Paras nurmikasvi/seos
Valvoja: Farmari-ryhmä
- mutajussi
- Luokka: yli 100 hv
- Viestit: 132
- Liittynyt: 26 Heinä 2006, 15:35
- Paikkakunta: Perä Vintturi
- Viesti:
Paras nurmikasvi/seos
Äänestellänpä nyt tämmöisesttä...
Itse olen suosinut jo useamman vuoden Retu-ruokonataa... ja viimein onnistuin hankkimaan puhdasta siementä ettei tarvitse kylvää timotei seoksena.
Tietysti useampikin kasvi/seos puolustaa paikaansa kun käyttötarkoituksen eroavat....
Itse olen suosinut jo useamman vuoden Retu-ruokonataa... ja viimein onnistuin hankkimaan puhdasta siementä ettei tarvitse kylvää timotei seoksena.
Tietysti useampikin kasvi/seos puolustaa paikaansa kun käyttötarkoituksen eroavat....
- Mullifarmari
- Luokka: >500hv
- Viestit: 561
- Liittynyt: 14 Loka 2005, 15:58
- Paikkakunta: P-P
Mulla on ollu ny kuuden vuoden ajan timotei-ruokonata seoksia ja viime kesä osoitti viimeistään että onpas hyvä seos kuivanakin vuonna.
Timotei tuppaa vähenemään toisen vuoden jälkeen seoksesta ja olen koittanu ettiä eri timoteistä sovelianta kaveria ruokonatalle.
Vanhimmissa nurmissa on Ikiä, se jää auttamattomasti ekaniiton jälkeen ruokonatan alle.
Nyt -06 oli TammistoII ja Grinstad eka kertaa ja naapurilla Nokka Retun kaverina. Aika näyttää mikä noista olis paras kasvuunlähtijä.
Joku vuos sitte oli Retua puhtaana ja sitä timotein kanssa sekottelin, mutta ny olen sit valmiita seoksia käyttäny.
-Mf-
Timotei tuppaa vähenemään toisen vuoden jälkeen seoksesta ja olen koittanu ettiä eri timoteistä sovelianta kaveria ruokonatalle.
Vanhimmissa nurmissa on Ikiä, se jää auttamattomasti ekaniiton jälkeen ruokonatan alle.
Nyt -06 oli TammistoII ja Grinstad eka kertaa ja naapurilla Nokka Retun kaverina. Aika näyttää mikä noista olis paras kasvuunlähtijä.
Joku vuos sitte oli Retua puhtaana ja sitä timotein kanssa sekottelin, mutta ny olen sit valmiita seoksia käyttäny.
-Mf-
- Agronautti
- Luokka: >500hv
- Viestit: 516
- Liittynyt: 10 Helmi 2005, 09:39
- Paikkakunta: Kymenlaakso & P-Savo
- Viesti:
Monivuotisista timotei-apila. Ruokonata ok, mutta maittavuus selvästi heikompi..
Yksivuotisista italian raiheinä ja suojakasvina ruis..tulee 3 satoa ja vielä voi loppusyksystä laiduntaa. Korjuuajassa paljon joustovaraa, sulavuus ja valkuainen ei juurikaan laske vaikka pariviikkoa korjuu viivästyisi.. Vaatii kylläkin normikesänä 1,5-2 vrk kuivausajan, eli hyvät säät pitää olla..
Viime kesänä sai suoraan niitosta alkaa korjuun,eikä puristemehua tullut
Laitumenakin raiheinä erittäin maittavaa.
Yksivuotisista italian raiheinä ja suojakasvina ruis..tulee 3 satoa ja vielä voi loppusyksystä laiduntaa. Korjuuajassa paljon joustovaraa, sulavuus ja valkuainen ei juurikaan laske vaikka pariviikkoa korjuu viivästyisi.. Vaatii kylläkin normikesänä 1,5-2 vrk kuivausajan, eli hyvät säät pitää olla..
Viime kesänä sai suoraan niitosta alkaa korjuun,eikä puristemehua tullut
Laitumenakin raiheinä erittäin maittavaa.
