Vesistöt kuntoon? Ravinnehuuhtoutumat alas
Valvoja: Farmari-ryhmä
Lainaa tähän (omin luvin) Holman Erkkiä. "Yhdyskuntien ravinnekuormat on saatu hyvin kuriin. Helsingin jäteveden fosforista on saadaan erotettua 95%. Putken päästä Suomenlahteen virtaa vuodessa fosforia 30 tn, eroon saadaan 600 tn. Mutta fosfori ei katoa mihinkään. Erotettu 600 tn sisältyy siihen mössön, mikä mädätetään, kompostoidaan, sekoitetaan turpeeseen ja myydään pääkaupunkiseudun viherrakentajille. Sitä menee perustettaville nurmikoille ja tien penkkoihin. Siinä on fosforia 50 mg/l ja mädätyksen jälkeen se on helppoliukoisessa muodossa. Se fosfori, mikä sateessa lähtee virtaamaan hyväksi mainostetusta nurmikontekoaineesta, ei sisälly yhdyskuntien aiheuttamiin päästöihin, vaan luonnon itsensä aiheuttamaan kuormitukseen." ..."Paras keino ravinnekuormituksen vähentämiseksi on kuitenkin hyvä sato, joka imee maasta viimeisetkin ravinnepisarat".
-
Murtola_Lasse
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1049
- Liittynyt: 17 Joulu 2004, 15:27
- Paikkakunta: Marttila
- Viesti:
Pääkaupunki seudulla ym. menevät koirien jätöksien ravinteet sadevesiviemäreihin ja koiria on paljon ...Jussi T. kirjoitti:Jep. Kaveri Espoosta totesi joskus, että heidän paskavetensa ensin puhdistetaan ja liotetaan sitten ravinteet sadevesiviemärien kautta mereen. Kätevää. Ainakin hänelle asia oli selvä. En tiedä sitten, onko ravinnepitoisuuksia mitattu noista sadevesiviemäreistä.......
No Helsingin vesi on yrittänyt saada lietettä lannoitekäyttöön pelloille (hygienisoituna, kuivattuna ja pelletöitynä, raskasmetallit analysoituna). MTK vastusti kirvein ja hampain. Energiakasveille kuulemma ok, ruualle ei. Syykin tälle kummalle vastustukselle selvisi, kun MTK:n entinen pomo vaihtoi työpaikkaa lannoitelobbariksi 
Menee vähän aiheen vierestä, mutta mulla on mennyt totaalisesti usko MTK:hon maanviljelijöiden ja maanomistajien edun ajajana. MTK:n budjetista (ja sitäkautta toimijoiden palkoista) tulee alle 20% jäsenmaksuista, loput M-realin, Raision yms. osingoista. Jotta oma työpaikka pysyy, pitää pitää huoli että MTK:lle osinkoa jakavilla yrityksillä yms. on edulliset raaka-aineet ja sitä kautta mahdollisuus tuloksen tekoon.TumppiW kirjoitti: Syykin tälle kummalle vastustukselle selvisi, kun MTK:n entinen pomo vaihtoi työpaikkaa lannoitelobbariksi
Siitäkin huolimatta nämä isäntävetoiset firmat (M-liitto, Raisio yms.) ovat täysin kuralla. Ei agronomien pitäsi sekaantua ekonomien hommiin jollei niistä mitään ymmärrä
Fosforikuormituksen suurempana ongelmana taitaa olla ,että se esiintyy usein pistekuormituksena esim. laitumella sijaitsevien ruokinta yms. asemien ympäristöstä on havaittu löytyvän mm. suuriakin fosforipitoisuuksia maaperässä. Nämä pistekuormituspaikat nostavat herkästi kokonaispäästöjen määrää, yksi asia mihin oikeasti kannaittaisi kiinnittää huomiota.
Osittain kyllä, mutta jos pitoisuudet ovat pahimmillaan 100-kertaisia kasvin tarvitsemaan määrään niin ei kasvi pysty kaikkia käyttämään.
Yleisesti maatalouden osuus, laskutavasta johtuen on saatu suureksi mutta totuus ei taida ihan niin jyrkkä olla.
E: Keskiviikkoisessa MaasTul: ssa oli asiaan liittyvää juttua sedimenteistä.
Yleisesti maatalouden osuus, laskutavasta johtuen on saatu suureksi mutta totuus ei taida ihan niin jyrkkä olla.
E: Keskiviikkoisessa MaasTul: ssa oli asiaan liittyvää juttua sedimenteistä.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1468932
Jaa, että suomalainen maajussi/tai suomalaiset yleensä ei sitten olekaan ratkaisevassa osassa Itämeren pilaamisessa. Mites se nyt noin päin kääntyi...Itämeren avuksi fosforipäästöjen leikkaaminen
23.12.2007 09:20
Itämeren rehevöitymisen torjunnassa kannattaa satsata fosforipäästöjen leikkaamiseen. Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiö Nefcon mukaan edullisimmillaan yhdestä fosforitonnista pääsee eroon 500 eurolla.
