Melko monenkirjavia ovat olleet kotikulmilla spv:t yli ammatti- /alarajojen. Ei ole ollut 2:ta samanlaista.
Aiempi yrittäjäpolvi mikroyrityksessä tmv. olisi useimmiten saatava pois kuviosta. Pien ja kp-yrityksissä toisinaan/yleensä aiemman polven kokemusta voidaan käyttää mm. hallinnossa.
Spv olisi aloitettava muutama vuosi ennen H-hetkeä jotta asiat saadaan puitua ja valmisteltua niin, ettei hlökoht. ristiriitoja jää, sekä vero- ja rahoitussuunnittelu saadaan kohdilleen.
Itse otin firman haltuun 48 h varoitusajalla. Tuli yllätyspuh. että ylihuomenna tehdään pankissa paperit. Kyllähän siinä polvet notkahti kun oli se omakin elämä tullut jo hankittua.
Kannattaako lähteä sukupolvenvaihdokseen?
Valvoja: Farmari-ryhmä
Sä ittehän ton kekseit,eihän kukaan meistä valittanut,tyytyväisiä tilanteeseen. Mullakin kaupasta aikaa alle vuosi enkä toista vaihtoehtoa voisi edes kuvitella,SPV:tä punnittu monelta kannalta tosissaan reilun viis vuotta,silloin ensimmäisessä spv:n valmistelutilaisuudessa ja ensimmäiset laskelmat.SS kirjoitti:Lukijat eivät näämmä ymmärrä sarkasmia.
Arkaan paikkaan sohaisin, useimmiten korskeat melkein täysi-ikäiset kollit juuri marmattavat huoltsikalla, kun ei "saa" sitä tilaa itsellensä ajoissa ja edullisesti, että mitä ne niillä rahoilla ne vanhat väet ja pitäs päästä nopeemmin oikeen viljelyn
-SS-
Eipä näy noita marmattajia,tosin enpä siellä huoltsikallaan viihdy,sielläkun tankataan auto kortilla ja menoks
Totta että noitakin varmasti löytyy,meitä on moneen junaan.
SPV on niin monen asian summa että turha on kenenkään toisen kauppaa moittia. Riittää että sekä jatkaja että luopuja tyytyväinen osaansa,sekä mahdollisesti sisarukset. Omassa kaupassa sisaruksille jää aikanaan vanhempien nykyinen asunto ja omaisuus,mä oon omani "saanut" tilakaupassa. Tämä lienee nykyään melkoisen yleinen käytäntö?
Kehota lukemaan tätä palstaa ni kiertävät kaukaa..SS kirjoitti:Lukijat eivät näämmä ymmärrä sarkasmia.
Itseäni puistattaa, että koska sitä pitää ruveta tyttärien keittämää aamupuuroa kissalle ensin syöttämään pikkasen ennen kuin uskaltaa itte maistaa, tulee nimittäin se sukupolvenvaihdosikä itsellekin eteen ja vävyehdokkaitakin varmaan jo rupee liikuskeleen nurkissa..
-SS-
khd, toi oli hyvä. Olenkin sanonut, että kun tytöt tulevat taloon silmät loistaen sanoon, että "isi, tää on mun poikaystävä" , niin minä sanon, että "väärin, toi on hulttio. Mees ny karvaleuka ja viä ulosmennessäs roskat samalla, ennen kuin..."
No, 70-luvulta lähtien asioita seuranneena, olen havainnut mm. sellaista, että sellainen oikeudentuntoinen ja vanhan perintökaaren peräänkuuluttama kaikkien jälkeläisten ja kummankin sukupuolen samanarvoisuus, mikä myöhemmin tuli lainsäädännössä muuallakin vallitsevaksi, eli esimerkiksi naisilla oli oikeus harjoittaa ammatteja ja omistaa omaisuutta, ja oikeus äänestää, että siis tämä oli varsin ainutlaatuista, sitä taustaa vasten vuoden 1734 perintökaari oli tavattoman moderni, siinä otettiin käyttöön lakiosan määritelmä, tämä lain henki julisti tätä vanhempien velvollisuutta kohdella jälkeläisiään taloudellisessa mielessä ainakin 50% :sti tasavertaisesti.
