Nurmen muokkaus

[Fiatagri]

Onko nurmea mitenkään muuten mahdollista mullata kuin kyntämällä

[zuukke]

Onko nurmea mitenkään muuten mahdollista mullata kuin kyntämällä

kokemuksia ainakin lautasmuokkaimella muokkailusta. jos hyvä lautasmuokkain niin sillä se onnistuu myös. tiedä sitten millaista multausta haet takaa niin olisi helpompi vastata?

[Jari]

Onko nurmea mitenkään muuten mahdollista mullata kuin kyntämällä

Suorakylvämällä...

[Fiatagri]

Sellaista että sen saisi seuraavana keväänä perinteisellä menetelmällä kylvettyä viljaksi...

[Agronautti]

Sellaista että sen saisi seuraavana keväänä perinteisellä menetelmällä kylvettyä viljaksi...

No, ainakin juola on tuhottava perusteellisesti, muuten saattaa puidessa olla ikävää..

[Jari]

Sellaista että sen saisi seuraavana keväänä perinteisellä menetelmällä kylvettyä viljaksi...

Tilaat urakoitsijan suorakylvämään Samalla rahalla mikä sulla menee omillakin koneilla kyntöön,muokkaukseen&kylvöön ja laskematta mitään pääomakuluja saati palkkaa itelle,joku muu tekee koko homman ja tulos sama... Nurmeen ei voi epäonnistua suorakylvössä,rountuppia nyt niskaan ellei nurmea ole jo lopetettu ja keväällä kylvö. Eikä mielellään ohraa vaan vaikka rypsiä tai vehnää.

Kynnä sitten ens syksynä kun nurmen esikasviarvo on käytetty kunnolla hyväksi

[rgsleo]

Oikean tyypistä jyrsintä (pyörivä?) joku käytti takavuosina nurmen muokkaamiseen ja oli tyytyväinen.

[jarre55]

Sellaista että sen saisi seuraavana keväänä perinteisellä menetelmällä kylvettyä viljaksi...

Nurmeen ei voi epäonnistua suorakylvössä,rountuppia nyt niskaan ellei nurmea ole jo lopetettu ja keväällä kylvö. Eikä mielellään ohraa vaan vaikka rypsiä tai vehnää.

Käykö kaura?

[koivumaki]

Sellaista että sen saisi seuraavana keväänä perinteisellä menetelmällä kylvettyä viljaksi...

Nurmeen ei voi epäonnistua suorakylvössä,rountuppia nyt niskaan ellei nurmea ole jo lopetettu ja keväällä kylvö. Eikä mielellään ohraa vaan vaikka rypsiä tai vehnää.

Käykö kaura?

--jaa ei voi epäonnistua?
--Mites paljon Jari sulla on hiesusavi tai aitosavimaita?

[Jari]

Sellaista että sen saisi seuraavana keväänä perinteisellä menetelmällä kylvettyä viljaksi...

Nurmeen ei voi epäonnistua suorakylvössä,rountuppia nyt niskaan ellei nurmea ole jo lopetettu ja keväällä kylvö. Eikä mielellään ohraa vaan vaikka rypsiä tai vehnää.

Käykö kaura?

--jaa ei voi epäonnistua?
--Mites paljon Jari sulla on hiesusavi tai aitosavimaita?

Ei yhtään mutta nurmea parempaa suorakylvöalustaa liene olevankaan,oli maalaji mikä vain? Rypsin jälkeenkin saattaa akanat aiheuttaa laikkuja,nurmen sänki tasainen alusta jossa saa käyttää reilua vannaspainotustakin pelkäämättä siementen hautautumista vannaspyörän painuessa.

Savea hiukan ja siinä näyttää suorakylvö olevan nimenomaan se juttu,ei liettymis ym. ongelmaa,olki lahoaa talven aikana ja sato sama kuin perinteisellä tyylillä.

Toki kokemukset itellä vasta kolmelta keväältä,mutta eikös kokeneemmatkin suorakylväjät nimenomaan savikoilla ko. menetelmää ylistä. Omilla mailla ongelmana maan lämpeneminen keväällä sekä oljen määrä,orastuminen hyvää mutta sitten nuuruaa,liekö ohimenevää ilmiötä?

