-= Maatalous Foorum =-

Komeesti aloitti Belinda rapsi kukkimaan uudestaan tuossa syyskuun puolessa välissä. Lykkää uutta vihreää vartta ja palkoa. Mitä meinaatte onko oikearatkaisu laittaa glyfosaatit peltoon ja odottaa varoaika ja puida vasta sitten? 33,5ha rapsi alasta noin 26ha alueella on tämä kukinta ongelma rajumpi, johtuen maan multasuudesta.

Tämä alla olevat kuvat on otettu 19.9.2012. Tällä hetkellä kukinta on vielä voimakkaampaa. Tai oliskohan tämä kukkiva syysrapsia, jonka siementä olisi joutunut kevät rapsi pussiin. Ainakin varsi on paljon jykevämpi.

On syysrapsia. Tollasta kapeeta lehteä ja valtavaa puskaa tekee kun innostuu vasta kesällä kasvamaan. Pui pois vaan jos keli sallii, ei noi niin paljon haittaa kun luulis. Menee todella kauan (ilmankin tästä viiletessä) ennen kun glyfo noita "kuivattaa".

Rubinjo kirjoitti:On syysrapsia. Tollasta kapeeta lehteä ja valtavaa puskaa tekee kun innostuu vasta kesällä kasvamaan. Pui pois vaan jos keli sallii, ei noi niin paljon haittaa kun luulis. Menee todella kauan (ilmankin tästä viiletessä) ennen kun glyfo noita "kuivattaa".

Reglonella nopea vaikutus. Kasvusto kuitenkin kypsää, itse puin ihan erinäköistä rypsiä ja sekin meni ongelmitta, mitä nyt ruuveja tahmas sekä viettopinnan sotki. Puintikeloilla, seuloilla eikä kohlimilla mitään ongelmaa vaikka kasvusto oli paikoitellen melkoisen vihreää. Helkkarin raskasta puitavaa vastalakoon, muuten menee ok. Tuo sen verran kypsää että muutakuin antaa mennä, jos vaikka kymmenen prosenttia kasvustosta tuollaista, ei tuottane mitään ongelmia.

Mitä haittaa noist ny o???
Anna palaa vaan ja lopeta se turha säätäminen, nyt on lokakuu!!!
Kukkivissa yksilöissä ei ole vielä lituja tai ainakaan siemeniä joten säiliöön asti noista ei pitäisi mitään kulkeutua. Kyllä noita viime vuonna näkyi Trapperissakin, siinä kukkivat yksilöt oli jälkiversoa, joka oli lähtenyt pääkasvista. Samaten puinnin jälkeen sängestä lähti pukkaamaan uutta kasvua.

Epäilen vahvasti tuota syysrapsi-teoriaa hybridillä, ei pitäisi olla siemenen tuotantotavasta johtuen mahdollista toisin kuin populaatiolajikkeella. Paitsi tietysti jos maassa on menneiltä vuosilta syysrapsin siementä (mitä epäilen).

Eipä tossa sen kummempaa tarvita kun jossain vaiheessa menee hiukan syysrapsinsiemeniä (tai toisen lajikkeen) kevätrapsin joukkoon?

No ei, onhan se tietenkin mahdollista, mutta sitte sitä luulis olevan tasaseen koko alalla.

Tuo Wilpon mainitsema multavuuden vaikutus näkyi omallakin pellolla viime syksynä. Multavalla osalla jälkikasvu oli ihan mahdotonta kun taas savisemmalla sitä ei ollut lainkaan. Eli vapautuisiko multavasta loppukasvukaudesta niin paljon typpeä että pukkaa uutta kasvua?

mulla kävi samalla tavalla rypsin kanssa 2010 kun oli huippumärkä kevät ja kylvin loput pellon rypsille kesäkuun puolessa välissä. sen jälkeen saatiin vettä seuraavan kerran elokuussa ja cordellia lykkäsi kukkivaa sivuversoa ennen puintia ja sen jälkeenkin vielä että pelto oli kyntäessäkin keltainen. Mutta noissa kuvissa käytttäisi olevan kyllä jotain ihan muuta lajiketta joukossa. Uusi verso kasvaa aika alas varteen ja vihreitä lehtiä ei enää silti kasviin kasva.

