Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Olisi tarkoitus raivata noin 16 hehtaaria lisää peltoa karjatilan tarpeisiin. Lannanlevitys vaatii lisää pinta-alaa ja myös rehualasta on pulaa. Pellon osto/vuokraus alkaa olla toivotonta alle 20km säteeltä tilakeskuksesta.
Kenen puoleen kannattaa kääntyä suunnittelu asioissa kuten ojien paikat ja laskut? Tekeekö ympäristöpiiri tai vastaava virasto mitään tälläista?
Miten nykyään kannattaa peltoa raivata kun tuosta alasta noin 7 hehtaaria on suota jossa kasvaa alle 5m korkeaa mäntyä jne. kitukasvuista taimikkoa. Loppu pinta-ala on nuorta kasvatusmetsää ja varttunutta kasvatusmetsää.
Suon raivaus onnistuisi luultavasti raivausjyrsimellä?
Metsäpohja sitten ihan perinteisesti kaivinkoneella?
Raivattava ala sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Suosituksia urakoitsijoista yms. saa antaa.
Ojituksien suunnittelun ja pinta-alan mittaa ym. hoitaa salaojateknikkonne.
Raivaaminen jyrsimellä,koko ala. Vielä ei oo niin isoa puustoa ollut että jyrsimellä ei menisi,toki oikeen iso puun kannikko kannattaa kerätä pois kaivinkoneella nyppimällä ja metsäkoneella kasaan sekä siitä polttoon.
Urakoitsijaa paha mennä suosittelemaan kun p-p niin laaja käsite,itse eteläreunalla jossa urakoitsijoita paljon. Kolme jyrsinurakoitsijaa omassa kunnassakin
Homma sitten tapahtuu,ojat kannattaa kaivaa/kaivattaa jyrsimisen ohessa,tuon alan jyrsiminen vie 2-5 päivää joten ojan kaivuukalusto sen mukaan Ruuvaavat ruuvilla ojamaat levälleen ja muotoilevat sarat valmiiksi. Kerran kun katsoo kuinka ojapenkka saa kyytiä,tulee äitiä ikävä seuraavan kerran traktorilla ojamaita levittäessä,tuntuu ruuvaamisen tuntitaksa äkkiä edulliselta!
Pottupellosta http://www.pottupellossa.com/galleria/t ... t=0&page=2 löytyy kuvia ruuvista,jyrsin tulee ruuvin tilalle.
tos oli yhelle tutulle jyrsimäs koneurakointi R. Ala-Renko Ilmajoelta aiva hyvää jälkeä se teki mutta saattaa olla sun kannalta katottuna Ilmajoki vähän kaukana
Luuletko saavasi tulevan raivioalan joskus tukikelpoiseksi ?
Jos et hae ympäristötukeä lainkaan, silloin voi lannan ajaa pienemmälle alalle.
Miksi raivata Suomessa peltoa lisää, kun nyttenkin on ylituotantoa, silloin tuet laskevat vastaavasti yksikköä kohti?
Kesantopakko % saisi olla jonkin verran isompi, silloin saataisiin tuotteista vastaavasti korkeampi yksikkö hinta.
Viimeksi muokannut Murtola_Lasse, 21 Joulu 2006, 20:48. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Murtola_Lasse kirjoitti:Luuletko saavasi tulevan raivioalan joskus tukikelpoiseksi ?
Jos et hae ympäristötukeä lainkaan, silloin voi lannan ajaa pienemmälle alalle.
Kyllä moni luulee... Itsekin luulisin jos olisi raivattavaa pohjaa isommassa mittakaavassa,muutaman hehtaarin vuoksi ei viitsi vaivautua.
Hyvin lähellä on se aika jolloin pellonraivausta kiitellään...?
Murtola_Lasse kirjoitti:Luuletko saavasi tulevan raivioalan joskus tukikelpoiseksi ?
Jos et hae ympäristötukeä lainkaan, silloin voi lannan ajaa pienemmälle alalle.
Miksi raivata Suomessa peltoa lisää, kun nyttenkin on ylituotantoa, silloin tuet laskevat vastaavasti yksikköä kohti?
