-= Maatalous Foorum =-

Osaisiko joku kertoa mistä löydän kauppakirjamallin maatilan sukupolvenvaihdostilanteessa? Olen yrittänyt etsiä mallia internetistä tuloksetta. Olisi hienoa jos osaisitte auttaa?
Kyseessä on lahjanluonteinen kauppa rakennuksineen ja koneineen. Myös vinkit mitä kauppakirjaan on hyvä sisällyttää on tervetulleita!

Kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa, jotta kaikki tulee tehtyä oikein ja oikeassa järjestyksessä. Esim maaseutukeskuksen neuvoja ei paljoa veloita jos kyseessä helppo tapaus, kuten kuvittelen jos ajattelit tehdä kaiken itse.

Omalla kohdallani säästin erittäin monta tonnia kun sain vinkkejä miten kannattaa menetellä jotta päästään haluttuun lopputulokseen ja hallitaan verotus siinä samalla

Pankki sen sulle loihtii ja kaupanvahvistuskin samalla hoituu. Verottajalta kannattaa ensin toki kysyä eri variaatioista maksamisesta.
Sitten vain lainhuudot hakien ja jos tilusjakoja niin maanmittaus hommat.

Kannattaa kuunnella tositarinoita maakunnasta ja hankkia "joku pätevä" tekemään kauppakirja.

1. Älä jätä asumisoikeutta lahjan antajille saman katon alle.
2. Ei kannata ottaa lahjana koko tilaa, jos sinulla muita sisaruksia -> kauppakirjaan merkintä ettei ole ennakkoperintöä.
3. Hallintaoikeuksia ja syytinkiä ei kannata jättää, jos vain mahdollista....ostaisin tilan rasitevapaana

Savilaukku kirjoitti: 1. Älä jätä asumisoikeutta lahjan antajille saman katon alle.

3. Hallintaoikeuksia ja syytinkiä ei kannata jättää, jos vain mahdollista....ostaisin tilan rasitevapaana

Jep.
Ei missään nimessä syytinkejä, tai asumisoikeutta.
Paikallinen asiantuntija ehdottomasti avuksi.

1. Älä jätä asumisoikeutta lahjan antajille saman katon alle.
2. Ei kannata ottaa lahjana koko tilaa, jos sinulla muita sisaruksia -> kauppakirjaan merkintä ettei ole ennakkoperintöä.
3. Hallintaoikeuksia ja syytinkiä ei kannata jättää, jos vain mahdollista....ostaisin tilan rasitevapaana

Olisi mukava kuulla jokin taloudellinen perustelu edellisille mielipiteille. Olen kyllä itsekin periaatteessa samaa mieltä, ettei kovin lähelle pidä vanhempien jäädä "seurailemaan " tilannetta.

dbrown kirjoitti:

1. Älä jätä asumisoikeutta lahjan antajille saman katon alle.
2. Ei kannata ottaa lahjana koko tilaa, jos sinulla muita sisaruksia -> kauppakirjaan merkintä ettei ole ennakkoperintöä.
3. Hallintaoikeuksia ja syytinkiä ei kannata jättää, jos vain mahdollista....ostaisin tilan rasitevapaana

Olisi mukava kuulla jokin taloudellinen perustelu edellisille mielipiteille. Olen kyllä itsekin periaatteessa samaa mieltä, ettei kovin lähelle pidä vanhempien jäädä "seurailemaan " tilannetta.

On asioita, joita ei voi mitata rahassa. Kohdissa 1) ja 3) se konkretisoituu varmasti jossain vaiheessa. 1) = EI EDES SAMALLE TILALLE, jos ei nyt sadoista hehtaareista ole kyse!

Luovuttajien asuminen on kyllä aika tapauskohtaasta. Kyllä joillakin suhteet perheeseen ovat erittäin hyviä ja ovat voimavara. Toki jos on taipumusta erimielisyyksiin niin silloin voisi olla mielenrauhan kannalta paras laittaa luopujat muualle asumaan. Yleensä se vaatii vain asunnonhankinnan heille jostain. Syytinkikään ei ole niin paha jos luopujat ovat ns. toinen jalka haudassa ja syytingistähän saa kaupassa helpotusta (verotuksessa tai kauppahinnasta, en muista kummassako?).

