Sarkaojat

Carnivor kirjoitti: Pidän todennäköisempänä että tulevaisuuddessa sarkaojapellolle maksetaan enemmän tukea kuin salaojapellolle. Sarkaojat lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaisemaa ja -biotooppia. Näille ollaan valmiita maksamaan tukea. Tuotantoa lisäävää tukea taas pyritään ylituotaongelman takia vähentämään.

Voi olla ett olet ihan oikeassa. Ei sitä tiedä mitä EU seuraavaksi keksii. Vai onko sarjaojassa jotain ympäristö tekijöitä lannoitteiden veteen menon kanssa.

Täälläpäin ehkä sarkaojakammo johtuu siitä, kun täällä järjestään kaikki sarkaojapellot on tosi surkeessa kunnossa. Surkeus johtuu ehkä viljelin panostuksesta viljelyyn. Tällä panostuksella kyllä saadaan aina ihmeitä aikaan. Esim. näissä sarkaojissa ei kasva varmasti panostuksen myötä pajupuskia.

Itelläni ei ole kuin yhden naapurin pellon kokemus sarkaojista, jossa olen kolmena vuotena käynyt niittämässä kesanto heinät. Niittohommassa ainakin ojat hidastaa melkoisesti työtä, kun kääntymisiä tulee paljon enemmän, kun ei voi peltoa ympäri ajaa.

Murtola_Lasse

Jussi T. kirjoitti:Mr. avo-ojavihaaja kertoi ensimmäiseksi, ettei tiedä mitään eloperäisten maitten viljelystä. Murtoloillakaan ei näytä olevan ao. peltoja, ainakaan kuvissa, millä mandaatilla kritiikkiä esitätte?

Meillä on viljavuustutkimuksen mukaan peltojen maalaji jakautuma seuraava:
Multamaa 42%
Hietasavi 34%
Liejusavi 13%
Muta 6%
Hiuesavi 3%
Saraturve 2%

Eloperäisiä on puolet.

kakes kirjoitti:
Rubinjo kirjoitti:Juu, ja seuraavaks joku varmaan rupee puolustaan hukkakauraa: On niin helppo kasvi viljellä ku ei tarvi kylvää kun kerran isännän elämän aikana.
Karkean arvion mukaan avo-ojitetun pellon tuotto on n. 20% huonompi kun oikeen pellon. Syynä: 10-15 % pienempi pinta-ala, isompi työmenekki, epätasainen kuivuminen/huonolaatusempi ja pienempi sato, päällekkäislannoitus ja -kylvö ym. työvaiheet, isompi juolavehnän torjuntatarve, avo-ojien kalliimpi kunnossapito.
Mikä hemmetin tarve sulla on nyt morkata sellaisia joilla on avo-ojapeltoja?Oikea pelto on salaojapelto, väärä pelto on avo-ojapelto. Paasaat kuule kuin ekaluokkalaiselle. Huono päivä vai?

Sinun karkeista arvioistasi kelpuutan vain 10%pienempi pinta-ala ja avoojien kallimpi kunnossa pito ja pitkin hampain isompi työmemekki. Kaikki muut ehdotuksesi on sellaita mutu puppua. Epätasainen kuivuminen, roskaa. Ojien takia edes kuivuu. Huonolaatuisempi/ pienempi sato, ainakin minulla tuli viime syksynä avo-oja pellolta erinomainen ja hyvälaatuinen sato( Salaojalta hyvä kun olisi ohrat suoraan ajanut metsään). Päällekkäislannoitus ja kylvö, ihan täyttä puppua viljalla. Ei kannata ottaa yhtään ennen kylvöihin lähtöä jotta menee traktorilla suoraan. Isompi juolavehnän torjunta tarve?? Kerroppa hiukan tarkemmin, kun minun mielestäni salaojapellolla juolas pääsee leviämään täysin vapaasti. Niinkuin näet, kannattaisi hiukan ajatella maalaisjärjellä ennenkuin kirjoittelee.