Tältä rapsi näytti puidessa.

Aika hurjan näköistä kasvustoa mutta kannattanee puida, koska rapsi on herkkä varisemaan valmiina ja tuskin nuo kukat säiliöön saakka tulevat.

dbrown kirjoitti:Aika hurjan näköistä kasvustoa mutta kannattanee puida, koska rapsi on herkkä varisemaan valmiina ja tuskin nuo kukat säiliöön saakka tulevat.

Itselläni oli viime vuonna Belinda paljon pahemman näköinen. Ruiskutin lohkon glyfosaatilla ennen puintia, ensimmäisen kaapillisen puin 10 päivän jälkeen, mutta glyfo ei ollut vaikuttanut vielä riittävästi ja vihreä-keltainen mössä sotki viettopinnan ja yläseulan niin, että seula piti puhdistaa joka säiliöllisellä. (Teräsharja ruuveilla harjanvarteen). Lopun lohkosta pin muutaman päivän tämän jälkeen ja silloin sai ajaa koko kuorman ilman välipuhdistusta.

Ja tuo uusi kasvu on joku kasvuhäiriö, todennäköisesti ei mikään eri laji/lajike. Oman lohkoni jälkikasvuun MTT:n tutkijat epäilivät syyksi keskikesän rankkakuuron jälkeisen lakoontumisen ja siitä johtuneen juuren äkillisen valonsaannin, joka laukaisi uuden kasvun.

Tossa Wilpon tapauksessa kuvasta näkee sokea reettakin ettei siinä ole kyse mistään versonnasta. Kokonaan eri kasvihan siinä on, jonka varsi ainakin viis kertaa paksumpi kun pääkasvin.

Rubinjo kirjoitti:Tossa Wilpon tapauksessa kuvasta näkee sokea reettakin ettei siinä ole kyse mistään versonnasta. Kokonaan eri kasvihan siinä on, jonka varsi ainakin viis kertaa paksumpi kun pääkasvin.

Odotas, kun sokea reetta saa kaivettua omia kuvia viime vuodelta Näyttää kummasti samanlaiselta kuin omanikin, en tosin tuossa mene vannomaan, ettei olisikin jotain muuta laijia - tai muuten vaan mutaatiota

Eipä ollut kuin yksi kännykuva tuosta rapsista - ja näitä oli "satakertainen määrä" Wilpon kuvaan verrattuna. Olisi kieltämättä kiva tietää _oikea syy_ tuolle oudolle kasvulle, syysrapsia se ei itselläni ole - tuskin olisi edes kerinnytkään kukkaan? Onko tuota samaa ilmiötä ollut muilla kuin Belindalla? Muilla hybrideillä?

Kari kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:Tossa Wilpon tapauksessa kuvasta näkee sokea reettakin ettei siinä ole kyse mistään versonnasta. Kokonaan eri kasvihan siinä on, jonka varsi ainakin viis kertaa paksumpi kun pääkasvin.

Odotas, kun sokea reetta saa kaivettua omia kuvia viime vuodelta Näyttää kummasti samanlaiselta kuin omanikin, en tosin tuossa mene vannomaan, ettei olisikin jotain muuta laijia - tai muuten vaan mutaatiota

No oli mutaatio tai mikä hyvänsä, mut tossa toisessa kuvassa ylhäältäpäin on kasvi joka ei varmasti ole "sama" kuin vieressä olevat yksilöt. On mullakin ollu rapsissa tollasia "hormoonihirviöitä". En oo tullu vaan ennen pohtineeks et mitä lienevät.

Sunnuntaina tuli kaikki 33,5ha näitä rapseja pois. Olikin kohtaliasen helppoa puida, vaikka epäilin toista. Ainoastaan vihreyden mukaan seuloja tarvi välillä puhdistella. Onneksi oli isoin 17,5ha lohko noin 14ha alalta kohtalaisen puhdasta. Kuivasatoa tuli tästä lohkosta 1,5-3,7 tn/ha keskisato ollen 2,64tn/ha. Lopuista vihreämmistä pelloista tulikin keskisatona kuivana 1,5-1,8 tn/ha.

osaatko sanoa oliko mehiläispesillä suoraa vaikutusta satoisuuteen?