-= Maatalous Foorum =-

Kokemuksia vm uusista ds vantaista?

7 kevättä takana tällä vantaalla. Tarkka kylvösyvyys on vantaan ominaisuus = syvyydensäätöpyörä hyvin lähellä siemenen putoamiskohtaa. Läpäisee kasvinjätteen hyvin. Kevätkylvöissä oljen leikkautuvuus ei ole ollut ongelma. Ei rikkoontumisia omalla kohdalla. Kaapijat oltava säädettynä oikein jotta toimii kaikissa oloissa. Sanoisin että erityisesti sängelle tapahtuvaan kylvöön vantaiden parhaimmistoa.

Oon kuullu että ds vantaiso on liian ahdas ja tukkii
ei ihme jo urakointi lehdes vm-kylväjän vantaat tukos. kiekot ei kai pyöri jos maa kevyttä
sk vannas taitaa olla parempi

mua kiehtoo vmssä kun apulanta menee samaan vakoon siemenen kanssa, yllättäen kyllä siitä ei kuitenkaan Loimaan kokeessa ole ollut mitään etua. periaatteessa voisi kuvitella että muokatulla maalla vannas toimisi samaan tyyliin kuin horsh. mutta aivan törkyisen hintaisia nuo vm:t on käytettynäkin, sen takia en ole konetta koskaan edes harkinnut.

masto kirjoitti:mua kiehtoo vmssä kun apulanta menee samaan vakoon siemenen kanssa, yllättäen kyllä siitä ei kuitenkaan Loimaan kokeessa ole ollut mitään etua. periaatteessa voisi kuvitella että muokatulla maalla vannas toimisi samaan tyyliin kuin horsh. mutta aivan törkyisen hintaisia nuo vm:t on käytettynäkin, sen takia en ole konetta koskaan edes harkinnut.

Miksi ihmeessä useimmat muut valmistajat tekevät apulannalle erilliset vantaat jos siitä olisi (keskimäärin) haittaa? Eikö kysymys kuulu kuinka vähän tai paljon haittaa on siitä että apulanta menee siemenen kanssa samaan vantaaseen?

dbfi kirjoitti:Miksi ihmeessä useimmat muut valmistajat tekevät apulannalle erilliset vantaat jos siitä olisi (keskimäärin) haittaa? Eikö kysymys kuulu kuinka vähän tai paljon haittaa on siitä että apulanta menee siemenen kanssa samaan vantaaseen?

Liian lähellä siemeniä oleva apulantaa huonontaa orastuvuutta imemällä vettä ja tekemällä ympäristön suolaiseksi. Ilmiö näkyy erittäin selvästi astiakokeissa muttei pellolla. Joten yhteisistä vantaista on ennemmin haittaa kuin hyötyä ellei kevyempää koneen rakennetta yms. huomioida

Pasi kirjoitti:

dbfi kirjoitti:Miksi ihmeessä useimmat muut valmistajat tekevät apulannalle erilliset vantaat jos siitä olisi (keskimäärin) haittaa? Eikö kysymys kuulu kuinka vähän tai paljon haittaa on siitä että apulanta menee siemenen kanssa samaan vantaaseen?

Liian lähellä siemeniä oleva apulantaa huonontaa orastuvuutta imemällä vettä ja tekemällä ympäristön suolaiseksi. Ilmiö näkyy erittäin selvästi astiakokeissa muttei pellolla. Joten yhteisistä vantaista on ennemmin haittaa kuin hyötyä ellei kevyempää koneen rakennetta yms. huomioida

Mä koen yhteisen vantaan ehdottomaksi plussaksi. Nytkin parhaillaan oli 115kg/ha typpeä, ja kasvuto liiankin rehevää. Ei ole ollut kertaakaan kymmenen vuoden aikana polttovioituksesta tai oraan kitumisesta ongelmaa. Paremmalta ennemminkin näyttäneet kuin erilleen kylvetyt...