[Tutti]

Sellaista että sen saisi seuraavana keväänä perinteisellä menetelmällä kylvettyä viljaksi...

Nurmeen ei voi epäonnistua suorakylvössä,rountuppia nyt niskaan ellei nurmea ole jo lopetettu ja keväällä kylvö. Eikä mielellään ohraa vaan vaikka rypsiä tai vehnää.

Käykö kaura?

--jaa ei voi epäonnistua?
--Mites paljon Jari sulla on hiesusavi tai aitosavimaita?

Joo tulee vähän sama homma mieleen lukiessa Jarin kirjotuksia.
Hietamailla ei voi epäonnistua millään.
Turvemaista ei oo ittellä kokemusta, niissä on varmaan vaihtelua aika paljon.
Sitten kun mennään hiesuun ja tämän jälkeen lähestytään oikeita savia,
niin epäonnistumisen riski menetelmällä kuin menetelmällä kasvaa eksponentiaalisesti.

[koivumaki]

Voi olla,että oot oikeassakin ton nurmen kanssa...

Onhan se roundupin jäljiltä suht hyvä.Tuli vaan mieleen,että on aika reilusti luvattu viljelijältä toi 'ei voi epäonnistua'.
Oikeastaan epäilin varsinkin aitosaven kuivumista kylvökuntoon heinäkasvuston jäljiltä vaikka olis ruiskutettukin.Sullahan kasvustoa tuskin on sehän ilmeisesti korjataan pois elukoille...

[Jari]

Voi olla,että oot oikeassakin ton nurmen kanssa...

Onhan se roundupin jäljiltä suht hyvä.Tuli vaan mieleen,että on aika reilusti luvattu viljelijältä toi 'ei voi epäonnistua'.
Oikeastaan epäilin varsinkin aitosaven kuivumista kylvökuntoon heinäkasvuston jäljiltä vaikka olis ruiskutettukin.Sullahan kasvustoa tuskin on sehän ilmeisesti korjataan pois elukoille...

Tuossa oot oikeassa,jos kasvustoa ei ole korjattu pois,takuuvarmaa että ongelmia maan lämpenemisessä ja kuivumisessa. Itsekin kylvin toissa keväänä kyseisenlaiseen heinään vehnää ja sato ei mikään häävi. Lähinnä veren kaivamista nenästä Eipä tollasta voi kyllä millään muokatakaan hyvään kasvukuntoon,alkaa lauttaamaan auroissa ja muilla koneilla vain heinän moskan sekoittelua ja pellon tasaisuuden pilaamista,kuva alla.

Oletin kyseessä olevan nimenomaan tällaisen,ruiskutetun "sängen", kylvämisestä. Mun mielestä miehessä vikaa ellei sellaiseen saa nättiä orasta,se kylväjä valitsee sopivamman kaluston ja ajankohdan Kasvina mielellään muuta kuin ohraa,sillä helpoin epäonnistua kun on vaativa kosteusoloista.

Tuohon nimim. tuttin sanomaan että hietikoilla ei voi epäonnistua,niitäkin on monenlaisia. Itelläkin monenlaista,helpointa näyttää olevan Hht.

Hietikoilla näyttäs olevan ongelmat ihan toiset kuin savilla, orastuminen varmaa ja komeaa mutta sitten kasvusto nuuruaa,joko maan kylmyys tai liiallinen kapillaarinen veden nouseminen hidastaa/ahdistaa kasvua. Tiedä sitten oonko liian tarkka seuraamaan kasvustoja ja tekemään hätäisiä johtopäätöksiä,tänä vuonnakin kasvustot näytti hiukan hennoilta pensomisvaiheessa verrattuna kynnetyillä kasvavaan. Savella ei tätä ilmiötä näkynyt,sillä tilkulla mitä itellä on vuokramaana.
Muutenkaan suorakylvöopit näyttää olevan erilaisia savilla ja hietikoilla,harmi että lehtien kirjoittelut pääsääntöisesti savimailta joidenka opit ei näytä hietikoilla toimivan.