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tie ... I/1000097/
Tuo MTK:n arkistosta löytynyt julistus äsken vain kiinnitti huomiota, kun todellisuus on ollut sellainen, että spv-tilakauppojen hintataso on ollut varsin kohtuullinen , perintöveroseuraamuksia ei tule kuin pienehköllä kertoimella kerrotun verotusarvon alittavasta kauppahinnasta, ja ennakkoperintö- ja perintökaaren suosiolahjasäännökset on maatilakauppojen osalta käytännössä kumottu aikoja sitten. Ja se viimeinenkin euro perintöveroa tai osuus sisaruksille on liikaa ?
Merkittävää ja kovin tuttua ovat linkin julistuksen lauseet, huom, luin sen vasta äsken itsekin !:
"Saksassa nuori sukupolvi pääsee tilaansa kiinni paljon halvemmalla kuin Suomessa."
"Työvoima- ja elinkeinokeskus lainoittaa sukupolvenvaihdosta vain, jos tilan hinta perustuu sen alhaiseen tuottoarvoon. Verottaja kuitenkin katsoo tuottoarvoon perustuvan tilan hinnan niin alhaiseksi, että mättää päälle lahjaveroa. Miten yksi valtio voi olla samasta asiasta kahta eri mieltä?"
"Sisarosuuksien ja perintö- ja lahjaverojen maksaminen on tulossa yksinkertaisesti liian kalliiksi."
Tuo tuottoarvon korostaminen tilan hinnoittelussa on varsin mielenkiintoista: Jokainenhan tietää, että tavallisen talletustilin sisältämän omaisuuden tuotto on mitätön, reaalisesti jopa negatiivinen. Siis sen tilin tuottoarvo on todella pieni. Mutta onko sen arvo luovutushetkellä pieni ?
Noita sisarosuuksia moitittiin 80-luvulla tilan varmaksi konkkaan kaatajaksi: Monet ulkopuolisetkin ihmettelivät, miksi pitää maksaa sisarille eikä luopujalle. Se oli vaikea ymmärtää jonkun kaupunkilaisen sitä, että valtio rahoitti 74%:sti 55-64 - vuotiaan varhaiseläkettä tai vuoden 1995 jälkeen luopumiskorvauksia sataprosenttisesti, eli ei luopuja siitä tilanteesta kärsinyt, että tilanluovutus tapahtuisi paljonkin käypää arvoa alemmalla vastikkeella, kyllä siinä eläke antoi ainakin minimitoimeentulon, varsinaiseen eläkkeeseen asti. Yhtä nuoria työkykyisiä eläkeläisiä silloin olivat lähinnä puolustusvoimien upseerit, lenonjohtajat, tullimiehet ja sukupolvenvaihdoseläkeläiset. Ehkä poliisitkin aikaisemmin.
Sisarosuuksilla höystetyssä luovutuksessa kyse siis oli varmasti käypää alemmalla hinnalla tapahtuneesta tilakaupasta, vaikuttaen tulevien perillisten keskinäiseen asemaan. Ja maksuliikennettä näin ollen tapahtui lähinnä sisarusten välillä, silloin oli vielä olemassa ennakkoperintöjen lakiosamääräyksiä, vaikkakin lievennettynä.
Mutta ei se tilanne ole edelleenkään muuttunut: Kuuntelin juuri yhden pohjoisesta kotoisin olevan ihmisen huolta tilanteesta, jossa iäkkään eläkkeellä olevan maanviljelijän pellot ja metsät oli sovittu yhden sisaruksen kesken lahjanluonteisena luovutettavaksi heidän jo melkoisen isoon tilaansa lisämaaksi, tähän mennessä olivat jo vuokrallapitäneet, käytännössä ilman käypää vuokraa, kyseisestä sumplimisesta ei oltu hiiskahdettu kellekään, mutta tieto oli sitten kuitenkin tullut jotakin kautta muille, jotka olivat ottaneet asian sitten hieman negatiivisesti, kun asia oli tapahtumassa jo muutaman viikon päästä ! Vieläpä kun luopujalla ei ehkä ole selvää kuvaa enää tilanteesta tai omaisuutensa arvosta tai luonteesta.
