Vesistöt kuntoon? Ravinnehuuhtoutumat alas

[koivumaki]

Varmaan kaikenlaisia keinoja on vielä käyttämättä.Tähän asti monien ajatuksenjuoksu on kulkenut tuotannon rajoittamisen kautta,perustuen käsitykseen jatkuvasta ylituotannosta ja ravinteiden liikakäytöstä.

Mitäs nyt sitten vielä pitäisi tehdä kun 50% jätetään muokkaamatta ja tarkennettu lannoitus on ollut koko ajan käytössä?Yhden ajatusuunnan vastaushan on suorakylvö,mutta ei ole ongelmaton tie tuokaan...

Ilmeisesti pitäisi aloittaa naapurien kanssa kosteikkojen teko suunnilleen ei kenenkään maalle...

Tutkijankin mukaan 30% vähennys ravinnekuormaan on kauhian suuren työn takana.Samalla ilmeisesti pitäisi ruveta hiljalleen tuottamaankin tosissaan kun ei 'halpaa' viljaakaan virtaa enää tänne oikein mistään.

[dualpower]

Erään tutkimuksen perusteella Pohjanlahden vesi luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi koskien nimenomaan ravinteiden aiheuttamaa kuormitusta,
sensijaan Suomenlahden veden laatu oli melko huono.
Ihmettelen vain, kun mielestäni Suomen etelärannikolla viljellään maata suhteellisen vähän verrattuna Pohjanmaan rannikkoseutuun.
Mutu-tuntuman perusteella sanoisin, että saatta asutuskin kuormittaa vesistöä, etenkin tuo Suomenlahden perukoilla oleva P...ari.

[ATH]

Hiukan karkeasti lukuja murtaen voidaan tämänhetkisen tiedon valossa maatalouden päästöjä vähentää ehkä 30 % kun kaikki keinot käytetään ja rahaa poltetaan todella paljon. Mainittu vähennys vähentäisi Itämeren kuormitusta yhden prosentin.

Siis jos ne tunnusluvut pitävät paikkansa, joiden mukaan tämän päivän politiikkaa tehdään.

Mietinpä tässä, että maksaako vaivan uhrata maatalouden päästöihin suuria summia, kun samalla rahalla voisi tehdä Itämeren hyväksi jotain konkreettistakin.

Asiassa paistaa läpi politiikanteko ruuan alkutuotannon ja alkutuottajien kustannuksella.

[sirkussonni]

Sattumalta eräs puolue siirtyi tässä hiljattain oppositioon, jotenkin mielestäni alkoi itämerivouhotus samoihin aikoihin....Tarkotushakusta maatalouden syyllistämistä, sanoisin!

[TumppiW]

Miten olisi 100 % talviaikainen kasvipeitteisyys?
Meillä ei ole näillä näkymin yhtään mustaa maata tai sänkeä ensi talvena: 40% nurmea, 30% ruista ja 30% kerääjäkasveja... jos siis pellot kuivuvat tarpeeksi, että rukiin saa peltoon.

[ATH]

Sen lisäksi että ruuan alkutuotannon fosforipäästöjen tase on kalastus mukaan laskien nykytietämyksen mukaan negatiivinen, on julkaistu ajatusmalli joka osoittaisi keskitettyjen jätevesien puhdistuksen oleva suurin syyllinen typen ja fosforin päästöihin vesistöön.

Ainakin tääläpäin viemärilietteen ravinteet sidotaan uusiomultaan, joka taasen levitetään viherrakentamisen yhteydesä maastoon, josta, yllätys yllätys, viemärilietteen typpi ja fosfori karkaavat vesistöihin.

Edellämainittuun on lääkkeeksi ehdotettu viemärilietteen käyttämistä rakeistettuna peltoviljelyssä väkilannoitteen sijaan, jolloin kokonaisravinne päästöt putoaisivat mahdollisesti enemmän, kuin tilanteessa, jossa koko peltoviljely suomesta lopetettaisin kokonaan.

(Jäljempänä seuraa hieman kärkevää kielenkäyttöä jota pahoittelen, mutta kun on omakohtaista kokemusta asiasta melko pitkältä ajalta ja asialta, ajattelin sanoa asian juuri niin, kuin sen itse olen saanut kokea.)

Vaan menepäs näille punavihreille taistolaistaustan omaaville antikapitalistisille luontoammattilaisille tällaista uutta näkökulmaa tarjoamaan, "niin sulle lyödään eteen sellainen rätinki että" maatalous on yksin ja ainoastaan syyllinen vesistöjen mahdolliseen huonontuneeseen tilaan. Piste ja aamen.