Puinninaikaan sadot parempia suorakylvetyillä,vettä kun ei käytännössä satanut ennen puintia. Edellisenä vuonna oraat hukkui vedenpaisumukseen orasvaiheessa,sadot jäi tasaisesti kolmen tonnin kieppeille.

Rapakkoa itellä noin 50ha,jonkinverran kertyy siis kokemusta ja niissäkin eroja paljon. Vierekkäisetkin lohkot saattaa kasvaa erilailla,viljelyhistoria kymmenen vuotta sama ja kasvukunto hyvä,siltikin toinen kasvaa paremmin. Jos kestää yli kymmenen vuotta että erot tasoittuu,kauan saa opetella että mikä on se ero kasvussa mitä ei näe eikä voi mitata.

Kyntämällä sadot tasavertaisia ja parempia kuin suorakylväen mutta lohkojen koosta ja etäisyydestä johtuen järkevintä suorakylvää. Tänäkin vuonna jäi sato kauralla noin kolmeen ja puoleen tonniin,heinämäisiä rikkoja mm. puntarpäätä paikoitellen runsaasti,aivan kuin vesitaloudessa olisi vikaa mikä kuitenkin toimii mielestäni kohtuullisesti. Ilmeisesti rapakolla pitäisi toimia erinomaisesti että suorakylvö toimii ja rapakkojen vesitaloudessa tekeminen ilman kuivattavaa kyntöä/äestystä.

Jatkuvaa opettelua mutta eiköhän tässä opi,pakkokun on



Tässä kuva kun "orastunut",lohko sai keväällä ennen kylvöä rounduppia kun vasta talvella vaihtoi omistajaa. Kesällä ajoin monitoria jolla suurin osa juolavehnästä kyykähti. Eli tällaisiin olosuhteisiin ei tietenkään kannata suorakylvää kuin "pakkotilanteissa". Nämä siksi ettei reilun 2hehtaarin vuoksi kannata tulla erikseen kyntämään ja äestämään 18km:n päähän.




Tässä kuva "normaalitilanteessa" eli lopetettuun nurmeen,samaa vehnää ja samoilla tulilla kuin ylläoleva. Ihan jees oras mun mielestä.

[suorakylväjä]

Kokeilin pari vuotta sitten vuosia pahuutensa hallussa olleen kesantopellon kylvämistä kauralle. Homma onnistui paremmin kuin luulin. Sadossa ei eroa muihin lohkoihin. Kylvön jälkeen annoin 1-3 litraa glyfosaattia hehtaarille. Yksikin litra tuntui tehoavan. Pelto oli niitetty edellisenä kesänä ja jätetty siihen. Jonkin verran heinää pukkasi läpi, muttei vaikuttanut satoon eikä puintiin.

[aurauskeppi]

Kyllä kevätruiskutuksissa riittää 1,5 litraa. (Käytän goldia tosin itse)
Tänä vuonna sain maaliskuussa haltuuni ~20 ha suht heitteillä ollutta peltoa jossa huonon kauran sänki, osittain puimatta ja pirusti juolavehnää ja sekalainen mutta rehevä valikoima leveälehtisiä rikkoja.
Tuolla annoksella 6 pv ennen kylvöä kaikki ruskettui mikä pinnalla oli. Nyt puinnin jälkeen pellot ovat taas vihervoittoisia. Kevätvehnäkasvusto oli tiheä ja puidessa ei juolista tullut pöydälle.

Sääli ettei ollut kun vuoden sopimus, olisi ollut hyvät kelit ruiskutella ne läpeensä. Sama luultavasti toistuu ensi keväänä.

Ensi kertaa kokeilin syysvehnänkylvöä nurmen sänkeen. Parhaitenhan tai oikeammin: nopeiten tuo on orastunut kun ei kylvön jölkeen viikkoon satanut. Vaati vetotehoa enemmän kuin rypsin sänki.