- Mullifarmari
- Luokka: >500hv
- Viestit: 561
- Liittynyt: 14 Loka 2005, 15:58
- Paikkakunta: P-P
Ai miten nii muka on heikompi maittavuus? Taannoin oli timotei-nurminata ja timotei-ruokonata nurmia, eikä kyllä syönnin perusteella voinu päätellä että mitäs kasvia appeessa syötetään.Agronautti kirjoitti:Monivuotisista timotei-apila. Ruokonata ok, mutta maittavuus selvästi heikompi..
Ton apilan kans on sellainen juttu, että eikös typpilannoitus lasketa sen mukaan mikä apilan osuus on nurmesta (apilapitoinen, apilavaltainen, jne..) Kuka määrittelee tuo pitoisuuden tarkasti? Tarkastuksia vain ajattelen, että siinä on riski tulla erimielisyyksiä apilan määrästä seoksessa...
Agrineuvos nimittäin laskee apilapitoiselle nurmelle kevätlevitykseen 80kg N ja kesälevitykseen 50kgN, kun taas apilavaltaiselle samat lukemat on 60kg ja 40kg.
Keväällä vedät lietettä apilapitoiselle nurmelle 40tn/ha ja ollaan vielä ihan pykälien rajoissa, kunnes tulee tarkastaja joka katsoo pellon olevan apilavaltainen ja sit menee typpi yli että paukkuu...
Kuinka tuollanen asia on käytännössä hoidettu? Vai onko toi ongelma ollenkaan?
-Mf-
Onkos apilavaltaisten/-pitoisten nurmien voimakkaassa lannoittamisessa paljonkaan järkeä, paitsi jos haluaa päästä apilasta eroon? Mä en kylväisi apilaa ollenkaan, jos tarvii mennä lannoituksen suhteen rajoille. Sen sijaan minusta sitä kannattaa kylvää säästääkseen lannoituskuluissa.Mullifarmari kirjoitti:
Keväällä vedät lietettä apilapitoiselle nurmelle 40tn/ha ja ollaan vielä ihan pykälien rajoissa, kunnes tulee tarkastaja joka katsoo pellon olevan apilavaltainen ja sit menee typpi yli että paukkuu...
Kuinka tuollanen asia on käytännössä hoidettu? Vai onko toi ongelma ollenkaan?
-Mf-
No tämä meni vähän Mf:n tarkoittamasta asiasta sivuun, mutta menköön...
- Mullifarmari
- Luokka: >500hv
- Viestit: 561
- Liittynyt: 14 Loka 2005, 15:58
- Paikkakunta: P-P
Ei olekaan, enkä ole sitä väittänytkään. Mutta jos apilattomalle nurmelle normaali typpiannos on 100 + 100kg N, niin aika mietoja tuollaiset 60-80kg typpimäärät on mitä viljelyohjelmat apilapitoisuudesta riippuen suosittavat. Ja karjatilalla yleensä on tarve levittää lietettä nurmellekin, joten siinähän toi tulee vastaan aika äkkiä.Wesku kirjoitti: Onkos apilavaltaisten/-pitoisten nurmien voimakkaassa lannoittamisessa paljonkaan järkeä, paitsi jos haluaa päästä apilasta eroon?
Vaikka oikeestaan mun pointti ei ollu niinkää toi apilan tarvitsema lannoitus vaan se kuin apilapitoisuus määritellään lannootuslaskennassa ja mahdollisen tarkastajan osuessa paikalle... Mut jotta ei mennä alkuperäsestä aiheesta vielä enempi mettään, niin olkoon...
-Mf-
- Agronautti
- Luokka: >500hv
- Viestit: 516
- Liittynyt: 10 Helmi 2005, 09:39
- Paikkakunta: Kymenlaakso & P-Savo
- Viesti:
No ei varmaan appeessa huomaaMullifarmari kirjoitti:
Ai miten nii muka on heikompi maittavuus? Taannoin oli timotei-nurminata ja timotei-ruokonata nurmia, eikä kyllä syönnin perusteella voinu päätellä että mitäs kasvia appeessa syötetään.
No aika saivartelua alkaa olla jos tuota pitää pohtia.. Lannoittanut olen tuon apilapitoisen mukaan 2-3 vuotta ja sitten loppuaika (vuodet 4-5) puhtaan nurmen mukaan..Mullifarmari kirjoitti: Ton apilan kans on sellainen juttu, että eikös typpilannoitus lasketa sen mukaan mikä apilan osuus on nurmesta (apilapitoinen, apilavaltainen, jne..) Kuka määrittelee tuo pitoisuuden tarkasti? Tarkastuksia vain ajattelen, että siinä on riski tulla erimielisyyksiä apilan määrästä seoksessa...
eli n. 130 kg typpeä /ha ja apilanurmille lietettä kesäisin 30-35m3/ha..
