Syyskylvöt 2006
Valvoja: Farmari-ryhmä
Syyskylvöt 2006
Pannaas galluppia pystyyn.
Mitä arvon raati meinaa laittaa syksyllä maahan vai laittaako mitään?
Omalla kohdalla en kylvä. Tässä pari kolme viimevuotta talvi on tappanu lähes kaiken syysvehnän, joten kun kerta kevytmuokkaus riittää kasvipeitteisyys vaatimusten täyttämiseen.
Mitä arvon raati meinaa laittaa syksyllä maahan vai laittaako mitään?
Omalla kohdalla en kylvä. Tässä pari kolme viimevuotta talvi on tappanu lähes kaiken syysvehnän, joten kun kerta kevytmuokkaus riittää kasvipeitteisyys vaatimusten täyttämiseen.
Syysruista,syysvehnää eka kertaa ja jos sais jostain siementä,kokeilisin vielä ruisvehnääkin. Kerran kokeillu ja sillon meni ihan pommiin kun talvi oli lumeton peltoaukealla.
Ruismaalle ajanut tänään lietettä,huomenna lisää.
Mites kun tuolla ruismaalla vanhaa ruista siellä täällä ts. ollut kesannossa ja torajyvää paikoitellen,onko vaaraa tulevan vuoden kasvustolle? Pintaan aion kylvää rukiin siemenen ja lapiorullaäkeellä sekaan.
Ruismaalle ajanut tänään lietettä,huomenna lisää.
Mites kun tuolla ruismaalla vanhaa ruista siellä täällä ts. ollut kesannossa ja torajyvää paikoitellen,onko vaaraa tulevan vuoden kasvustolle? Pintaan aion kylvää rukiin siemenen ja lapiorullaäkeellä sekaan.
-
aurauskeppi
Syysvehnää paiskaan maahan yli 20 ha. Varsinkin jos tämä kuivahko yleisilme
säässä jatkuu niin suorakylvökelithän ovat parhaimmillaan. Ennen olin rukiinviljelijä, mutta syysvehnä houkutti satoisuutensa vuoksi ja on onnistunut pomminvarmasti joka kerta. Ruis palaa kiertoon kierron vuoksi ensi vuonna ja myös puintien jaksottumisen takia.
Tämän vuoden syysvehnät lähtivät kohti leipomoiden pöytiä eilen. Laatu erittäin hyvä ja puintikosteudet 9-10 %, 3 tunnin jäähdytyksellä siiloon.
Hehtaarisato..tehdäänpä uusi topikki otsikolla viljan laatu.
Svehnä olisi ollut täällä tämän vuoden kasvi, harmi ettei ollut enempää.
Myös tuo peltokasvien tuotantopalkkio kannustaa ja etenkin kevättöiden helpottuminen.
Tämän vuoden syysvehnät lähtivät kohti leipomoiden pöytiä eilen. Laatu erittäin hyvä ja puintikosteudet 9-10 %, 3 tunnin jäähdytyksellä siiloon.
Hehtaarisato..tehdäänpä uusi topikki otsikolla viljan laatu.
Svehnä olisi ollut täällä tämän vuoden kasvi, harmi ettei ollut enempää.
Myös tuo peltokasvien tuotantopalkkio kannustaa ja etenkin kevättöiden helpottuminen.
En mä usko jot haittaa on. Itselläkin on ollut tuommoinen tapa suurpiirtein. Siemenet pintaan ja lautasäestä perään,kerran oli vain s- piikkiäes kahu-ohran sängen perään.Lautasäes kasaa siemeniä kovaa ajettaessa. Lapiorulla ja s-piikki ihan hyvä tapa jos kosteus piisaa.Jari kirjoitti:Mites kun tuolla ruismaalla vanhaa ruista siellä täällä ts. ollut kesannossa ja torajyvää paikoitellen,onko vaaraa tulevan vuoden kasvustolle? Pintaan aion kylvää rukiin siemenen ja lapiorullaäkeellä sekaan.
