 9000 hehtaarihintaiseen kauppaan (ei minun kauppa) saanut mitään tukimuotoja. Ok, täällä on eri rajat kuin "villissä" lännessä mutta 9000 ylittää varmaan rajan sielläkin.

Itsekin miettinyt mikä aiheuttaa tuon hinnannousun. Kun lehtiä seuraa niin keskihehtaarihinta on kuitenkin tuhansia alempi. Ehkei ne normaalimmat kaupat ylitä uutiskynnystä turpakäräjillä niinkään.
Myyjät tuntuvat ottavan lähialueen kalleimman hinnan lähtöhinnaksi ja aina löytyy joku uuno joka maksaa mitä pyydetään.

[seepra]

Onkohan tämän hetkistä tietoa investointituesta esim lisämaan oston osalta. Minä en tietenkään ole peltoa ostamassa...

Seepra

[Kloppi]

Tänään TE-keskuksen rahoituspäällikkö oli puhumassa, ja hänen mukaansa lisäalueiden ostot tulevat jäämään pois listalta. Eli varainsiirtoverovapautta ei enää jatkossa tule saamaan. Samaten kaikki koneet ja laitteet (agrekaatit, pernapoimurit ym) jäävät pois.

Keväällä taitaa SPV-kaupat ainakin avautua, ja jotain muitakin saattaa tulla ennen kesää.

[Wilpo]

Vuoden 2009 investointituki hakukohteet -> http://www.mavi.fi/attachments/5qOyfRb4 ... MAARAT.pdf

Muutoksia taas investointitukien hakuun. Lokakuussa 2008 käynnistyi haku erillaisiin investointi kohteisiin. Näihin on nyt taas tullut muutoksia maanhankinnan osalta. Samanlainen ralli tästä alkaa, kun 2007 maataloustukiehdoista, muutoksia tulee keskenkaiken.

Helsinki 19.12.2008 Julkaistavissa heti

Maanhankinnan investointituen haku aiotaan keskeyttää

Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy toimenpiteisiin käynnissä olevan maanhankinnan investointituen haun keskeyttämiseksi. Tukea ei voida myöntää lokakuussa käynnistyneessä haussa jätettyihin hakemuksiin. Syynä rajoitukseen on Euroopan komissiosta saatu valtiontukisääntöjen tulkinta.

Lokakuussa avattu maanhankinnan investointituen haku on osoittautunut ongelmalliseksi EU:n valtiontukisääntöjen tulkinnan vuoksi. Investointitukena on voinut hakea korkotukilainan korkotukea muun muassa maatilan tai sen osan hankintaan sekä maatilojen lisämaan hankintaan. Korkotukea olisi tukiehtojen mukaan myönnetty enintään viisi prosenttia tukikelpoisista hankintakustannuksista.

Komissio on kirjallisesti ilmoittanut, ettei tukea voida uusien valtiontukisääntöjen mukaan myöntää maatilojen lisämaan hankintaan ja että muun kuin rakentamiseen tarkoitetun maan hankintaa voidaan tukea ainoastaan laajemman investointihankkeen yhteydessä. Lisäksi valtiontukisäännöt vaikuttavat maanhankintaa sisältävän investoinnin tukikelpoisten kustannusten eli niiden kustannusten määrään, joista myönnettävä korkotuki lasketaan. Peltomaan osuus ei saa milloinkaan ylittää 10 prosenttia investointihankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Käynnissä olevassa tukihaussa edellä mainitut ehdot eivät täyty.

Ministeriön on pakko ryhtyä mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin maanhankinnan tukihaun keskeyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei tuen myöntämistä aloiteta. Ennen kuin tätä koskevat säädösmuutokset saadaan voimaan, hakijoiden tai hakemuksen jättämistä harkitsevien toivotaan ottavan huomioon, ettei lokakuussa avatun haun perusteella voida myöntää tukea maanhankintaan. Jos tukea myönnettäisiin, viranomaisilla olisi kuitenkin velvollisuus keskeyttää tuen maksaminen ja ryhtyä maksetun tuen takaisinperintään.

Ongelma ei koske nuoren viljelijän aloitustukea, jota voidaan myöntää maatilan tai sen osan hankintaan.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Esko Juvonen, p. (09) 1605 3345, 040 733 6218
lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola, p. (09) 1605 2331, 040 733 6228