Edellisellä koneella tuli tehtyä starttilannoituskokeita kun apulanta meni oman vantaan kautta ja starttifosfori siemenvantaan kautta. Erot oli kyllä melkoisia näillä kevätkylmillä hieta/multamailla. Yhdenvantaan kautta kylvävässä ei starttifosforin puute näy samoin, lannoiterakeesta tulevat ravinteet tasaa tilannetta ettei värierot niin suuria. Toki fosforin puute näkyy myöhemmin orasvaiheessa, parina edellisenä kesänä oikeenkin radikaalisti

Pasi kirjoitti:

dbfi kirjoitti:Miksi ihmeessä useimmat muut valmistajat tekevät apulannalle erilliset vantaat jos siitä olisi (keskimäärin) haittaa? Eikö kysymys kuulu kuinka vähän tai paljon haittaa on siitä että apulanta menee siemenen kanssa samaan vantaaseen?

Liian lähellä siemeniä oleva apulantaa huonontaa orastuvuutta imemällä vettä ja tekemällä ympäristön suolaiseksi. Ilmiö näkyy erittäin selvästi astiakokeissa muttei pellolla. Joten yhteisistä vantaista on ennemmin haittaa kuin hyötyä ellei kevyempää koneen rakennetta yms. huomioida

Hieman erimieltä kirjoittaneen kanssa; paitsi että rakenne ilman erillisiä apulantavantaita avarampi, vähempi huoltoinen, halvempi (vähintäänkin korjauskustannuksiltaan) ja kevyempi vetää, näyttää useina vuosina parantavan oraiden elinvoimaisuutta suhteessa vanhaan ajatusmalliin.

En kiistä, etteikö polttovioituksesta, kylvörivin suolaisuudesta ja siemenen kuivumisesta voisi olla tieteellisiä todisteita (ehkä jopa käytännöntasolla?), mutta ainahan jokaisesta asiasta maailmassa löytyy monta eri puolta. Kompromisseihin on tyytyminen. Kuitenkin käytännön monissa tilanteissa lähellä siementä oleva lannoite on pelkkää plussaa! Esim. heti kylvön päälle tulleet sateet huuhtovat jo valmiiksi erillisten vantaiden kautta sivuun ja alapuolelle kyvetyt ravinteet siemenen ulottumattomiin. Puolestaan vaikka kuivissa oloissa saman vantaan kautta kylvetty siemen kärsisikin apulannan vuoksi kuivuudesta kilpailijaansa enemmän (mitä en usko), ei juhlisi vanhan koulukunnan oraskaan kauaa ilman ravinteita...

Se, että apulanta on lähellä siementä auttaa puolestaan nopeaan alkuunlähtöön (onhan starttiakin opetettu laittamaan samaan vantaaseen), hapan ympärystä antaa alussa hivenet paremmin kasvin käytettäväksi, toisaalta vetää kuivissa olosuhteissa kosteutta kylvöriviin (uskon riittävän myös siemenen käytettäväksi - harvemmin apulanta pellilläkään on jättänyt rautaa ruostumatta), eikä päästä ravinteita samalla tavalla karkaamaan erilaisissa olosuhteissa.

Oma mielipiteeni siis onkin, että erilliset apulantavantaat ovat old schoolia, sanan negatiivisessä merkityksessä, ei missään trendikkäässä cooliudessa - historiaan kuuluva osa aikaa, jolloin ei paremmasta viljelyteknologiasta vielä tiedetty/osattu kuvitella!

+Ps. jos jokin asia ei näy pellolla, ainoastaan koelaboratoriossa = tarpeeton tieto viljelijän näkökulmasta...

Shield kirjoitti:

Pasi kirjoitti:

dbfi kirjoitti:Miksi ihmeessä useimmat muut valmistajat tekevät apulannalle erilliset vantaat jos siitä olisi (keskimäärin) haittaa? Eikö kysymys kuulu kuinka vähän tai paljon haittaa on siitä että apulanta menee siemenen kanssa samaan vantaaseen?

Liian lähellä siemeniä oleva apulantaa huonontaa orastuvuutta imemällä vettä ja tekemällä ympäristön suolaiseksi. Ilmiö näkyy erittäin selvästi astiakokeissa muttei pellolla. Joten yhteisistä vantaista on ennemmin haittaa kuin hyötyä ellei kevyempää koneen rakennetta yms. huomioida

Hieman erimieltä kirjoittaneen kanssa; paitsi että rakenne ilman erillisiä apulantavantaita avarampi, vähempi huoltoinen, halvempi (vähintäänkin korjauskustannuksiltaan) ja kevyempi vetää, näyttää useina vuosina parantavan oraiden elinvoimaisuutta suhteessa vanhaan ajatusmalliin.