Tänä vuonna on uudet sertisiemenet ja kemialliset lannoitteet ja rahtisuorakylväjä pistää ne piiloon. Tavat kehittyy. Saapi juolan myrkyttää puinnin jälkeen
Muistaakseni torajyvät vain harvan kasvuston ongelma.Tiheässä ei yhtään. Etanansyömissä aukoissa jossa piippa siellä täällä esiintyi jo torahampaita vaik sertisiemenet kylvössä. Kaipa laijiominaisuus ei sen kummempaa kai.
Torajyvän esiintyminen riippuu eniten kukinta-ajan säästä, koska tauti iskee herkemmin niihin siemenaiheisiin, jotka eivät ole pölyttyneet. Eli jos sää kukinnan aikaan on sateinen, on riski että pölytys jää epätasaiseksi ja torajyvä lisääntyy. Eniten torajyvää näkee rukiissa, joka on rikkakasvina jollain muulla pellolla. Siitepöly ei ole riittänyt kunnon pölytetykseen. Varmaan harva kasvustokin altistaa. En muista kuinka pitkiä matkoja torajyvän itiöt leviävät ja kuinka paljon edellisen vuoden torajyvän määrä vaikuttaa seuraavaan vuoteen.
Täytyy vaan toivoa ettei rukiistakin tule ylituotantoa. Suomessa on typerän alkeellinen viljelysopimuskäytäntö. Useimmissa Euroopan maissa myllyt tekevät viljelysopimuksia vain siitä määrästä jonka tarvitsevat, eikä ylituotanto-ongelmaa synny.
Meillä tavoitteena laittaa ruista. Tosin vähän pitäisi sataa. Tällä hetkellä on liian kuivaa kylvämiseen. Viime talven syysvehnän tuhoutuminen harmittaa sen verran ettei viitsinyt taas hankkia uutta sertifioitua svenhän siementä. Tosin harvoimpa sitä tulee kahta huonoa vuotta peräkkäin, joten ensi talvi saattaa olla syysvehnälle todella hyvä.
Täytyy vaan toivoa ettei rukiistakin tule ylituotantoa. Suomessa on typerän alkeellinen viljelysopimuskäytäntö. Useimmissa Euroopan maissa myllyt tekevät viljelysopimuksia vain siitä määrästä jonka tarvitsevat, eikä ylituotanto-ongelmaa synny.
Meillä tavoitteena laittaa ruista. Tosin vähän pitäisi sataa. Tällä hetkellä on liian kuivaa kylvämiseen. Viime talven syysvehnän tuhoutuminen harmittaa sen verran ettei viitsinyt taas hankkia uutta sertifioitua svenhän siementä. Tosin harvoimpa sitä tulee kahta huonoa vuotta peräkkäin, joten ensi talvi saattaa olla syysvehnälle todella hyvä.
Syysruista ajattelin kylvää omasta siemenestä 11 ha, rypsin päälle. Lohkot on täynnä ohdaketta, valvattia ja saunakukkaa huonon rypsikasvuston takia
, mutta ajattelin törkätä 6 l Rounduppia/ha ja siitä viikon päästä suorakylvönä ruista, ensimmäistä kertaa meidän savimailla.
Ruista viljelen ihan periaatteesta. Saapa nähdä, tuleeko nyt lopultakin se paljon puhuttu konkurssi.
Ruista viljelen ihan periaatteesta. Saapa nähdä, tuleeko nyt lopultakin se paljon puhuttu konkurssi.
Satoi 17mm keskiviikkona ja torstaina,millin jäi uupumaan etteikö tuplannut kesän sademäärän.Carnivor kirjoitti:
Meillä tavoitteena laittaa ruista. Tosin vähän pitäisi sataa. Tällä hetkellä on liian kuivaa kylvämiseen. Viime talven syysvehnän tuhoutuminen harmittaa sen verran ettei viitsinyt taas hankkia uutta sertifioitua svenhän siementä. Tosin harvoimpa sitä tulee kahta huonoa vuotta peräkkäin, joten ensi talvi saattaa olla syysvehnälle todella hyvä.