[Sepe]

Lainaus ATH:lta:"Ainakin tääläpäin viemärilietteen ravinteet sidotaan uusiomultaan, joka taasen levitetään viherrakentamisen yhteydesä maastoon, josta, yllätys yllätys, viemärilietteen typpi ja fosfori karkaavat vesistöihin. "

Yleensä noi viherrakenteet on myös perustettu siten että eri maakerroksilla ja pinnan muodoilla ohjataan sadevedet suoraan viemäriin.
Sadevesiviemärihän menee ohi puhdistamon...

[O.J.]

Lehtomäki väläyttää, että osa pelloista pois viljelystä...

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) tietää, että hänellä on käsissään palaset, joista pitäisi koota uskottava hallituksen, keskustan ja oma ympäristölinja. Lehtomäen on todistettava, että hän on ympäristö- eikä toinen maatalousministeri ja keskusta on muutakin kuin tuottajien edunvalvoja hallituksessa.

Lehtomäki on valmis vesien suojelemiseksi tunkeutumaan tiloille ja tarvittaessa ottamaan peltoja pois viljelystä.

Kajaanissa Paula Lehtomäki on hyvällä tuulella. Takana on esiintyminen kainuulaisille aamuvirkuille. Raskaus näkyy ja Lehtomäki naureskelee lähestyvälle äitiyslomalle.

- Aina keskustasta pitää jonkun olla lentokiellossa. Nyt on Paavo Väyrynen ja sitä ennen Matti Vanhanen. Pojat tosin eri syistä kuin minä.

Lehtomäen mielestä ympäristöministerin tehtävä ei ollut ministeripelin Musta Pekka, joka jäi hänelle. Keskustalainen ympäristöministeri voi suututtaa joko tuottajat tai muut kansalaiset. Hän myöntää ristiriitaiset odotukset.

- Odotusten painotuksia ei ole asetettu siten kuin itse ajattelen. Kaikkein eniten saa harjoitella ja verrytellä omiensa kanssa, Lehtomäki huokaisee.

Itämeren ja Saaristomeren pelastaminen ovat nousseet esille enemmän kuin aiemmin. Siitä ”voi tulla” keskustan ympäristöpolitiikan uskottavuustesti. Lehtomäki yrittää vastata haasteeseen. Kaikki lailliset keinot Saaristomeren pelastamiseksi on käytettävä.

- Varmaankin ääritilanne on sellainen, että alue otetaan kokonaan pois viljelystä tai sitä käytetään sellaiseen viljelyyn, jonka ravinnevaikutukset ovat erilaiset.

Yksin Lehtomäki ei pysty peltoja paketoimaan. Siihen hän tarvitsee Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) johtaman maatalousministeriön myötävaikutusta.

Tilakohtaisia päästörajoituksia

Suomen merialueiden typpi- ja fosforivalumista reilusti yli puolet tulee maataloudesta. Erityisen kotimaista alkuperää on Saaristomeren rehevöityminen. Varsinais-Suomen yli 400 000 asukkaasta alkutuotannossa on hieman yli 8 000 henkilöä, alle neljä prosenttia työllisestä työvoimasta.

Maatalouden 8 000 ihmisen työpanos tuottaa 81 prosenttia Saaristomeren fosforikuormituksesta ja 70 prosenttia typpipäästöistä.

- Omat päästömme ovat ratkaisevia. Maatalouden päästöjen osuus on niin suuri, ettei sitä pysty ohittamaan, Lehtomäki sanoo ja kehuu käynnisteillä olevaa uutta ympäristöohjelmaa.

Ohjelma ei riitä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen valuma-alueesta vain osalle on tehty suojasuunnitelma ja suunnitelmastakin alle puolet on toteutettu. Lehtomäki kohdentaisi tuki- ja suojatoimia yksittäisille tiloille. Osa viljelijöistä jäisi rahoista ja velvoitteista paitsi.

- Kun 20 prosenttia peltoalasta tuottaa 80 prosenttia ravinnepäästöistä, pyrimme kartoittamaan vesistöjen kannalta vaikeimmat alueet.

- Toimenpiteiden pitää olla tilakohtaisia ja jopa peltoalakohtaisia, koska pellot eivät ole vesistöjen kannalta veljiä keskenään.

Viljelykiellon pelkoa Lehtomäki ei kylvä edes viidesosalle peltoalueesta. Hän puhuu ”erityisistä riskialueista”. Ne ovat peltoja, joita voi uhata paketointi tai tuotantosuunnan muutos. Lehtomäen mukaan ne ovat peltoja, jotka laskevat jyrkästi vesistöön.