En kiistä, etteikö polttovioituksesta, kylvörivin suolaisuudesta ja siemenen kuivumisesta voisi olla tieteellisiä todisteita (ehkä jopa käytännöntasolla?), mutta ainahan jokaisesta asiasta maailmassa löytyy monta eri puolta. Kompromisseihin on tyytyminen. Kuitenkin käytännön monissa tilanteissa lähellä siementä oleva lannoite on pelkkää plussaa! Esim. heti kylvön päälle tulleet sateet huuhtovat jo valmiiksi erillisten vantaiden kautta sivuun ja alapuolelle kyvetyt ravinteet siemenen ulottumattomiin. Puolestaan vaikka kuivissa oloissa saman vantaan kautta kylvetty siemen kärsisikin apulannan vuoksi kuivuudesta kilpailijaansa enemmän (mitä en usko), ei juhlisi vanhan koulukunnan oraskaan kauaa ilman ravinteita...

Se, että apulanta on lähellä siementä auttaa puolestaan nopeaan alkuunlähtöön (onhan starttiakin opetettu laittamaan samaan vantaaseen), hapan ympärystä antaa alussa hivenet paremmin kasvin käytettäväksi, toisaalta vetää kuivissa olosuhteissa kosteutta kylvöriviin (uskon riittävän myös siemenen käytettäväksi - harvemmin apulanta pellilläkään on jättänyt rautaa ruostumatta), eikä päästä ravinteita samalla tavalla karkaamaan erilaisissa olosuhteissa.

Oma mielipiteeni siis onkin, että erilliset apulantavantaat ovat old schoolia, sanan negatiivisessä merkityksessä, ei missään trendikkäässä cooliudessa - historiaan kuuluva osa aikaa, jolloin ei paremmasta viljelyteknologiasta vielä tiedetty/osattu kuvitella!

+Ps. jos jokin asia ei näy pellolla, ainoastaan koelaboratoriossa = tarpeeton tieto viljelijän näkökulmasta...

Peukuttaa!!!!!!! Eipä tuohon oo paljon lisättävää.

niin

tuo kannatuspyörä kait kerää väliinsä olkea yms moskaa,,,,

kuulin 4 m vieskan käyttäjältä

esim pneusej roiskii sulkeutuvaan vakoon eri letkusta lannoitteen jolloin ei polttovioitusta

mutta nämähän on makuasioita sanoi koira kun persettään nuoli ,,,,,,

th

Shield kirjoitti:
En kiistä, etteikö polttovioituksesta, kylvörivin suolaisuudesta ja siemenen kuivumisesta voisi olla tieteellisiä todisteita (ehkä jopa käytännöntasolla?)

Oma mielipiteeni siis onkin, että erilliset apulantavantaat ovat old schoolia, sanan negatiivisessä merkityksessä, ei missään trendikkäässä cooliudessa - historiaan kuuluva osa aikaa, jolloin ei paremmasta viljelyteknologiasta vielä tiedetty/osattu kuvitella!

+Ps. jos jokin asia ei näy pellolla, ainoastaan koelaboratoriossa = tarpeeton tieto viljelijän näkökulmasta...

Siemenen kuivumisesta ja sen seurauksena itämättömyydestä on näyttöä käytännössäkin. Ongelma oli niin paha, että juurikkaan kylvölannottimeen piti tehdä ajon aikana sivusuunnassa säädettävät kylvöyksiköt. Sivurinteessä liian lähelle lannotenauhaa kylvetyt siemenet jäivät muuten itämättä. Siementä ja lannotetta ei suinkaan kylvetty samaan vakoon, vaan lannote paljon syvemmälle. Kuivana keväänä suuri suolaväkevyys esti itämisen.

Juurikaslannoitteissa taitaa olla enemmän suolaa kuin viljalannoitteissa.

Mites öljykasvit? Polttaako lannoite, vai pitääkö kylvää joka toisella?

Carnivor kirjoitti:Juurikaslannoitteissa taitaa olla enemmän suolaa kuin viljalannoitteissa.

Määrä isompi hehtarille ja kaikki lannoiten esim. 3m leveydellä kuudessa rivissä joten aikalailla eri tilanne lannoitteen määrän suhteen riviä kohti kuin vaikkapa 3m VM:n 20 riviin kylvämä lannoite.

Nykyajan lannoitemäärillä on pelkästään etu, että lannoite menee samaan vantaaseen. Tai näin siis ainakin lounaan savilla.