Onko tällaisessa salailun ilmapiirissä luopujalla tahto suosia jotakuta lapsista ja samalla asioita piilottelemalla toivoa välien säilyvän muihinkin sisaruksiin, varsinkin kun tiedetään, että joku tyttäristä kumminkin sitä äitiä hoitamaan joutuu viimeiset vuodet, siellä laitoksessa ei nuorta isäntää näy, ja miniä ei muuten vaan tahdo.
Totta kai 99% spv-kaupoista tapahtuu ehdottomasti rakentavassa hengessä ja sisarusten välistä tasa-arvoisuutta toteuttaen, ja hyvät suhteet sukuun säilyttäen; mutta miksi juuri maanviljelijöiden etujärjestö haluaa leimautua todellisen k@sipäisyyden airueeksi, tämähän uudessa perintölaissa tavoite ja henki on ?
Minä ainakin allekirjoitan erään kylänmiehen viisaan lausuman, eli "saatu omaisuus ei ole itsehankitun väärti"
-SS-
No, 70-luvulta lähtien asioita seuranneena, olen havainnut mm. sellaista, että sellainen oikeudentuntoinen ja vanhan perintökaaren peräänkuuluttama kaikkien jälkeläisten ja kummankin sukupuolen samanarvoisuus, mikä myöhemmin tuli lainsäädännössä muuallakin vallitsevaksi, eli esimerkiksi naisilla oli oikeus harjoittaa ammatteja ja omistaa omaisuutta, ja oikeus äänestää, että siis tämä oli varsin ainutlaatuista, sitä taustaa vasten vuoden 1734 perintökaari oli tavattoman moderni, siinä otettiin käyttöön lakiosan määritelmä, tämä lain henki julisti tätä vanhempien velvollisuutta kohdella jälkeläisiään taloudellisessa mielessä ainakin 50% :sti tasavertaisesti.
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tie ... I/1000097/
Tuo MTK:n arkistosta löytynyt julistus äsken vain kiinnitti huomiota, kun todellisuus on ollut sellainen, että spv-tilakauppojen hintataso on ollut varsin kohtuullinen , perintöveroseuraamuksia ei tule kuin pienehköllä kertoimella kerrotun verotusarvon alittavasta kauppahinnasta, ja ennakkoperintö- ja perintökaaren suosiolahjasäännökset on maatilakauppojen osalta käytännössä kumottu aikoja sitten. Ja se viimeinenkin euro perintöveroa tai osuus sisaruksille on liikaa ?
Merkittävää ja kovin tuttua ovat linkin julistuksen lauseet, huom, luin sen vasta äsken itsekin !:
"Saksassa nuori sukupolvi pääsee tilaansa kiinni paljon halvemmalla kuin Suomessa."
"Työvoima- ja elinkeinokeskus lainoittaa sukupolvenvaihdosta vain, jos tilan hinta perustuu sen alhaiseen tuottoarvoon. Verottaja kuitenkin katsoo tuottoarvoon perustuvan tilan hinnan niin alhaiseksi, että mättää päälle lahjaveroa. Miten yksi valtio voi olla samasta asiasta kahta eri mieltä?"
"Sisarosuuksien ja perintö- ja lahjaverojen maksaminen on tulossa yksinkertaisesti liian kalliiksi."
Tuo tuottoarvon korostaminen tilan hinnoittelussa on varsin mielenkiintoista: Jokainenhan tietää, että tavallisen talletustilin sisältämän omaisuuden tuotto on mitätön, reaalisesti jopa negatiivinen. Siis sen tilin tuottoarvo on todella pieni. Mutta onko sen arvo luovutushetkellä pieni ?
Noita sisarosuuksia moitittiin 80-luvulla tilan varmaksi konkkaan kaatajaksi: Monet ulkopuolisetkin ihmettelivät, miksi pitää maksaa sisarille eikä luopujalle. Se oli vaikea ymmärtää jonkun kaupunkilaisen sitä, että valtio rahoitti 74%:sti 55-64 - vuotiaan varhaiseläkettä tai vuoden 1995 jälkeen luopumiskorvauksia sataprosenttisesti, eli ei luopuja siitä tilanteesta kärsinyt, että tilanluovutus tapahtuisi paljonkin käypää arvoa alemmalla vastikkeella, kyllä siinä eläke antoi ainakin minimitoimeentulon, varsinaiseen eläkkeeseen asti. Yhtä nuoria työkykyisiä eläkeläisiä silloin olivat lähinnä puolustusvoimien upseerit, lenonjohtajat, tullimiehet ja sukupolvenvaihdoseläkeläiset. Ehkä poliisitkin aikaisemmin.