Ja ylläpidolle hiukan risuja. Antakaa hyvänen aika vain kirjoittajien avata nämä viestiketjut niinkuin muissakin foorumeissa. Ei olla täällä maalla sen tyhmempiä kuin muuallakaan. Toisesta viestiketjusta lainattu leikillään heitetty kommentti sai taas ainakin yhden avo-ojien vihaajan liikekannalle. Hyvä ja hyödyllinen foorumi mutta tällainen toivomus olisi.

edit: Ellet sitten rubinjo, ole ylläpito?

Ainakin vuokraamillani avo-oja pelloilla on penkat joissa valitettavasti kasvaa juolavehnää ja sieltä se leviää, vaikka koittaa olla niitä äkeellä repimättä. Ojaväliin en voi vaikuttaa, kun ne ojat on jo olemassa. Ja vaikka voisikin vaikuttaa, niin kaikkien koneitten työleveydet ei vois millään olla tasan jaollisia, kun niitä vielä joskus vaihtaakin. En kirjottanukkaan muitten kokemuksista, vaan siitä mitkä on omat havainnot ja kokemukset. Kyllä tää on ihan näkemysten vaihtoa. Jotenkin en vaan jaksa uskoa ettei turvemaalla sais toimivia salaojia aikaseks.
Ps. En vihaa mitään, enkä ketään.

Ei oo muuten huono päivä vaan Äitienpäivä, Onnea kaikille Äideille.

Lienee omistajan kontolla ovatko maat avo-eli salaojissa?

Murtola_Lasse

ATH kirjoitti:Lienee omistajan kontolla ovatko maat avo-eli salaojissa?

Näin on

Jussi T.

Murtola_Lasse kirjoitti:
Jussi T. kirjoitti:Mr. avo-ojavihaaja kertoi ensimmäiseksi, ettei tiedä mitään eloperäisten maitten viljelystä. Murtoloillakaan ei näytä olevan ao. peltoja, ainakaan kuvissa, millä mandaatilla kritiikkiä esitätte?
Meillä on viljavuustutkimuksen mukaan peltojen maalaji jakautuma seuraava:
Multamaa 42%
Hietasavi 34%
Liejusavi 13%
Muta 6%
Hiuesavi 3%
Saraturve 2%

Eloperäisiä on puolet.

Oops....

Toi saraturve on se mikä hankalimmin on salaojitettavissa, ainakin täällä. Reilu 2m turvetta, ja laskee koko ajan. Menee ojat mutkalle

tiko78

Kyllä niitä avo-ojia on vuokramaillani, on niistäkin etua joskus kuten viime syksynä, kaura tuli puitua erm-multamailta, kun naapuri jätti puimatta..aion kaivattaa muutaman entisen heinäsaran tiheämmälle ojavälille, jottei aina mene rypemiseksi kylvöt.Lohko on 5ha samaa maalajia, ojavälillä 9metriä kylvöt tehty jo 7.5 ja ojavälillä 18 metriä, vielä kylvämättä 1ha,jätän kesannolle, ei kerkiä kevätruis enää.Ei niistä piennarjuolaheinistä haittaa ole, kiertävä roundup-kesanto vain välillä joka kohtaan.

O.J.

Vanha topic, mutta pitää vähän kommentoida, nämä nurmiviljelijän näkökulmasta.

Täällä alkaa olla itsellä kaikki salaojissa siltä osin mitä tarvii. Ojattomat maat hietamoreenia(prkleen kivisiä) ja loput saraturvetta ja vähän multamaata, niissäkin syvemmällä kiviä. Ainakin itsellä työt ovat helpottuneet ja rikkakasvit vähentyneet. Pientarien niittoa nyt murto-osa, mitä on ollut aikoinaan. Muutaman vuoden välein ne on pitänyt siivota kaivurilla--> pellolle kiviä, hakoja ja hapanta maata, lisäksi vielä maat on pitänyt levittää takalevyllä. Märkänä syksynä oma hommansa siinäkin.

