Jukz kirjoitti:. . . . ei tää kotimainen maidontuotanto ja maatalous ihan kyllä lopahda. Tietty johtuu siitä, että kilpailijat on kuitenkin melko kaukana siihen nähden, että tuoretta maitoa et tuu enää saamaan jos tanskasta ne laivattaisiin. Lisäksi kyllä se tuontikustannukset on melko korkeat kun aletaan suomen maitokulunkia tänne tuomaan.. . .
Yleensä mietitään pelkästään Tanskaa, mutta unohdetaan Viro. Tallinnasta Helsinkiin on käytännössä sama matka kuin Riihimäeltä Helsinkiin. Jos Kainuusta kannattaa ajaa rekalla Etelä-Suomeen maitoa pakattavaksi, ja sieltä taas Helsingin seudulle kulutettavaksi (jossa taitaa olla maidonkulutuksesta jopa viidesosa) , miksei rekka voi ajaa Virosta lauttalaivalla maidopurkit suoraan Helsingin tukkuun.?
Valiohan pakkaakin jo Virossa maitoa eikö ?
Tietenkin olen samaa mieltä tuosta kaikenlaisten karjatilojen tarpeesta. Silloin kun meikäläinen oli nuori ja maidontuotannon jatkamisen kysymys edessä, ei ollut mitään jakoa etelän lehmäpaikoilla (lisähinnat, pinta-alalisät, maidon hinta, lihan hinta, maatilalainoitus yms). Kunnioitan niitä harvoja Maito-Auran maidontuottajia jotka jaksoivat lehmien suuren Pohjoisen-muuttoliikkeen aikana vielä jatkaa täällä etelässäkin. Kuitenkin, rakennemuutos näyttää olevan väistämätön, julkinen maatalouden oma lehdistö on selvästi keskittymisen ja rakennemuutoksen puolella:
"Suomen suurimmassa navetassa on vähän yli 300 lehmää ja Viron suurimmassa 1 200 lehmää. Michiganin suurin maatila lypsättää 4800 lehmää. USA:n maidosta tuotetaan jo yli puolet yli 500 lehmän tiloilla. Kiinassa pystytetään 50 000 lehmän karjaa. Esittelemme nämä karjat tässä Terve Eläimessä.
Tilakoon kasvu maailmalla jatkuu ja nopeutuu. Isot tilat voittavat pienet lähes kaikissa tulosvertailuissa. Maitoa tuotetaan isoissa karjoissa lehmää kohti puolitoistakertainen määrä pieniin karjoihin verrattuna, ja se tuotetaan yli kolmanneksen halvemmalla. Omistajat ja työntekijät ovat tyytyväisempiä. Maito on parempilaatuista. Taudit ovat paremmin hallinnassa. Eläinten hyvinvointi ja ympäristön suojelu on paremmin hoidettu. Eri tuotantovaiheissa voidaan tarjota juuri oikeat olosuhteet, kun kaiken ikäisiä eläimiä on riittävästi.
Miten väistämätön rakennemuutos voitaisiin tehdä hallitusti, eikä vasta pakon edessä? Virolaisen Körtsi Piimafarm -osakeyhtiön omistaa 50 tuottajaa. Navetan työvoima tulee omistajaperheistä. Voisiko tämä olla sopiva malli suomalaistenkin tilojen yhteistoimintaan? Vai onko suomalainen luonteenlaatu enemmän amerikkalainen, perheviljelmiin perustuva, jolloin isot tilat muodostuvat siten, että heikommat joutuvat väistymään kovempien yrittäjien tieltä?"
(Maatilan Pellervo, Veikko Tuovinen)
-SS-