Sisarosuuksilla höystetyssä luovutuksessa kyse siis oli varmasti käypää alemmalla hinnalla tapahtuneesta tilakaupasta, vaikuttaen tulevien perillisten keskinäiseen asemaan. Ja maksuliikennettä näin ollen tapahtui lähinnä sisarusten välillä, silloin oli vielä olemassa ennakkoperintöjen lakiosamääräyksiä, vaikkakin lievennettynä.
Mutta ei se tilanne ole edelleenkään muuttunut: Kuuntelin juuri yhden pohjoisesta kotoisin olevan ihmisen huolta tilanteesta, jossa iäkkään eläkkeellä olevan maanviljelijän pellot ja metsät oli sovittu yhden sisaruksen kesken lahjanluonteisena luovutettavaksi heidän jo melkoisen isoon tilaansa lisämaaksi, tähän mennessä olivat jo vuokrallapitäneet, käytännössä ilman käypää vuokraa, kyseisestä sumplimisesta ei oltu hiiskahdettu kellekään, mutta tieto oli sitten kuitenkin tullut jotakin kautta muille, jotka olivat ottaneet asian sitten hieman negatiivisesti, kun asia oli tapahtumassa jo muutaman viikon päästä ! Vieläpä kun luopujalla ei ehkä ole selvää kuvaa enää tilanteesta tai omaisuutensa arvosta tai luonteesta.
Onko tällaisessa salailun ilmapiirissä luopujalla tahto suosia jotakuta lapsista ja samalla asioita piilottelemalla toivoa välien säilyvän muihinkin sisaruksiin, varsinkin kun tiedetään, että joku tyttäristä kumminkin sitä äitiä hoitamaan joutuu viimeiset vuodet, siellä laitoksessa ei nuorta isäntää näy, ja miniä ei muuten vaan tahdo.
Totta kai 99% spv-kaupoista tapahtuu ehdottomasti rakentavassa hengessä ja sisarusten välistä tasa-arvoisuutta toteuttaen, ja hyvät suhteet sukuun säilyttäen; mutta miksi juuri maanviljelijöiden etujärjestö haluaa leimautua todellisen k@sipäisyyden airueeksi, tämähän uudessa perintölaissa tavoite ja henki on ?
Minä ainakin allekirjoitan erään kylänmiehen viisaan lausuman, eli "saatu omaisuus ei ole itsehankitun väärti"
-SS-
Nyt on tehty laskelmia Proagria neuvojien kanssa ja näyttävät vihreää valoa spv:lle kasvinviljelytilana. Pikkuisen lisää peltoa vuokralle niin avot. Peltoviljely kattaisi spv:n kulut pitkällä tähtäimellä ja metsän tuotoilla voitaisiin remontoida asuinrakennus mieleiseksi.
Toki oma elantokin pitäisi saada jostain, mutta ainakaan tässä tapauksessa harrastuksesta ei joutuisi maksamaan kuin omalla työllä
Toki oma elantokin pitäisi saada jostain, mutta ainakaan tässä tapauksessa harrastuksesta ei joutuisi maksamaan kuin omalla työllä
Ei muuta kuin viemaään hommaa eteenpäin! Selvittele kuitenkin asioita ominkin päin, eläkä tuudittaudu prooakrian puheisiin. Kuten aiemmin kirjoitin, niin meille (perhekunnalle) olisi prooakrian malli tullut todella kalliiksi. Onneksi tuli selviteltyä asioita monelta kantilta...uussa kirjoitti:Nyt on tehty laskelmia Proagria neuvojien kanssa ja näyttävät vihreää valoa spv:lle kasvinviljelytilana. Pikkuisen lisää peltoa vuokralle niin avot. Peltoviljely kattaisi spv:n kulut pitkällä tähtäimellä ja metsän tuotoilla voitaisiin remontoida asuinrakennus mieleiseksi.