Salaojitukseen pitää panostaa kunnolla ja tarvittaessa vaihtaa jopa suunnittelijaa ja hiekan toimittajaa, niin piti täälläkin tehdä. Tiheä ojaväli, ei paljoa yli 10m ja maraojat on aikoinaan hiekoitettu pintaan saakka. Kaivurilla tehtävät kivikkoiset alueet ovat pahempia, eivät läpäise vettä niin hyvin, hiekkaa kuluu paljon enemmän ja kiven keruussa hitonmoinen homma. Lisäksi niiden tasaiseksi saaminen huonompaa. Jälkeenpäin on jouduttu tekemään sorasilmiä, ne olen tehnyt etukuormaimen kauhalla ja vähällä lapiotyöllä. Täällä on ruoste-ongelma, ojastot pitää olla vedenalaisia ja huuhdella muutaman vuoden välein.

Hyvin muotoillulta ajo-ojissa olevilta pelloilta vesi lähtee monta kertaa nopeammin, mutta pysyykö se muotoilu pidemmän päälle kuosissaan? Jos sarkojen päässä sillat, niin koneilla voi ajaa ympyrää ja ei hidasta työtä kovinkaan paljoa. Toisaalta kun monta kertaa samasta sillasta, niin ei siinä enää kunnon heinää ainakaan kasva.

Btw, sarkaojissa olevat läntit on helpompi ruiskuttaa ilman vaahtomerkitsijääkin

Niin, ojitus maksaa, sekin vielä

Pekka H.

meillä piti salaojitettu pelto muuttaa suursarkoiksi. Ei niistä salaojista paljon iloa ollut, kun ei kestäny ajaa kuormaa paripyöristä huolimatta minkään kokoisena uppomatta vanteita myöten.
Nyt suursarkana kestäny ihan hyvin.
Naapurilla samalla aukealla pellot ja hän muotoili omalla ruuvvilla peltonsa jo vuosia sitten.

perfekt · 01 Marras 2005, 17:36

Avo sarkaojat puolustaa paikkaansa vieläkin esim. mailla joissa multa alkaa loppua ja alta paljastuu kitti savi joka ei läpäise juuri mitään,,,,

Näissä miltei ainoa toimiva on kuperat sarat ja avo-ojat.

dualpower

Olen ollut n 25 vuotta enemmän tai vähemmän tekemisissä salaojituksen kanssa urakoitsijan ominaisuudessa.
Olen havainnut, että vuosi vuodelta eloperäisten maiden ojaväliä on lyhennetty ja soran määrää lisätty. Suunnittelijatkin ovat huomanneet, että 20m:n ojaväli on liikaa.
Kyllä maat saadaan kuivaksi tiheällä ojituksella, mutta liian ahne ei saa olla veden korkeuden suhteen, eli lasketaan veden pintaa laskuojassa vain sen verran kun on välttämätöntä, maa nimittäin laskee myös, jos veden pintaa lasketaan liikaa ja taas tulee niitä märkiä notkoja.
Yleinen ongelma on myös ruoste, jota esiintyy paljon eloperäisillä mailla,
sen vuoksi ojitukset tehdään usein vedenalaisia.

Eikö siitä ole etuakin,etteivät kaikki pellot kuivu keväällä samaan aikaan.

SS · Lukematon viesti Kirjoittaja SS » 13 Heinä 2006, 15:28

Myyttejä:

1. Sarkaojat levittävät juolavehnää.

Tämä on myytti, joka ehkä ruokkiintuu sillä, että enää jäljellä olevat sarkapellot ovat multa- tai turvepitoisia maita, joilla juola määritelmällisesti viihtyy kovia savimaita paremmin. Sarkaojissa itse olen huomannut kasvavan lähinnä puntarpääheinää, joka voittaa juolavehnän jostakin syystä.