- Jos haluamme turvata vesistöt, pitää puhua avoimesti minkälaisten keinojen kanssa olemme tekemisissä. Kyse on pelloista, jotka ovat alle 20 prosenttia koko peltoalasta.

Lehtomäki luottaa vesiensuojelussa rahan ja vapaaehtoisuuden liittoon. Taustalla lymyää kuitenkin pakko, joka tarkoittaa suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen rakentamista valuma-alueille.

- Ensisijaisesti vapaaehtoisesti. Korvaus olisi kannustimena.

Miltä tuo kuulostaneen esim. Varsinais-Suomen viljelijöistä? Pellot kasvamaan jotain monivuotista kasvia, esim. ruokohelpeä, tai vaikka puuta. Tuosta kun lähdetään, niin samalla vauhdilla koko viljelyn vois kieltää Suomessa viimeistä aaria myöten

[viljanviljelijä]

Kaikki riippuu kuinka homma toteutetaan. Hyväksyn kyllä täsmätoimet omalle tilalle korvausta vastaan. Mieluummin niitä kuin koko maahan samat ehdot heikoin korvauksin ja ilman vesistön paranemista.
Ongelma ei poistu kieltämällä vaan nousee esiin joka kesä.

[rgsleo]

Uusin maatilan pirkka. ..."ravinteista suurin osa ei palaa peltoon. Ongelma on että ravinteet eivät kierrä takaisin peltoon. KEITTIÖ ja WC-JÄTTEISIIN menee 80 PROSENTTIA käytetyistä ravinteista." "EU ei hyväksy näiden käyttöä pelloilla, joten ravinteita virtaa ulos." Oma päätelmäni tästä, on että Suurhelsingin alueella melkoiset päästöt, muuhun maahan verrattuna...?

[aurajokilaivuri]

Uusin maatilan pirkka. ..."ravinteista suurin osa ei palaa peltoon. Ongelma on että ravinteet eivät kierrä takaisin peltoon. KEITTIÖ ja WC-JÄTTEISIIN menee 80 PROSENTTIA käytetyistä ravinteista." "EU ei hyväksy näiden käyttöä pelloilla, joten ravinteita virtaa ulos." Oma päätelmäni tästä, on että Suurhelsingin alueella melkoiset päästöt, muuhun maahan verrattuna...?

Ei ole. Nuo siis menevät viemäriin, ja sieltä vedenpuhdistuslaitokselle jossa ne poistetaan jätevedestä, ja sitten esimerkiksi fosfori joka on alkuaine vain katoaa mystisesti jonnekin jälkiä jättämättä.

[O.J.]

turunsanomat.fi

Tuo nurmikasvien viljely kuulostaa jo järkevämmältä tietyillä alueilla, vai?

[rgsleo]

Tuolla, oman pesän likaajat, keskustelussa on sinne laittamaani lainaus Maaseudun Tulevaisuudesta. EU: lta on tullut "nootti" Suomen viranomaisille, ts. hallitukselle. Suomi laskee nämä taajama jätevetensä liian huonosti puhdistettuina vesistöihin. Merkittävä osa näistä ravinteista siis ruoasta...?

[aurajokilaivuri]

Hesari on selvästi puolensa valinnut, tänään hesarissa haastekampanja-jutun alareunasa kommetti-otsikolla "Stadilaisten lanta kiertää", jossa ensin vähätellään "maataloustuottajien sisäpiirin" juttua kuudesta miljoonasta kilosta fosforia jossain porvoolaisessa ojassa ja sitten kehutaan miten jätevesistä erotettu fosfori "palautetaan luonnon kiertokulkuun".

[maapakka]

Näissä ravinnevalumakeskusteluissa olen ihmetellyt, millä tavalla maan muokkaustapa vaikuttaa valumiin. Usein väitetään, että kynnetystä pellosta tulee enemmän valumia kuin kultivoidusta tai sängelle jätetystä. Mihin tämä oikein perustuu? Viime viikolla sadetta tuli yli 50 mm, ja sitä edeltävilläkin viikoilla aika paljon. Kyntöpellossa ei silti ollut minkäänlaisia merkkejä pintavalumasta, eli kaikki sade oli painunut kynnöksen sisään. Kyntöpellosta ei siis kaiken järjen mukaan tule pintavalumia ojiin sen enempää kuin muullakaan tavalla muokatusta. No ehkä ne valumat meneekin salaojien kautta? Jos näin on, niin mitä eroa kynnöllä ja kultivoinnilla on tässä suhteessa? Pintavalumia varmaankin tulee kaikkein eniten sängelle jätetystä maasta.