Hinta-laatusuhteeltaan edullisin säilörehunkorjuu tapa

[teräsmies24E]

Tässä aiheesta on puhuttu ja puhutaan viellä pitkään.

[Kaupoi]

Tilakohtanen juttu. Jätän äänestämättä.

[Jari]

Laitappa äänestykseen speksejä ko. tilasta kuten;
onko korjattavaa 10ha vaiko 400ha,
lohkojen koko sekä keskietäisyys,
ruokintasysteemi ja tulevat suunnitelmat sekä ruokinnan että jatkon suhteen,
työväen määrä omalla tilalla sekä olemassa oleva kalusto jne.

Noista vois miettiä noin ensialkuun Eli kuten kaupoi sanoi,ei yhtä ja ainoaa ratkaisua. Paalitkin voi olla edullinen systeemi tietyissä tapauksissa,ehkä

[O.J.]

Tilakohtanen juttu. Jätän äänestämättä.

Sama. Tuosta puuttuu vielä varastovaihtoehdoista siilo, auma ja torni sekä kokonaan/osittain urakoitsijalla teettäminen.

[956XL]

Eikös se jotenkin sillä tapaa mene että tuolla etelämpänä euroopassa ollaan luopumassa torneista ja palloista, tilalle tullut laakasiiloja.. käytettyjä torneja myydään sitten tänne päin..

[Make]

Etelämpänä ei oo juurikaan käytetty palloja. Uuusia laakasiilojakaan ei euroopassa juurikaan näe. Tanskalaiset tekevät auman pellonreunaan ja hakevat sieltä kurankeskeltä . Saksalaiset tekevät auman navetanpihalle muurikivien päälle.

[Fiatagri]

Jätän myös äänestämättä,koska ei ole kokemusta kuin tarkkuussilppurista,ja pyöröpaaleista...Kelasilppurilla ajettiin kun olin vielä taapero,mutta sen muistan että hidasta se oli ja mitää järkeä siinä ei ollu...Ja hinnoista ei tietoo kun en oo toiminu maksumiehenä...

[stemma]

No tuo on tosiaan täysin tilakohtainen juttu. Omalla tilalla on rehunkorjuuvehkeet (tarkkuussilppuri) mutta vaikeutena on sesonkityövoiman saanti. Siksi noukinvaunu-urakoitsija pelastaa tilanteen
ja suurin osa sadosta saadaan nopeasti korjattua ja hyvälaatuisena. Itse voi sitten tehdä pienempiä aloja, esim. kylvettyjä nurmia jne. Jos tuota mahdollisuutta ei olisi niin paalirehuketjun hankinta olisi ainoa mahdollisuus. Kallis tietysti, mutta kalleinta lienee sellainen rehu joka tehdään väärään aikaan tai ei saada korjattua ollenkaan?

[Jussi T.]

Ajosilppuri. Menee pienemmätkin alat, jos lähellä ison tarvitsijan lohkoja ja saa ajaa samaan varastoon

[Herf]

Tämä on kyllä niin tilakohtainen asia kuin olla voi. Meillä kun on nuita emolehmiä niin olen pitänyt parhaana rehunkorjuu tapana pyöröpaalainta. Samalla vermeellä korjataan nurmet, kokoviljat ja oljet.

Ollaan muuten tehty aikaisemmin (ennen 94 vuotta) siiloihin ja aumoihin kelasilppurilla ja myöhemmin (94-2002) sitten vähän kuivempana ja tarkemmin silputtuna.

Erona voisin sanoa että paalirehulla on selvästi pienempi hukkaprosentti kuin siilo ja aumarehulla. Rehun haju on selkeästi mielyttävämpi kuivalla paalirehulla kuin märällä silppurimössöllä. Paalin suurin ongelma on jäätyminen. Ongelmasta selvittiin, kun nostettiin rehun kuiva-ainepitoisuus n.50-60%. Samalla päästiin säilöntäaineista eroon ja paalin ry-sisältö nousi. Nyt olen laskenut että saman rehumäärän säilömiseen menee vähemmän rahaa paalimuoviin+verkkoon, kuin aikanaan meni siilorehussa säilöntäaineisiin.

[956XL]

Silloinhan rehun teko on epäonnistunut jos rehu haisee pahalta ja on märkää.
Tärkeää osaa näyttelee rehunteossa auman tiivistys, ja mahdollinen painotus
tai peitto jottei esim linnut noki muovia puhki. Säilyykö muuten löysäksi paalatut rehupyöröpaalit?
Jos omistaa imupainelietevaunun, kätevä konsti on aumasta imaista mehut ja
kaasut pois viikko pari paketin teon jälkeen, parantaa huomattavasti laatua kun paketista saa kivikovan noin 15 min imulla eli poistuu ylimääräiset kaasut.
Edellyttää kuitenkin pohjamuovin käyttöä.
Ja aumaahan ei sovi pitää tekovaiheessa kovin kauaa auki ettei lämpiä tai esim vedet sada
joukkoon..

[AP]

...ihan tilakohtaisista syistä. Ei ollu sitä tr-silppurin ja noukinvaunun sekasikiötä, jota tarkkuussilppurivaunuksi sanotaan tuolla listalla. Tässä meidän tapauksessa se sopii tarkoitukseen erittäin hyvin ja rehusato saadaan halutunlaisena talteen. Oman ketjun plussana on työvoimatarpeen pienuus, tehdään toki yhteistyötä. Joka tilalta rehuntekoon osallistuu vain yksi henkilö.

Siitä rehun laadusta, silpun pituudesta jne. on ihan turha tapella. Laatua määrittelee pitkälle se säilöntä (ja nimenomaan siinä onnistuminen) ei niinkään se korjuumenetelmä siellä pellolla.

Ei voi moittia viimekesän säilörehuja, vaikka noin kuiva kesä oliki. Sato piisaa ja se on laadultaan hyvää.

[Maalaispoika]

Meillä samaten se listalta puuttuva silppurivaunu. Kaverin kanssa hoidetaan kahdestaan rehunteko, urakoitsija otetaan karhottamaan, jos tarvetta. Kaikki maat parin kilometrin säteellä, joten etäisyyskään ei ole ongelma. Sitten kun nykyisestä kalustosta on aika luopua, niin ei silti ole varmaa, vieläkö tilalle tulee samanlainen systeemi. Silppurivaunujen hinnat ovat pompsahtaneet niin rajusti, että voi hyvinkin olla mahdollista antautua kokonaan urakoitsijan armoille...

[Harrastelija]

Laskutaidottomalla urakoitsijalla teettäminen korjuutavasta riippumatta

[AP]

Maalaispojalle...
Siellä Jalasjärvellä on (ainaki) yks aika peto mies tekemään säilörehu-urakointia ajettavalla. Lupas mullekki tulla tekemään rehut, jos vaan soitan. Välimatkaa on kuitenki reipas kaks ja puol sataa kilsaa..