Toki oma elantokin pitäisi saada jostain, mutta ainakaan tässä tapauksessa harrastuksesta ei joutuisi maksamaan kuin omalla työllä
-
Rubinjo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 2591
- Liittynyt: 17 Tammi 2005, 22:28
- Paikkakunta: Halikko www.toivontila.fi
- Viesti:
Tänää tuli sellasta viestiä et elinkelposen tilan vaatimukset kiristyy ens vuonna. Oletko tietonen asiasta?uussa kirjoitti:Jeps.
Näin onkin tarkoitus edetä asiassa ja heti tammikuun alusta selvittää asiaa hieman toisenlaisten asiantuntijoiden kanssa.
Nyt on vaan jotain mututuntumaa vankempaa pohjaa spv:n tekemiseen ja kannattavuuteen.
Onko tietoa minkä kokoinen viljanviljelytilan pitää olla varsinaissuomessa jotta se lasketaan elinvoimaiseksi? Siis ilman lisäelinkeinoja ja mittavia metsätuloja.Rubinjo kirjoitti:Tänää tuli sellasta viestiä et elinkelposen tilan vaatimukset kiristyy ens vuonna. Oletko tietonen asiasta?uussa kirjoitti:Jeps.
Näin onkin tarkoitus edetä asiassa ja heti tammikuun alusta selvittää asiaa hieman toisenlaisten asiantuntijoiden kanssa.
Nyt on vaan jotain mututuntumaa vankempaa pohjaa spv:n tekemiseen ja kannattavuuteen.
-
Maalaispoika
- Luokka: >500hv
- Viestit: 637
- Liittynyt: 12 Elo 2005, 18:14
- Paikkakunta: Jalasjärvi
Siis tämän vai ensi vuoden ehtojen mukaan?Maalaispoika kirjoitti:Täällä eepeellä vaaditaan ilmeisesti 40 ha peltoa, ennen kuin pääsee lainoituksen piiriin.claas58 kirjoitti:Onko tietoa minkä kokoinen viljanviljelytilan pitää olla varsinaissuomessa jotta se lasketaan elinvoimaiseksi? Siis ilman lisäelinkeinoja ja mittavia metsätuloja.
-
Maalaispoika
- Luokka: >500hv
- Viestit: 637
- Liittynyt: 12 Elo 2005, 18:14
- Paikkakunta: Jalasjärvi
mulla on tial saatu lahjoituksena, ja aika lähellä jaria. loppu viimein aika pieni hintaero oli sillä että maksaako sen verran tilasta ettei mene lahjaveroa vai maksaako kaikki lahjaverona! siis veron osuus. meillä toki pellot arvostettiin todella halvaksi ja muut konetta ja sellaista oli paljon.Jari kirjoitti:JOS tilaa kehitetty läpi edellisen isäntäparin,työtä ja lisää työtä tekemällä,on kohtuutonta odottaa saavansa tila lahjana? Useimmin juuri tuo ylläoleva puuttuu eli riittävä eläke tai muu tulonlähde. Kun "kaikki" on mennyt tilan kehittämiseen,palkkio odottaa sitten tilakaupassa ja eläkeiässä.SS kirjoitti:
Jos siis luopujalla on jokin muu tulonlähde tai riittävä eläke elämiseen, ja unohtaa muun jälkikasvunsa jeesaamisen, näin voi itse maksamastaan tilasta noin vain luovuttamallakin lähteä. Lahjavero ei konkurssiin vie !
-SS-
Ainakaan näillä nurkilla en tiedä yhtään lahjoitusta tehdyn,lahjaluontoisia kauppoja sitäkin enemmän ja hintoja/arvostuksia viilaamalla.
Lahjaveron saa valtio,vähemmän veroja maksamalla mutta "omaa" perheeseen jäävän isommankin summan maksaa mielellään...
Tiedä sitten mistä siellä etelässä on vanhuksille omaisuutta siunaantunut lahjakauppoihinkin,eikös se pitänyt olla toisinpäin. Että täällä pohjoisempana kertyy mammonaa vaikkei yrittäskään,ainakin kun lukee näitä palstoja
Ja vanhukset on pystyneet ostamaan pikkusiskolle 2 asuntoa kaupungista ja itselle jäi yksi tuohon kylälle ja parhaat metsät tilasta. Minä olen aika kivasti pystynyt kehittämään velatonta tilaa ja on vieläkin velaton.