Sitten tuosta lahjaverosta. Pankissa tullaan ehdottomasti sanomaan, että ei kannata ottaa lahjana ja osta rahalla niin ei tule lahjaveroa. Silloin kyseeseen tulee rahakauppa ja pankki tietenkin tarjoaa siihen rahaa lainan muodossa. Lahjaveron määrä on hyvä laskettaa verottajalla ja se voi yllättää pienuurellaan vielä jos on rintaperillinen kyseessä. Muuten kyllä kannustaisin menemään pankkiin kauppa/lahjakirjan teolle...

maraani kirjoitti: EI EDES SAMALLE TILALLE

Nyrkkisääntönä etäisyyksistä se että, naapureihin ei yllä haulikolla, ja sukulaisiin hyvällä kiväärillä. Tällöin pysyy välit kunnossa.

Asikeikuli kirjoitti:

maraani kirjoitti: EI EDES SAMALLE TILALLE

Nyrkkisääntönä etäisyyksistä se että, naapureihin ei yllä haulikolla, ja sukulaisiin hyvällä kiväärillä. Tällöin pysyy välit kunnossa.

Määkin oon (mielestäni) ihan hyvissä väleissä (appi)vanhempiini, joista toinen siis asuu tilalla omassa huushollissaan ja toinen kilsan päässä naapurissa. Omat vanhemmat 50 km päässä, toisen sielu jo taivaan kodissa.

Pikkulasten hoidossa on korvaamaton ja rahassa mittaamaton apu, että edellinen sukupolvi (vaikka olis vielä töissäkin jossain) on lähellä apuna käytettävissä. Mutta saman katon alla tai edes samalla pihalla asuminen ei ole tätäpäivää.

Yksi kallis sudenkuoppa tuossa kauppakirjassa on tosiaan verotus ja myös luopujien lutu korvaukset voi olla joissain tapauksissa vaarassa kärsiä jos sanamuodot ei ole oikein. Omassa tapauksessa proagrian neuvoista oli suurta hyötyä. Sattui olemaan siihen aikaan joku hanke menossa liittyen just spv kauppojen järjestelyihin. 2 pv konsultaatiota + muuta neuvontaa maksoi satasen.

" Mutta saman katon alla tai edes samalla pihalla asuminen ei ole tätäpäivää. "

Tuo on kyllä usein totta - jo pelkkä "tunne siitä" , että sun töitäsi ja menemisiä seurataan alituiseen , riittää kyllä kiristämään välejä.

Ei tietenkään mitään syytinkejä ja kannattaa miettiä tarkaan sisarusten metsäpalstat ym. Arvaa keneltä ne tulevat kysymään apua ja neuvoa? Lisäksi metsäveroilmoituksen tekemisessä on oma vaivansa.

Syytinki=asumisoikeus, eräänlainen eläkeläisen asumisturva.

Vaihtoehto on asuttaminen muualla kuin alkuperäisessä kodissa.

3. vaihtoehto on "lumihankeen" ajaminen joka olis jo aika epäkunnioottavaa käytöstä vanhempia sukupolvia kohtaan jotka lahjana antaa elämäntyönsä.

Lahjakirjaan kannattaa kirjata se, että ko. maatilalahja ei ole ennakkoperintöä. Ja mikäli lahjan luovuttajat haluavat niin he voivat kirjata lahjakirjaan esim. polttopuunotto oikeuden. Ja sitten älä unohra sitä lahjaveronhuojennusta...Näin lyhyesti omiin kokemuksihin perustuen.

Yksinkertaisimmillaan
Myydään / lahjoitetaan tila rek no X:xxx irtaimistoineen ilman rasitteita jatkajlle xxxx xxxxxx

Kiinteistökauppa kuitenkin vaatii kaupanvahvistajan, lainhuudon ja verojen suoritukset valtiolle.

Muutoin ei kannata ottaa vastaan mitään syytingin tapaista tai käyttelyoikeuksia esim vapaa-aikaan tai polttopuille yms.
Siis selkeä kauppa / lahjoitus ja edellinen sukupolvi muualle asumaan.

Itse olen karvaasti kokenut kun 7 ha metsää jätettiin luopujille ja tontti vapaa-aikaa varten vuonna - 84

Vanhempien kuoltua, Vanhempien kultatyttäret ( 3 neljästä )oivalsi hakea homman pesänselvittäjälle
ja siellä alkaa nyt 4 vuosi asianajajien pyörittäessä asiaa hamaan tulevaisuuteen asti pesän varat jo siis menneet pakkaselle.