-= Maatalous Foorum =-

Miten mahtaisi onnistua puinti pakkasella tai yö-pakkasten jälkeen?

Mitähän käytännössä tapahtuu jos jyvän kosteus on 30 - 50 % ja se laitetaan "jäisenä" kuivuriin?

Vanhat isännät väittävät puineensa pakkasella sillä multamaat eivät ole märkänä syksynä muuten kantaneet. Yöllä oli ollut -16 C ja päivällä sää oli lauhtunut nollan tuntumaan joskus 70-luvulla. Kuulemma vehnän puinti oli onnistunut hyvin.
Lieneekö legendaa...

Aika arvokasta ainakin kuivaaminen talvilaadulla

Neo306 kirjoitti:Miten mahtaisi onnistua puinti pakkasella tai yö-pakkasten jälkeen?

Lieneekö legendaa...

Ei kai tuo legendaa ole, kyllä näitä juttuja kuulee vanhemmilta mestareilta vähän joka suunnalta. Uusimman KM:n kolumnistikin kertoi odottavansa pakkaspuintikelejä. Itselläni ei ole kokemusta mutta tänä vuonna sitä ehkä tulee hankittua kun 1/3 rypsistä odottelee vielä pellossa Olen jostain saanut sen käsityksen että pakkasta pitäisi mieluummin olla reilummin kuin vain nollan lähellä.

Kyllä kai jäisen tavaran kuivaus käy kunhan vain pannussa riittää potku. Kyllä se siellä kuivurissa sitten sulaa...

Mitenhän mahtaa kustannukset olla suhteutettuna nykypäivään? Ei kyllä taida paljon kannattaa näillä löpön hinnoilla pakkasessa sulatella ja sit vielä kuivata! No jokainen taaplaa tyylillään...

Temge kirjoitti:Mitenhän mahtaa kustannukset olla suhteutettuna nykypäivään? Ei kyllä taida paljon kannattaa näillä löpön hinnoilla pakkasessa sulatella ja sit vielä kuivata! No jokainen taaplaa tyylillään...

Toisaalta tarvitseeko sitä suhteuttaakaan "entisaikaan". Mielestäni helpoin tapa laskea kannattavuus moiselle on esimerkiksi niin, että laskee paljonko esimerkiksi 10 tonnin puinti + kuivaus tulee maksamaan. JOS puinti ja kuivaus kaikkineen maksaa vähemmän kuin mitä tuon 10 tonnin tuotto on, niin silloinhan se kannattaa, mikäli vertailukohtana on se, että sato jätetään peltoon eikä menoja aiheudu. Mutta ei aiheudu liioin tulopuoltakaan.

Tietenkin se on "ennenvanhaan" käytännössä ilmaisen löpön aikaan ollut hyvinkin kannattavaa, mutta eipä sitä ykskantaan pysty nykypäivänäkään kannattamattomaksi väittämään.

Nimimerkillä yli 40% kosteaa ohraa puineena ja kuivanneena. Tarkkaa lähtökosteutta ei tiedä, kun ei Wile 35:n asteikko riitä kuin 40:een.

No ei tarvitse suhteuttaa, mutta aina verrataan siihen, että kyllä entisaikaan.. Jokaisen pitäisi nykypäivänä pystyä laskemaan katetuotto, eikä mennä sillä, että näin on ennenkin menty! Täytyy kyllä myöntää etten ole itekkään laskenut, tosin tiedän ettei näistä tällä pintalalla ole kuin harrastukseksi nykypäivänä! Enemmän pitäisi kyllä antaa tukea niille kellä vielä jotain on pellolla, varsinkin nyt kun tulevana talvena on tulossa pula kaikesta....

Aika arvokasta ainakin kuivaaminen talvilaadulla [/quote]

Itse huomasin että omassa kuivurissa ei kannata kuivata talvilaadulla. Ei meinaan nosta kuivurin lämpötilaa teki mitä tahansa kuivurissa. Kesken satsin loppui löpö ja tilasin tilalle kesälaatua. Samoilla säädöillä kesälaatu nosti lämpötilan heti 10-20 astetta. Oppia ikä kaikki, ja omassa kuivurissa käytetään tästä lähin aina kesälaatua .

Nuo viljat mitä on jäljellä kannatta tarkkaan harkita, mitenkauan niitä kuivaillaan..painot on kumminkin mennyt, kosteutta on riittävästi, jos omille elukoille syöttää voi jotain vielä olla saatavilla, mutta kauppakelpoista tavaraa ei taida rypsiä lukuun ottamatta juuri pellolla enää olla. Ainakin tänneppäin lupaileekin sitten jo lunta ehkä jo maistiaiset ens yönä ja torstaille pitkin päivää, ei lupaa plussalle kokopäivänä. Tämä oli nyt tälläinenvuosi, valitettavan paljon jäi peltoon, kun tuolla ajelee, oikein hyvää puinti keliä ei ollutkaan ja jos oli keliä, ei ollut tasaisesti tullutta

turkki kirjoitti:

Neo306 kirjoitti:Miten mahtaisi onnistua puinti pakkasella tai yö-pakkasten jälkeen?

Lieneekö legendaa...