Kesantopakko % saisi olla jonkin isompi, silloin saataisiin tuotteista vastaavasti korkeamman yksikkö hinnan.
Ylituotannosta voidaan olla montaa mieltä, mutta uskon kyllä saavani raiviot tukien piiriin. Se milloin ja minkä tuen piiriin on sittten suuri kysymysmerkki.
Jos viljelen pelloillani pelkästään rehunurmia lihakarjan ja lysylehmien tarpeisiin ja ostan kaiken muun rehustuksessa tarvittavan. Kuitenkaan Suomi ei enää ole omavarainen naudanlihantuotannossa.
Näistä asioista voidaan olla montaa mieltä, mutta oma mielipide on se, että Suomen tulisi olla omavarainen myös naudanlihantuotannossa.
Murtola_Lasse kirjoitti:Luuletko saavasi tulevan raivioalan joskus tukikelpoiseksi ?
Jos et hae ympäristötukeä lainkaan, silloin voi lannan ajaa pienemmälle alalle.
Ennen haviteltiin hyvää peltoa. Nyt karjatilat tarvitsee huonoa peltoa, koska siihen voi ajaa enemmän lantaa. Raivioilla ainakin fosforitasot on matalat.
Murtola_Lasse kirjoitti:Luuletko saavasi tulevan raivioalan joskus tukikelpoiseksi ?
Jos et hae ympäristötukeä lainkaan, silloin voi lannan ajaa pienemmälle alalle.
Miksi raivata Suomessa peltoa lisää, kun nyttenkin on ylituotantoa, silloin tuet laskevat vastaavasti yksikköä kohti?
Kesantopakko % saisi olla jonkin verran isompi, silloin saataisiin tuotteista vastaavasti korkeampi yksikkö hinta.
MTK:lla on taipumus saattaa kaikki pellot tukikelpoisiksi vrt. Vapo!
Sinänsä että Suomessa raivataan peltoa on järjetöntä koska sitä on jo liiaksikin. Tuki järjestelmää pitäisi muuttaa siten että myös Etelä-Suomessa kotieläintiloilla olis elämisen mahdollisuus lisäksi lannan luovutus pitäisi järkeistää, järjetöntä että eläintilan pitää hallita peltoja joille lannan vie...Johtunee tukijärjestelmästä.
menetin n.8 ha peltoa tien alle. raivasin tilalle uutta. tilatuen sain mutta ymp ja lfa- oikeuksista riitelen! hallinto on sitä mieltä, että uusia aloja ei saa ymp. ja lfa-tuen piiriin, vaikka pakkolunastus vähensi tukikelpoista pinta-alaani. tiehallinnon mukaan menetys ei myöskään kuulu haittakorvauksella korvattavaksi.
kannattaa siis harkita tarkasti raivaamista. tyhjän saa pyytämättäkin!
Murtola_Lasse kirjoitti:Luuletko saavasi tulevan raivioalan joskus tukikelpoiseksi ?
Jos et hae ympäristötukeä lainkaan, silloin voi lannan ajaa pienemmälle alalle.
Miksi raivata Suomessa peltoa lisää, kun nyttenkin on ylituotantoa, silloin tuet laskevat vastaavasti yksikköä kohti?
Kesantopakko % saisi olla jonkin verran isompi, silloin saataisiin tuotteista vastaavasti korkeampi yksikkö hinta.
Tukiasioihin puuttumatta, kannattaa lukea muutakin kuin maastullia. Tällä viikolla kauppalehdessä haastateltiin energia-asioissa professoria, joka muuten sanoi energiantuotannon viime kädessä nojaavan vetyn ja aurinkoon tulevaisuudessa. Jutussa sivuttiin myös peltoenergiaa, josta professori totesi, ettei sen varaan voi laskea paljoa. Vuoteen 2040 on ennustettu maailman väestön olevan 9.3miljardia ja vaikka viljelysmaa ei suoranaisesti vähenisikään (niinkuin nyt tapahtuu), joka aari tarvitaan elintarviketuotantoon......