Jos sarkamailla käytettäisiin Rounduppia yhtä ahkeraan kuin monet tehokkaasti viljellyillä isoilla salaojalohkoillaan, niin olisi pitkälle kesään se sarkaojankin reuna pelkkää valkoista kuloheinää, ei vihreätä juuri ollenkaan.

2. Sarkaojat vievät viljelypinta-alaa.

Sarkaojista kaivettu multa on pellon puolella kasvamassa. Ja mihin sitä pinta-alaa muutenkaan tarvitaan lisää ? En vieläkään ole sitä asiaa oikein tajunnut. Ainakin tukipäätöksissä lisämaiden tekijät näkyvät vähentävän satunnaisen yksittäisen viljelijän tukipottia, perusteena maakohtaisen peltoalan kasvu.

3. Sarkaojat vaativat jatkuvaa kunnossapito-ojitusta.

Isoina suursarkoina ja varovaisesti pitäen ( Ei siis lautasäestä ihan ojanreunasta isolla nopeudella) ojat kestävät helposti 20 vuotta jos päisterummut ja piiriojat ja veto-ojat ovat kunnossa. Ja näitä pitää salaojalohkollakin hoitaa.

Ne, jotka kyntävät osaamatta sovittaa traktorin pyöriä vakoon sarkaojan vieressä, ovat varsin stressaantuneita juuri siitä ojan vieren ajon vaikeudesta. Usein sitten mennään nelivedolla mutkitelleen toinen pyörä kynnöksellä ja toinen pyörä ojassa koukkien, tuleehan se neliveto ylös sieltä, aura repii ojanpientareen irti ja viilu putoaa joko ojaan tai jää pystyyn.

Tämä ojanreunojen kyntämisen osaaminen loppui samaan aikaan kuin lopetusvakojen teon taito.

Loppukaneetiksi sanoisin, että kyllä meilläkin on enemmistö lohkoista ollut tiiliputkiojissa jo 50-luvulta asti. Piiriojia ja niskakaivoja on huollettu, laskuaukkoa sekä valtaojaa pitänyt perata kunnolla.

Juurikaan eroa ei pellon kevätkuivumisessa ole ollut sarkalohkon ja salaojalohkon välillä.

Se, että ensin on salaojitettu isot ja hyvät kovapintaiset ja suorat lohkot, on antanut aiheen todeta, että salaojittaminen lisää pellon tuottoa merkittävästi, "koska niiltä salaojapelloilta vaan tulee niin hyvä sato sarkalohkoihin verrattuna"

Sitten kumminkin kohta salaojapelloillakin viljellään tukikesantoa tai ruokohelpiä.

Salaojitus kuten kalkituskin toivon mukaan maksaa itsensä lisäsatona takaisin yksittäisen tilan tilinpäätöksessä. Ja onhan salaojitukseen saanut pitkät ajat omaa julkista tukeansa. Sarkaojitukseenhan sitä ei heru.

-SS-

jarska

meillä on yks lohko sarkaojissa. 14,9ha:n lohko. eloperäistä maata, sarka leveys 20m ja pituus 700-1000metriä. voin sanoa että on paljon helpompi viljellä kuin "monikulmaiset" pienemmät lohkot.

jarska kirjoitti:meillä on yks lohko sarkaojissa. 14,9ha:n lohko. eloperäistä maata, sarka leveys 20m ja pituus 700-1000metriä. voin sanoa että on paljon helpompi viljellä kuin "monikulmaiset" pienemmät lohkot.

Varmasti on helpompi, mutta se viljelyn helppous verrattuna monikulmaisiin pienempiin lohkoihin nähden tuskin on sarkaojien ansiota. Mielestäni sarkaojapelloille pitäisi esim tuki maksaa viljelypinta-alan mukaan.

jarska

no eihän ne ojat millään lailla helpota peltotöitä. mutta ei tulisi mieleenkään salaojittaa kyseistä lohkoa.