Olen jostain saanut sen käsityksen että pakkasta pitäisi mieluummin olla reilummin kuin vain nollan lähellä.

Sellainen käsitys mullakin on. Isä oli viljaa joskus muinoin yrittänyt puida pikkupakkasella mutta sanoi että hommasta ei tullut mitään kun seulat tukkeentui kuurasta.

Porukoilla on lehtileike tallessa kun olisiko ollut 1974 kylällä parissakin talossa puivat ohraa tammikuussa.

Kyllähän tälläkin kylällä on viimmeksi n,20 vuottasitten puitu kauroja lumihangesta. Kannattavuuresta ei varmaansilloin(kaan) ollut tietoakaan . 110hl kaapin kun laittoi täyteen niin pois sai n.50hl ja kyllähän niitä tuntejakin tuli aina kaapilleselle ihan riittävästi. Sen verran utelias olin (jo silloin) kun kuivailin nuo naapurin jyvät niin kokeilin niiren hl-painon ja se oli yllättävän hyvä =>muistaakseni n.56 luokkaa , mutta niihin oli vissiin tarttunut rautaa pintaan kyllä ne sen verran kauan pyöri kuivaajassa

Klapikauppias kirjoitti:Nuo viljat mitä on jäljellä kannatta tarkkaan harkita, mitenkauan niitä kuivaillaan..painot on kumminkin mennyt, kosteutta on riittävästi, jos omille elukoille syöttää voi jotain vielä olla saatavilla, mutta kauppakelpoista tavaraa ei taida rypsiä lukuun ottamatta juuri pellolla enää olla.

Mihinkäs se paino olis mennyt? Kyllä nuo ohrat mitä tänäänkin puitiin, saisi kauppaan menemään hienosti. HLP:t pyörineet 65:n kieppeillä ja yli.

Kloppi kirjoitti:

Klapikauppias kirjoitti:Nuo viljat mitä on jäljellä kannatta tarkkaan harkita, mitenkauan niitä kuivaillaan..painot on kumminkin mennyt, kosteutta on riittävästi, jos omille elukoille syöttää voi jotain vielä olla saatavilla, mutta kauppakelpoista tavaraa ei taida rypsiä lukuun ottamatta juuri pellolla enää olla.

Mihinkäs se paino olis mennyt? Kyllä nuo ohrat mitä tänäänkin puitiin, saisi kauppaan menemään hienosti. HLP:t pyörineet 65:n kieppeillä ja yli.

meillä ainakin vehnien HLP oli jo n.68. Joten loppuja 30ha en taida enään puida. Orastuminen ja kova kosteus taitaa syödä vehnien painon pois.Ohra ei taida olla niin herkkä kuin vehnä. Meillä ainakin kahden viime viikon aikana HLP laski 78:sta tähän 68:aan taisaisesti päivien edetessä

Monestippa noihin tahtoo tulla näin suhteellisen lämpöisten sateitten seurauksena semmoisia ensin vaaleita myöhemmin vihreitä "haituvia" eli itää ja siinä ei kauaa mene, kun painot on kadonneet ja vehnässä ne katoaa jo ennen oraitten näkymistä Mutta tämä yö lopetti kyllä ne murheet, täällä ainakin 6 astetta pakkasta mittarissa, joten itäminen on nyt viimeistään päättynyt.

Eilen juttelin yhden viljelijän kanssa, joka oli viimeviikolla puinu rypsiä, oli kuulemma seulat pitäny joka säiliölle ottaa ulos ja puhdistaa, kun tukki konetta, kuivaajaan oli sitten saanut tavaran menemään ihan mukavasti, vaikka melkein palloksi oli saanut puristettua, kuivaus ajasta ei ollut puhetta.

Joo 67-68 kg on itäneen vehnän hl-paino. Kelpaa omille elukoille hyvin, jos sellaisia on. Joskus on saanut menemään jonnekin olisiko liimatehtaalle.

Itsellä on vähän semmoinen allergia koko pellolla itämistä kohtaan, siksi välttelen noita "yökasteesta itäviä" lajeja, ruis poisluettuna.

Tämä kosteus nyt vaan on tänä syksynä tämmöinen, ensi vuosi saattaa olla toisenlainen, ennätyssatoja ja ennätysalhaisia valkuaisia sanovat tulleen, jos vaan pois ovat saaneet. Ei ole miesmuistiin täällä etelärannikolla satanut 200 mm:ä viljan kovimman kasvun aikaan.

-SS-

Vielä tuossa viikonlopun pakkasissa naapurin puimuri raksutteli vehnää poikki - ainoa ongelma taisi olla "huurteiset" tähkät/jyvät. Puimuri ilmeisesti huurtuu sisäkaluista vähitellen ja erottelukyky heikkenee - muutenhan homma käy varmaan mainiosti.

Räntäsateessa 31.10 iltapäivällä vihreä vielä pui härkäpapua.
00.30 aikaan oli keltainen kotimainen lopettanut, eikä jatkanut vaikka suojalunta ollut kuin parsenttiä tullut.
Molemmilla koneilla vielä hieman työmaata kesken, huomenna menossa ainakin toinen saalis makkaraan.