Nyt illalla kylvin heinää kynnetylle kesantomaalle,jo kyntäminen ko. multamaalla täyttä tuskaa,esiaurat piti ruuvata irti ja siltikin tukki auroja, maan muokkaaminen tuntui mahdottomalta kun lapiorullaäes otti välillä kyntökerroksen matkaan. kylvö hissunkissun niin ettei vantaat koskeneet maahan lainkaan,ajonopeuden nosto sai takapyörästön eteen kasvavan maavallin liian suureksi,kuin olisi lunta työntänyt kapealla kauhalla suurella pihalla. "Tuhkaa" ei meinannut saada millään tasaiseksi kylvön jälkeen,jyräsin sekä ennen kylvöä että kylvön jälkeen
Onneks rukiinkylvö onnistui mainiosti,siemenet "pöökpalleen" ja menoks,ainoa miinus että siementä meni reippaanlaisesti mutta eipä ollut sertivioitua vaan ihan hiirten sotkemaa rukiin moskaa. Veikkaanpa ettei sadossa eroa olisinko kylvänyt oikealla kylvökoneella ja samaa lajiketta sertisiemenellä,huippusatoa odotan
Eiköhän sada ennenkuin syysvehnän kylvöaika...
-
Murtola_Lasse
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1049
- Liittynyt: 17 Joulu 2004, 15:27
- Paikkakunta: Marttila
- Viesti:
Eipä oo koskaan aiemmin näin aikaisin kylvettykään,aina mennyt syyskuun puolelle. Parhaimmillaan syyskuun lopussa ja ehti sopivasti nätille oraalle,kuitenkin kasvusto komeaa seuraavaana vuonna. Sato tosin heikko mutta siihen pellollakin osuutensa.Murtola_Lasse kirjoitti:Mielestäni rukiin kylvö on vielä liian aikaista, kahukärpäset iskevät niihin ja oras saattaa tulla liian reheväksi.
Enemmän pelkään hirviä,laiduntavat tosi tehokkaasti ruismaat
Toi oli ihan kuin meillä tänä syksynä, paitsi että Zebra oli se kevätvehnälajike. Tjalvekin on ollut hyvä, samoin Kruunu, mut Zebra on ollut vaatimaton, lujakortinen ja sadettakestävä. Semmoinen takarivin tavislajike. Eikä kovin myöhäinenkään.Make kirjoitti:Naapurit kylvi keväällä uudelleen 45 ja 30 ha Itsellä oli viimeinen vuosi syysvehnää 2000. Siemen Urhosta tuli 2000 kg ha ja Tjalvesta 6000.
Ennen sitä piti syysvehnää niin hyvänä kun vaihtoehtona oli huonosatoinen kotimainen tai lokakuulla tuleentuva ruotsalainen kevätvehnälajike. Nyt tuntuu että sekä kotimaiset että ulkomaiset kevätkylvöiset ovat satoisia ja aikaisia , ja säätkin ovat olleet jo vuosikymmenen semmoisia, että kevätvehnää pääsee mukavasti puimaan jo elokuun puolivälissä. Joo ja Olivin-syysvehnän sato oli 0 , kylvettiin keväällä yli. Urhoa jätin malliksi mutta ei siitä nyt kahtatuhatta kummemmin tullut. Ja taas tuli lehdissä aika bullshittia tuosta talvituhoruiskutusten vaikutuksesta... Meillä on kahukärpäset torjuttu sekä Basso/Sportak aina loppusyksyllä. Mutta kun helmikuussa lähtee lumet, 10 astetta lämmintä ja oras lähtee kasvamaan ja sitten tulee joko 20 cm jääkerros tai sitten paljaalle maalle -25 asteen pakkastuuli kuukaudeksi, niin ei se ruiskutus paljon auta...Kevätpakkasten ja ahavan kesto on ratkaiseva, ja ruis näkyy sen tuuheana kestävän, samoin Aura ja Urho edes vähän.
Kyllä paljon pitää etelärannikolla syysvehnän talvehtimisen parantua jotta uskoisin, että 10 -vuoden keskisato miinus kustannukset menisivät edes lähelle kevätvehnän tuottoa. Mutta muissa osissa maakuntaa tietenkin asia voi olla toisin. Eikä taida syysvilja enää kelvata kasvipeitteisyysvaatimukseenkaan, mitä nyt huhuja on näkynyt. Olisko se vain päättäjien lapsus ?
-SS-