Huomaisin että tuossa kM:2007 kalenterissa ei enää typpilannoituksessa ole apilarajoituksia mukana??
Kymmenkunta vuotta käytetty ruokonataa seoksissa. Apilaa on myös käytetty aina hiukan. Lähinnä sitä on käytetty parantamaan savimaiden rakennetta. Apilan määrä on kuitenkin ollut niin pieni, ettei lannoitusta laskemalla oo tullut oikein kunnon satoa ja valkuaisetkin jäävät kovin alhaisiksi. Laitumissa tosiaankin Retu syödään kaikkein viimeiseksi. Nyt aion kokeilla laitumessa Koraa.
Viimekesänä taas ruokonata ja apila näyttivät kyntensä. Keskikesän kuivuutta meilläpäin kylläkin on useinkin, viimekesä ei oikeastaan ollut edes kovin poikkeuksellinen.
Laitumissa on ollut Naturcomin 5 kasvin seosta terästettynä puna- ja valkoapilalla. Säilörehunurmissa on timoteina käytetty Grindstadia ja Tammisto 2. Grindstad on selkeästi satoisampi mutta D- arvo laskee todella nopeasti.
Viimekesänä kylvettiin kesantoon sinimailasen, ruokonadan ja timotein seosta. Itäminen meni kuivuuden takia myöhäiseksi mutta toivonmukaan siitä saataisiin ensivuonna satoa.
Viimekesänä taas ruokonata ja apila näyttivät kyntensä. Keskikesän kuivuutta meilläpäin kylläkin on useinkin, viimekesä ei oikeastaan ollut edes kovin poikkeuksellinen.
Laitumissa on ollut Naturcomin 5 kasvin seosta terästettynä puna- ja valkoapilalla. Säilörehunurmissa on timoteina käytetty Grindstadia ja Tammisto 2. Grindstad on selkeästi satoisampi mutta D- arvo laskee todella nopeasti.
Viimekesänä kylvettiin kesantoon sinimailasen, ruokonadan ja timotein seosta. Itäminen meni kuivuuden takia myöhäiseksi mutta toivonmukaan siitä saataisiin ensivuonna satoa.
Kyllä siinä eroa tuntuis hiukan olevan verrattuna timotei/nurminata-seokseen. Ruokonataa käytän seoksena edelleen, kyllä satotasoon tulee lisää. Varsinkin näin kuivana kesänä.Agronautti kirjoitti:...Mutta suoraan nenän eteen laitettuna on eroa.. tai sitten nämä meidän on niin kranttuja
Saako jostain ruokonataa ilman, että siinä seassa jotain muuta? Timotein siemeniä saisin lähes naapurista?
- Mullifarmari
- Luokka: >500hv
- Viestit: 561
- Liittynyt: 14 Loka 2005, 15:58
- Paikkakunta: P-P
Jyväjemmarin ja/tai Naturcomin kautta pitäis löytyä.O.J. kirjoitti: Saako jostain ruokonataa ilman, että siinä seassa jotain muuta? Timotein siemeniä saisin lähes naapurista?
http://www.jyvajemmari.fi
http://www.naturcom.fi
-Mf-
Joo, siitä mulla ei tosiaan käsitystä olekaan, jotenkin uskoisin, että viljelijääkin kuunneltaisiin tässä kohtaa. Ei kai ne apilaa viljele, jotka haluaa paljon apulantaa/karjanlantaa panna. Mullakin vähän vaihtelee, jossain kokeilen apilan toimivuutta taas pitkästä aikaa.Mullifarmari kirjoitti: Vaikka oikeestaan mun pointti ei ollu niinkää toi apilan tarvitsema lannoitus vaan se kuin apilapitoisuus määritellään lannootuslaskennassa ja mahdollisen tarkastajan osuessa paikalle... Mut jotta ei mennä alkuperäsestä aiheesta vielä enempi mettään, niin olkoon...
-Mf-