Kustannustehokkaimpia kohteita ovat suuret kanalat Venäjällä Pietarin lähistöllä ja Karjalankannaksella. Niiden fosfori- ja metaanipitoinen kananlanta tulisi käyttää polttoaineena bioenergialaitoksissa, joita rakennettaisiin paikan päälle.
Toiseksi edullisinta on Nefcon laskelmien mukaan investoida Pietarin kaupungin keskuspuhdistamon kemialliseen fosforinpoistoon. Yhdestä tonnista fosforia pääsee tällä tapaa eroon 6 400 eurolla. Hanke toteutuukin muutaman vuoden sisällä, jolloin vuotuisesta kierrosta poistuu 1 800 tonnia fosforia.
Kolmanneksi edullisin tapa on panna rahansa Baltian ja Puolan maatalouden ja kunnallisten jätevesien jatkopuhdistukseen laitoksissa. Hintaa fosforitonnin puhdistukselle tulisi 20 000-150 000 euroa.
Nefco on antanut selvityksensä fosforin poiston kustannuksista Itämeren suojelukomissiolle. Kustannustehokkuutta korostava ajattelutapa kiinnostaa myös monia ympäristönsuojelun alalla toimia yhtiöitä ja säätiöitä.
- Meillä on keskusteluja käynnissä sekä venäläisten että pohjoismaisten osapuolten kanssa. Mukana neuvotteluissa on tekniikan tuottajia ja rahoittajia, sanoo Nefcon ympäristövastaava Karl-Johan Lehtinen.
Pohjoismaissa kalliimpaa
Fosforitonnin poisto tulee pohjoismaissa huomattavasti kalliimmaksi kuin esimerkiksi Venäjällä tai Baltian maissa. Syynä on se, että pohjoismaat ovat päässeet tähän mennessä jo paljon pidemmälle päästöjen leikkaamisessa.
Jos esimerkiksi Ruotsissa tai Suomessa tehdään lisäinvestointeja toimivaan kunnalliseen jäteveden puhdistuslaitokseen, tulisi yhden poistetun fosforitonnin hinnaksi 360 000 eurosta ylöspäin, Lehtinen vertaa.
Kyllähän jonain päivänä puhdistamolietteet on palautettava takaisin pelloille.Näinhän tehdään Englannissa ja Ranskassa.Nykyäänhän niissä ei raskasmetalleja ole.Täällä Suomessa vaan on tehty puhdistamolietteestä asalttivihreiden toimesta myrkkyä.Kompostoituna ja tutkittuna aineen pitäisi takuulla olla ihan kelvollista.
Kun vaan lannoitteiden saatavuus ja hinta alkaa muuttumaan niin asiat muuttuvat.
Kun vaan lannoitteiden saatavuus ja hinta alkaa muuttumaan niin asiat muuttuvat.
Tarkoittasko tää että sais jo kyntää nää kasvipeitteisyysalueet? Olis nimittäin kohtuullisen virallista tietoa että pellot on jo hyväksytty kasvipeitteillisiksi...Lupahan on että viikko ennen kylvöä mutta jos se kylvö lykkääntyy???rgsleo kirjoitti:Tutkija kuulemma päätynyt väitöskirjassaan toteamaan; fosfori kulkeuma pellolta pienin kun pelto kynnetään ja syvään...
Joo, etten aiheuttaisi väärinkäsityksiä....! Koneviesti numero 12, -07, " Auraton viljely on ympäristöviranomaisten suosiossa, vaikka sen vaikutusta fosforipäästöihin ei ole vielä ehditty tutkia. Vuosi sitten väitöskirjan tehnyt fosforitutkija oli sitä mieltä, että fosforia menisi vesiin vähemmän, jos maat kynnettäisiin ja syvään. Olkoon ympäristötuen lisätoimenpiteet oikein tai väärin, niiden kanssa on kuitenkin elettävä."
päästöt
Pitääköhän paikkansa että yksi ihminen tuottaa alle kilon fosforia vuodessa? Typpeä ihminen tuottaa noin 5kg vuodessa?
Näiden lukujen valossa tulevat haja-asutusalueen suodattimet tuntuvat järjettömiltä teoilta.
http://www.tut.fi/units/ymp/bio/reports ... okkuus.pdf
Näiden lukujen valossa tulevat haja-asutusalueen suodattimet tuntuvat järjettömiltä teoilta.
http://www.tut.fi/units/ymp/bio/reports ... okkuus.pdf